Anniina_Kostilainen 240Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Tulevaisuuteen pitää katsoa positiivisesti ja pyrkiä kohti parempaa. Samalla tulee kuitenkin pystyä tunnustamaan tosiasiat.

Vantaan kaupungin talous on huonossa jamassa, ja säästötoimia on jatkettava. Vihreä ryhmä ei kuitenkaan voi hyväksyä talous- ja velkaohjelmassa valittua linjaa, jossa kaikilta toimialoilta leikataan yhtä paljon juustohöylällä. Tämä on jo nyt johtanut ratkaisuihin, joista koituu enemmän kustannuksia kuin säästöjä. Juustohöylän sijaan käyttöön voitaisiin ottaa omenapora. Laitetaan kriittiseen tarkasteluun kaikki ne kustannukset, joiden tuottavuus ja vaikuttavuus on epäselvää. Säästöjen osalta tehdään kattava taloudellisten ja ihmisvaikutusten arviointi. Säästö on järkevä ainoastaan jos se faktisesti säästää kustannuksia myös pitkällä tähtäimellä.

Kun talous- ja velkaohjelman joitakin toimia on kritisoitu, vastauksena on ollut: “Mitä te valitatte, itsehän te olette ohjelman hyväksyneet”. Pitää kuitenkin muistaa, että TVO:n on hyväksynyt edellinen valtuusto. Edellisellä valtuustolla ei myöskään ollut minkäänlaista mahdollisuutta vaikuttaa ohjelman sisältöön. Nykyisellä valtuustolla ei ole selkeää käsitystä siitä, mitä konkreettisia säästötoimia ohjelma pitää sisällään. Nykyinen valtuusto ei ole edelleenkään nähnyt edessään tuleville vuosille kohdistuvaa konkreettista säästölistaa. Valtuustolla on oikeus tietää, mistä olemme päättämässä, jos strategian yhtenä päämääränä on TVO:n toteuttaminen.

On selvää, että palveluita joudutaan karsimaan jatkossa. Nyt tarvitaan kaikki viisaus, jotta pystytään luomaan uudenlainen ote palvelujen järjestämiseen. Pelkkä ostopalvelujen lisääminen tai näennäinen osallistaminen ei riitä. Tarvitaan oikein kohdistettuja, riittävän nopeita ja tehokkaita palveluja.On mietittävä, minkälaiset palvelut ovat aidosti kustannustehokkaita. Olemme todella ilahtuneita siitä, että strategiassa painotetaan palvelujen kehittämistä yhdessä asiakkaiden kanssa. Tämän lisäksi Vantaalla tarvitaan nykyistä enemmän toimialojen ja toimijoiden välistä uudenlaista, tuoretta yhteistyötä. Usein parhaat innovaatiot ja ideat syntyvät työntekijöiden jokapäiväisen työn yhteydessä. Annetaan kaupungin ruohonjuuritason työtä tekevälle henkilöstölle mahdollisuus kehittää omaa työtään. Tuloksena meillä voi olla loistavia uusia tapoja tehdä työtä vaikuttavammin.

Eri toimialojen palveluita ja kaupungin toimintaa on pystyttävä arvioimaan kokonaisuutena: säästö yhdellä ei saa muuttua kustannukseksi toisella toimialalla. Olisiko jo aika kypsä siihen, että uskaltaisimme tehdä hallinnonalojen välistä priorisointia, ja kohdistaa suhteessa suuremmat voimavarat asukkaiden kannalta kaikkein kriittisimpien palvelujen turvaamiseen.

Vihreä ryhmä on useaan otteeseen esittänyt, että kaikissa kaupungin kiinteistöissä pitää ottaa käyttöön energian, veden, paperin ja muiden materiaalien säästöohjelma, sekä tehostettu jätteiden lajittelu. Säästämisen paikkoja kyllä löytyy, jos niitä halutaan aidosti etsiä. Esimerkiksi Julia-hankkeen käytäntöjä monistamalla voisimme todistettavasti säästää kaupungin tasolla 3 miljoonaa euroa vuositasolla. Ilokseni olen tänään kuullut, että kaupunkiin on perustettu työryhmä joka valmistelee toimialojen välisenä yhteistyönä ympäristösäästöistä toimenpideohjelman. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan työryhmän esityksiä.

