Kompromissiehdotus roimista korotuksista meni läpi. Minä ja Vaula Norrena vihreistä sekä Jari Jääskeläinen, Jussi Saramo ja Antero Eerola Vasemmistoliitosta sekä Sajaniemi Keskustasta Perussuomalaisten lisäksi vastustimme palkkionkorotuksia ja kuukausipalkallisia poliitikoita. Petri Koivuniemi ja Carita Orlando kokoomuksesta sekä Jouko Jääskeläinen KD:stä äänestivät tyhjää. Ainoastaan SDP, Perussuomalaiset ja RKP pysyivät yhtenäisinä.
Koska kunnan tehtävät ja vastuut vähenevät puoleen, vastustin itse korotuksia palkallisen johdon lisäämistä. Samanaikaiset kiky-sopimuksen kuntatyöntekijöiden palkanalennukset, asukkaita kurittava säästökuuri sekä korotusten valtaa keskittävä rakenne ovat minulle hankalia. Korotus on keskimäärin 40 prosenttia, vaikka Vihreät olivat jo neuvotelleet korotuksia pienemmiksi. Yleinen palkkataso on noussut puolet vähemmän. Palkkioita ei ole korotettu kahdeksaan vuoteen.
Tulevaisuudessa harkitaan palkkioiden sitomista indeksiin, jotta näin suuria korotuksia ei tarvitsisi tehdä joka kahdeksas vuosi.
Lasten eriarvoisuus kasvaa
Valtuusto hyväksyi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Suunnitelmassa on unohdettu lasten eriarvoistuminen. Lasten eriarvoistuminen lisääntyy, eikä ihme: Vantaa ei ole tehnyt lapsivaikutusten arviointia yhdessäkään päätöksessä, vaikka monet viimeaikojen suuret päätökset koskevat nimenomaan lapsia. Tämä on johdon linja.
Lasten yhdenvertaisuus toteutuu vain jos syrjäytymistä ehkäistään tehokkaasti. Käsittelyyn tulevista suurista asioista tulisi tehdä jatkossa lapsivaikutusten arviointi. Tällöin päätösten lapsiin ja perheisiin kohdistuvat vaikutukset saadaan tietää ennen päätöksiä.
Esimerkiksi varhaiskasvatuksen rajaus asettaa lapset keskenään eriarvoiseen asemaan ja osuu raskaimmin niihin lapsiin, jotka tutkimusten mukaan hyötyvät varhaiskasvatuksesta eniten.
Kielen oppimisen vuoksi osapäivälapsille voi anoa vain 5 viikkotuntia lisää. Osaavatko lapset sitten suomea tullessaan peruskouluun? Eivät osaa, jos maahanmuuttajalapset eivät päivähoidossa leiki suomenkielisten lasten kanssa.
Osapäivälapsille ei tarjota aamupalaa, jos Vantaa rajaa näiden lasten oikeutta tulla päivähoitoon ennen yhdeksää. Tätä rajausta suunnitellaan siksi, että ministeriö ohjeisti aamupalan kuuluvan kaikille, jotka ovat päivähoidossa paikalla.
Syrjäytymisen ehkäisyn tärkein keino on laadukas varhaiskasvatus kaikille sekä koulu, jossa riittää tukea kaikille, jotka sitä tarvitsevat. Vaikka perusopetuslain mukaan tukiopetus on ensisijainen tukimuoto eikä sitä taloudellisista syistä saisi evätä, Vantaa on vähentänyt tukiopetusta. Myös ryhmäkokojen kasvattaminen ja opetustuntimäärien vähentäminen vaikeuttavat eriarvoisuuden kasvun hillintää.
Lapsiperheiden kotipalvelu tulee lain mukaan olla kaikille saatavilla, mutta se ei riitä Vantaalla edes ostopalvelun avulla apua tarvitseville.
Lastensuojelu resurssipula on huutava, eikä edes lain minimiä täytetä. Lastensuojelutyöntekijällä voi olla jopa 70 asiakasta vaikka suositus on 30 tai 40, parisataa lastensuojelusuunnitelmaa on tekemättä eikä kaikkia lapsia ehditä edes tapaamaan. Työntekijöiden vaihtuvuus on suuri, koska työtaakka on kohtuuton, eivätkä työntekijät koe voivansa tehdä työtään kunnolla.
Lasten eriarvoistuminen näkyy Pisa-tuloksissa. Yhä suurempi osa lapsista putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.
Tämän lisäksi suunnitelmassa olisi voinut olla sisältöä myös ihmiskaupan osalta, sekä enemmän arkipäivän syrjinnästä vammaisuuden ja etnisen taustan perusteella.
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma kirvoitti perussuomalaiset moittimaan Setan mukanaoloa nuorisotaloissa. Vaula Norrena (vihr) kertoi vammaisuuteen ja etniseen taustaan liittyvästä syrjinnästä kouluissa, ja vaati Vantaalla kokeiltavan anonyymiä työnhakua, jolloin etninen nimi ei olisi este haastatteluun pääsemiselle.
