Valtuusto istui tänään kevätkauden viimeisen kokouksensa. Asiakohtia oli niukasti, mutta listalla oli useita mielenkiintoisia ja painavia asioita: osavuosikatsaus (= miten vuosi on tähän mennessä mennyt asetettujen tavoitteiden näkökulmasta), Vuoden 2019 talousarviolaadinnan kehys (= seuraavan vuoden budjetin raamit), resurssiviisauden tiekartta (= Miten pääsemme hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä?), Tikkurilan kirkon asemakaavan hyväksyminen sekä maa- ja asuntopoliittisen ohjelman hyväksyminen (= linjapaperi, joka ohjaa kaupungin kaavoitusta ja rakentamista).

Osavuosikatsaus

Vantaalla on alkanut taloudellisesta näkökulmasta katsottuna mennä paremmin kuin aikoihin. Tähän kieltämättä vaikuttaa yleinen taloudellinen tilanne, mutta myös kaupungin omat toimet sekä voimakas väestönkasvu. Väestönkasvuun kaupunkimme on reagoinut kaavoituksen vauhdittamisella sekä asuntotuotannon lisäämisellä. Tämä ketjureaktio on näkynyt myös kaupungin verotulojen merkittävänä kasvuna. Viime vuoden samaan ajankohtaan verrattuna Vantaan kunnallisverokertymä on kasvanut 3,8 %, joka huomattavasti korkeampi kuin keskimäärin Suomessa. Hyvä!

Kaupunki myös investoi merkittävästi. Koko valtuustokauden investointitasoksi valtuustoryhmien kesken on sovittu 500 miljoonaa euroa. Tämän vuoden taso arvioidaan asettuvan 129 miljoonan euron tasolle.

Kaupunki pystyy myös lyhentämään vanhempia lainojaan tänä vuonna 170 miljoonalla eurolla, mutta vastaavasti tulemme ottamaan lisälainaa tämän vuoden puolella. Joka tapauksessa tämän kaltainen järjestely vähentää kaupungin rahoituskuluja. Eli hyvä juttu.

Osavuosikatsaus kertoi mukavia uutisia myös työllisyyden näkökulmasta. Työttömyysasteemme on nyt 9,1 %. Sekä pitkäaikais- että nuorisotyöttömyys laski merkittävästi vuoden takaiseen verrattuna. Suunta on hyvä, mutta on hyvä muistaa, että kaupungissamme on edelleen 10 600 työkykyistä ihmistä, joilla ei ole töitä. Tähän on hyvä edelleen kiinnittää erityistä huomiota ja pyrkiä tarjoamaan työttömille apua ja lisävalmiuksia, joka mahdollistaa työpaikan saamisen.

Resurssiviisauden tiekartta

Tämän asiakirjan tehtävänä on antaa suuntaviivat ja konkreettiset työkalut ilmastonmuutoksen hillintään. Resurssiviisauden tiekartta on opas, miten saavutamme hiilineutraalin Vantaan vuoteen 2030 mennessä. Tiekartta sisältää konkreettisia tekoja. Tämä työkirja on kuitenkin vasta karkea suunnitelma, joka vaatii vieläkin tarkempia suunnitelmia ja järkeviä investointeja. Valtuutettu Timo Juurikkalan mukaan järkevä investointi olisi palkata välittömästi lisää osaamista kaupungin organisaatioon ilmastoasiantuntijan muodossa. Esitetty palkkausvaatimus ei ole kohtuuton, huomioiden kuinka vakavasta tilanteesta on kysymys ilmastonmuutoksen suhteen. Vastaavasti Helsingin kaupungilla on tällä hetkellä jopa neljä ilmastoasiantuntijaa.

Tiekartta on kokonaisuudessaan kelpo asiakirja, joka ohjaa kaupunkiamme hiilineutraalimpaan suuntaan.

Maa- ja asuntopoliittinen ohjelma

Maa- ja asuntopolitiikka yhdistettiin ensimmäistä kertaa samoihin kansiin. Asiakirja tulee ohjaamaan kaupungin maankäyttöön ja asumiseen liittyvää virkamiestyötä. Valmisteluteksteissä kerrottiin tiivistetysti näin: ”Vantaan tavoitteena on pitkäjänteinen ja toimiva maa- ja asuntopolitiikka, joka on kaupungin tulevan kehityksen kannalta avainasemassa. Maa- ja asuntopolitiikalla tähdätään riittävän, monipuolisen ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon edellytysten varmistamiseen sekä elinkeinoelämän ja työpaikkarakentamisen edellytysten luomiseen. Suunnitelmallisella maa- ja asuntopolitiikalla ohjataan kaupungin kasvua yhdyskuntarakennetta tiivistäen ja varmistetaan alueiden sosiaalinen eheys.”

Asiakirja jakaantuu kolmen päämän alla:

  • Vantaan maa- ja asuntopolitiikka on vastuullista, pitkäjänteistä ja taloudellisesti kestävää.
  • Vantaalle suunnitellaan vetovoimaisia asunto- ja työpaikka-alueita palveluineen.
  • Vantaan tontinluovutus on avointa, tasapuolista ja kilpailua edistävää.

Päämäärien alla on 68 konkreettista toimenpidettä, joiden avulla saavutetaan päämäärien tavoitetila. 

Asiakirjalla pyritään puuttumaan alueiden eriarvoistumiskehitykseen, huolehtimalla jokaisen alueen monipuolisesta asuntotuotannosta. Toki eriarvoistumisen ehkäisemiseen tarvitaan muitakin toimenpiteitä, mutta tämä on asumisen ja maankäytön näkökulmasta hyvä alku. Lisäksi meidän vihreää ryhmää ilahdutti kaupunginhallituksessa tehty lisäys: ”Arvokkaat luontokohteet säilytetään kartoittamalla luontoalueita ja huomioimalla monimuotoisesti arvokkaat alueet kaavoituksessa.”

18.6. valtuustosta raportoi Anssi Aura