Strategiassa pitää suunnata katse tulevaisuuteen, ja miettiä mitkä ovat Vantaan menestystekijöitä tulevaisuudessa. Strategiassa on monia hyviä tulevaisuuden rakentamisen elementtejä. Esimerkiksi Vantaan kaupungin arvot, innovatiivisuus, kestävä kehitys ja yhteisöllisyys ovat juuri sellaisia, joita tarvitsemme tueksemme vaikeassa taloustilanteessa. Innovatiivisuutta tarvitsemme, jotta keksisimme uudenlaisia tapoja tuottaa palveluita. Ilman yhteisöllisyyttä emme voi selvitä vaikeista ajoista. Kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen johtaa automaattisesti säästötoimiin, kun esimerkiksi materiaalien käytössä säästetään ja pyritään tekemään pitkällä tähtäimellä kestäviä ratkaisuja. Nähtäväksi jää, pystytäänkö kaupungin arvoja aidosti toteuttamaan.

Strategiassa ennaltaehkäisevät palvelut on kuitattu kahdella termillä: ennaltaehkäisevällä työotteella ja asiakkaan palveluun ohjauksella. Nyt on niin, että pelkkä ennaltaehkäisevä työote ei riitä, vaan tarjolla täytyy olla myös konkreettisia ennaltaehkäiseviä palveluita. Asiakkaan käteen tyrkättävä lomake tai esite ei ole ennaltaehkäisyä, asiakkaan palveluun ohjaus ei myöskään lämmitä, jos itse tarvittavaa palvelua ei ole tarjolla riittävässä määrin, riittävän ajoissa tai oikeanlaisena.

Jos Vantaa haluaa olla kestävän kehityksen kärkikaupunki, pitää sen näkyä myös teoissa. Toistaiseksi kestävän kehityksen osa-alueiden syvällinen ymmärrys puuttuu strategiasta. Koko strategia pitäisi käydä läpi kestävän kehityksen näkökulmasta. Esimerkiksi ekologisen kestävyyden päämääräksi ei riitä pelkkä ilmastoystävällisen joukkoliikenteen järjestäminen kehärahan myötä. Lisäksi tarvitaan mm. ympäristö- ja ilmastonäkökulman huomioimista kaupungisuunnittelussa, energian ja materiaalien säästöä kaikissa kaupungin kiinteistöissä ja Vantaan viheralueiden ja vesistöjen vaalimista.

Ennusteiden mukaan vieraskielisten määrä Vantaalla tulee tuplaantumaan vuoteen 2030 mennessä. Olisi tärkeää, että maahanmuuttajien kasvavaan määrään varauduttaisiin myös strategiatasolla.

Valtuustoseminaarissa todettiin, että strategian mittarointi ei ole aivan kohdallaan. Monen hyvänkin strategisen päämäärän mittarit eivät todellisuudessa kuvaa kyseistä päämäärää juuri lainkaan. Mittarit olisi syytä käydä vielä kokonaisuutena läpi ja etsiä osuvampia mittareita.

Tiukan talouskurin alla herää kysymys: Riittääkö Vantaan vetovoima? Kuinka onnistumme luomaan Kivistöstä ja muista kehäradan alueista riittävän houkuttelevia? Pelkkä kehärata ei riitä. Uusien alueiden on oltava kauniita, viihtyisiä ja toimivia. Uusille asukkaille pitää pystyä tarjoamaan toimivat peruspalvelut.

Kaupungin viestinnällä on suuri rooli positiivisen kaupunkikuvan luomisessa. Meidän on pystyttävä viestimään yhdenmukaisesti, mutta samaan aikaan riittävän avoimesti kaupungissa tapahtuvista muutoksista. Kaupunkilaiset toivovat nykyistä avoimempaa asioiden valmistelua. Hyvällä viestinnällä ja asukkaiden kuuntelemisella on mahdollista saada vantaalaiset mukaan uudenlaisen kaupungin rakennustalkoisiin. Jos olemme eteviä, rakennamme Vantaasta Suomen parhaiten pärjäävän kaupungin.

Kiitämme virkamiehiä hyvästä strategian pohjavalmistelusta. Uskomme, että valtuuston ääntä kuunnellaan herkästi jatkovalmistelussa, ja että saamme strategiasta toimivan työkalun tälle valtuustokaudelle.

Anniina Kostilainen (vihr.)

valtuustoryhmän puheenjohtaja