Ystävät. Tervetuloa Vantaalle, Korson kruunaamattomaan kuningaskuntaan! Olen todella iloinen siitä, että olette täällä tänään.

– Miksi me olemme Vantaalla?

Moni tietää Vantaan, mutta harva tuntee sen. Kalevauva.fi:n Vantaa-biisin sanoin: Kun kerrot asuvasi Vantaalla, ihmiset ovat hetken hiljaa. Ja jonkun on pakko asua Vantaallakin.

Vuoden 2017 alussa Vantaalla asui reilu 219 000 asukasta. Väestönkasvua vuoden 2016 aikana oli peräti 2,2 prosenttia ja väestö lisääntyi yli 4 700 henkilöllä. Suhteellinen väestönkasvu on Vantaalla isoista kaupungeista suurin.

Voimme hyvällä omallatunnolla sanoa, että Vantaa on Suomen kansainvälisin ja monikulttuurisin kaupunki. Vantaalla käy 18 miljoonaa matkailijaa vuosittain – lentokentällä nimittäin. Tikkurila on Suomen toiseksi vilkkain rautatieasema. Lentokentälle pääsee näppärästi junalla uudehkoa kehärataa pitkin. Vantaa on tehnyt suuria investointeja ja se on lisännyt Vantaan vetovoimaa.

Usean vuoden ajan vieraskielisten osuus (16,6 %) on ollut Vantaalla suurempi kuin missään muussa Suomen kunnassa. Vantaalla puhuttiin äidinkielenä suomen, ruotsin ja saamen lisäksi 117 eri kieltä vuoden 2017 alussa. Väestönkasvusta yli kolmannes tulee maahanmuutosta.

Vantaan Vihreät on perustettu vuonna 1984 ennen kuntavaaleja. Tuolloin ehdokkaita oli seitsemän ja valtuustopaikkoja saatiin huimat neljä.

Kuntavaaleissa 2017 teimme vaalivoiton ja nousimme kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Vaalivoitto tuli sitkeällä jalkatyöllä ja sitä tehtiin aina yhdessä, jokainen keräsi ääniä yhteiseen pottiin. Ja se kannatti. Olemme saaneet lunastettua useammankin vaalilupauksen ja saaneet eteenpäin meille tärkeitä asioita. Yksi suurimpia voittoja oli subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen. Saimme myös lisää rahaa lastensuojeluun sekä homekoulujen korjaamiseen. Tämän lisäksi Vantaalla on nyt tehty resurssiviisauden tiekartta, sillä tavoitteena on hiilivapaa Vantaa.

Tällä samalla innolla ja yhteishengellä olemme rakentaneet tätä huikeaa puoluekokousta ja sen oheistapahtumia.

– Miksi me olemme juuri Korsossa?

Vantaa on lähiöiden kaupunki. Lähiöt koetaan usein enemmän omaksi asuinpaikaksi kuin asuinkaupunki, ollaan enemmän korsolaisia kuin vantaalaisia. Lähiöissä asuu valtava määrä ihmisiä. Korso-Koivukylän suuralue on asukasluvultaan yhtä suuri kuin Rovaniemi, pelkkä Korso samansuuruinen kuin Imatra.

Me täällä Vantaan lähiöissä olemme etulinjassa löytämässä ongelmia, joita ei vielä näy missään muualla. Pahoinvointi keskittyy ja asuinalueet eriytyvät. Monissa paikoissa ongelmat ovat vasta kehittymässä. Nämä viitteet voimakkaasta segregaatiosta tulee ottaa vakavasti. Maahanmuutto ja työttömyys kasaantuvat tiettyihin lähiöihin ja kerrostaloalueille. Vantaalla joidenkin lähiöiden päiväkodeissa jopa 90% lapsista voi olla maahanmuuttajataustaisia. Samoilla alueilla kouluissa puhutaan jopa yli 50 eri kieltä ja vanhempainillan järjestämiseen tarvitaan 10 tulkkia. Kun alueen väestöstä lähes 40% on maahanmuuttajataustaisia asukkaita, tuo se lähiöiden elämään ja palveluiden järjestämiseen sekä rikkautta että omat haasteensa, joihin on pystyttävä vastaamaan.