Olin Norrenan kanssa huolissani myös kaupungin poliittisesti aktiivisiin tai ongelmia esiin tuoviin työntekijöihin kohdistuvasta syrjinnästä.
Puurakentamista Vantaalle
Hiljattain valtuusto toivoi Hämeenkylään hirsikoulua, mutta virkamies sanoi, että se on teknisen lautakunnan asia.
Valtuustoaloite puurakentamisesta (Markku Weckman, kok) toi asian taas valtuuston käsiteltäväksi.
- Teknisesti hirsi- tai CLT rakentamisesta on onnistuneita esimerkkejä.
- Taloudellisesti se on osoittautunut tavanomaista betorirakentamista halvemmaksi ja nopeammaksi.
- Kilpailua alalla on eli ainakin 3 isoa suomalaista hirsirakennusyritystä tarjoaa päiväkoteja ja kouluja.
- Huonoja kokemuksia on betonirakentamiseta pilvin pimein. Miksi ei kokeilla tätä?
- Hirsirakentamisen on todettu olevan kosteudenhallinnan kannalta erinomaista verrattuna muihin materiaaleihin.
- Hirsirakentaminen on kotimaista työtä ja edistää suomalaista puuteollisuutta.
- Hirsirakenteella on luonnollinen melua tasapainottava vaikutus ja sopii sikäli betonirakenteita paremmin hälisevien joukkojen ympärille.
- Hirren hiilijalanjälki on myös huomattavasti pienempi kuin betonin. Ruotsalaisessa tutkimuksessa kerrostalon kasvihuonekaasupäästöt saatiin painettua kymmeneen prosenttiin betonirakentamiseen verrattuna.
Avoimuutta pakoillaan yhtiöihin
Julkisuuslain mukaan julkisen vallan asiakirjat ovat julkisia. Ruotsissa laki edellyttää samaa myös julkisomisteisilta yhtiöiltä. Suomessa ei laki tätä vielä vaadi. Katsotaan miten eduskunnassa käy. Miksi Vantaa ei voi olla etunenässä?
Osakeyhtiölaki ei estä asiakirjojen julkisuutta. Esimerkiksi esityslistojen, pöytäkirjojen ja tilintarkastuskertomusten julkisuus soveltuvin osin, vaarantamatta kilpailua, vähentää korruptiota ja parantaa riskienhallintaa. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat toimivan demokratian edellytys.
Tuoreessa Rakennuslehden esittelemässä kirjassa ”Rakentamisen musta kirja – Rötösherroja ja kartellien solmijoita” (2016) summataan:
”Tänään virkavastuuta pakoillaan yhtiöittämällä kunnan toimintoja ja salaamalla toiminta siltä julkisuudelta, mitä julkiselta toimijalta edellytetään.”
Tässä kirjassa Vantaakin on valitettavan hyvin edustettuna.
Kun veronmaksajien rahoilla läträtään ilman kontrollia, homma kusee aina johonkin suuntaan. Varoja käytetään holtittomasti, kilpailutus on huonoa ja on ulkomaanreissuja ja kadonneita kuitteja. Myös korruptio on helppo kätkeä. Tästä kaikesta on viime vuosina kokemusta Vantaalla.
Edellisen kerran, 2013, vastaava aloitteeni avoimuuden parantamiseksi kaupunkikonsernissa ei mennyt läpi. Aika ei ollut kypsä kahden suuren puolueen vastustaessa.
Julkisuuden puute lisää riskiä huonosta hallinnosta ja hyväveli-toiminnasta. Valtuusto hyväksyi kieltävän vastauksen Antero Eerolan (vas) aloitteeseen asiasta.
Aloite paperittomien terveydenhuollosta
Vihreä valtuustoryhmä teki aloitteen paperittomien terveydenhuollosta. Sama aloite on tehty myös mm. Helsingissä ja Espoossa.
Vantin johtamisongelma
Aloite Vantin tavoitteista nosti esiin Vantin ongelmat. Henkilöstön kaikki edustajat ovat tuoneet esiin henkilöstön pahoinvoinnin siitä miten Vanttia johdetaan pelolla. Myös nollatyösopimukset sekä tehtävien pilkkominen niin pieniksi, että toimeentulo ei riitä, kertoivat ongelmista. Kaupungin yhtiöissä ei ole järkeä käyttää nollasopimuksia tai muita järjestelyitä, jotka lisäävät toimeentulotuen tarvetta.
Kaivokselan kaava
Nykyinen työpaikka-alue muutetaan 5000 asukkaan asuinalueeksi, joka tukeutuu joukkoliikenteen runkolinjaan.
Kokous päättyi hieman ennen puolta yötä.
12.12.2016 valtuustosta raportoi valtuutettu Sirpa ”Siru” Kauppinen.