Vantaalla on tutkimuksen mukaan Suomen kuudesta suurimmasta kaupungista vaikein tilanne syrjäytymisen periytyvyydessä – toimeentulotukiasiakkuus, mielenterveyden ongelmat ja alhainen koulutustaso periytyvät ja runsaat 5% nuorista kokee ylisukupolvista syrjäytymistä.

Lähiötkin jakautuvat – hyvien palveluiden ja yhteyksien päässä olevilla alueilla ihmiset voivat paremmin. Liian helposti unohdamme lähiöt ja puhumme vain kaupunkikeskustoista tai maaseudusta. Varsinkin Vantaalla, joka on Suomen monikulttuurisin kaupunki, lähiö tarkoittaa usein myös hyvin monimuotoisista taustoista tulevien ihmisten joukkoa.

Politiikan ja Vihreän politiikan haasteena on vastata näihin kasvaviin ongelmiin. On löydettävä vastauksia maahanmuuttopolitiikan ja kotoutumisen kipupisteisiin. Nykyinen kaupunkipolitiikka ei myöskään vastaa lähiöiden ongelmiin. Lähiöiden kehittämisen täytyy olla yhtä tärkeää kuin keskusta-alueiden kehittämisen – nämä alueet eivät saa jäädä paitsioon. Kaupunkipolitiikan ja maaseutupolitiikan lisäksi tarvitsemme lähiöpolitiikkaa. Näitä teemoja tulee pitää näkyvästi esillä ja etsiä ratkaisuja. Alueiden kehittämistä tulee tehdä valtakunnallisesti ja alueellisesti. Lähiöiden tehokkaat liikenneyhteydet ja palvelut sekä tilanteen huomioiva kaavoittaminen ovat parasta lääkettä eriytymiselle. Valtavista väkimääristä huolimatta lähiöissä taistellaan yhä peruspalveluiden – uimahallien, terveyskeskusten ja liikenneyhteyksien puolesta.

Lähiö on asukkailleen kaikkine haasteineen täynnä tärkeitä ihmisiä, tapahtumia, rakkaita paikkoja. Lähiö ei ole ruma sana, se on sadoille tuhansille suomalaisille koti, johon halutaan palata opintojen jälkeen takaisin ja perustetaan oma koti.

– Miksi olen Vihreä?

“Kesä ei ala ilman puoluekokousta” luin Facebook-seinältäni tällä viikolla. Voiko asian enää paremmin ilmaista? Kun lähdin mukaan politiikkaan, oli yksi iso tekijä poliittisen sisällön lisäksi ihanat Vihreät ihmiset. Ihmiset, joita hetkeä myöhemmin kutsuin jo ystävikseni. Tyypit, jotka jakavat samat arvot. Puoluekokous on viikonloppu täynnä Vihreää asennetta, kestävää argumentointia ja ennen kaikkea ystävyyttä ja aitoa halua tehdä parempi maailma.

Kun luin poliittisen ohjelman luonnosta, olin ylpeä ja liikuttunut. Kun tehty politiikka perustuu vankkumattomille arvoille, ovat päätöksetkin hyviä. Olen täysin vakuuttunut, että tämän viikonlopun aikana tehty ohjelma tekee jokaisen elämästä laadukkaampaa. Ei vain ihmisten ja eläinten, vaan ohjelma edistää myös luonnon hyvinvointia. Eikä vain Suomessa, sillä koska olemme Vihreitä on tavoitteenamme aina pelastaa koko maailma!

Toivotan meille kaikille ihanaa ja antoisaa viikonloppua täällä Korsossa. Aurinkoinen viikonloppu on taattu, sillä Vantaalla paistaa aina aurinko, vähintään pilvien takana.

Kiitos!