Kuka haluaisi uida sateen jälkeen Vantaanjoessa, johon on laskettu
puhdistamattomia jätevesiä? Viiveellä tulevat raportit ja varoitukset
eivät lohduta jokivarressa virkistäytyjää, joka saa pelätä
sairastumista. Samoin lohi yrittää nousta kutemaan jokeen ja
meritaimen jo sivupuroihinkin, mutta jätepäästöjen aiheuttama
hetkellinenkin happikato on poikasille tuhoisaa.

Vantaanjokeen lasketaan raporttien mukaan kymmeniä kertoja
puhdistamattomia jätevesiä vuosittain, yleensä sateisina aikoina.
Pääsyynä ovat hulevedet eli kaduilta, pihoilta ja katoilta valuvat
sade- ja sulamisvedet, jotka pääsevät väärään paikkaan
ylikuormittamaan jätevesijärjestelmää. Hulevesiä pääsee
jätevesiviemäriin vanhoilta sekaviemäröidyiltä keskusta-alueilta,
laittomista hulevesiliitoksista ja saumoistaan vuotavista viemäreistä.
Turhien hulevesien takia puhdistamojen ja pumppaamojen teho ei enää
riitä, vaan jätevesiä joudutaan johtamaan suoraan tai vajaasti
puhdistettuina Vantaan- ja Keravanjokeen ja alueen puroihin. Toistuvat
jätevesipäästöt syövät motivaatiota muulta vesiensuojelulta ja
kalastokunnostuksilta.

Vantaa on laatinut oman hulevesiohjelman, jonka toteutus on hyvällä
mallilla. Hulevesiäkin on puhdistettava ja viivytettävä ennen
vesistöihin laskemista ja hulevesitulvat on voitava estää. Etenkin
kaduilta valuvat vedet ovat likaisia. Ohjelmassa on määritelty 55
toimenpide-ehdotusta kaupungin eri viranomaisten vastuista hulevesien
hallinnassa. Kerava puolestaan on tehnyt selvityksen laittomista tai
vanhojen lupien mukaisista kattovesien liitoksista jätevesiviemäriin.

Myös joen yläjuoksun kunnissa on tehtävä omat selvityksensä siitä,
mistä hulevesiä pääsee jätevesiviemäriin ja miten puhdistetaan
puroihin valuvia hulevesiä. Keskeistä on lopettaa jätevesipäästöt.
Vantaanjoki sivuvesistöineen on vähäjärvisellä alueella olennainen
virkistyskeidas, joka on saatava arvoiseensa tilaan.

Erja Hakkarainen
Vantaan ympäristölautakunnan varajäsen (vihr)

Jukka Jormola
Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän hallituksen jäsen (vihr)

Vantaan lisättävä luomu- ja lähiruoan käyttööä.

Kuntalaiset  toivovat ruoalta entistä enemmän laatua, ympäristöystävällisyyttä sekä eettisiä tuotantotapoja. Näihin toiveisiin vastaavat parhaiten luomu- ja lähiruoka. Luomutuotanto on tarkasti valvottua ja sen ekologinen hyväksyttävyys testautuu tuotantomenetelmissä. Lähiruoka käyttää oman talousalueen raaka-aineita ja tuotantopanoksia, pyrkien mahdollisimman pieneen ekologiseen jalanjälkeen.

Vantaan Vihreät vaativat lähi- ja luomuruuan osuuden kasvattamista kaupungin ateriatuotannossa. “Lapsilla ja vanhuksilla on oikeus puhtaaseen, terveelliseen ja maukkaaseen ruokaan”, toteaa vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Anniina Kostilainen. Kostilaisen mukaan lähi- ja luomuruuan käyttö tukisi kaupungin strategisia tavoitteita. “Täytyy muistaa, että kaikista hiilidioksipäästöistä viidennes tulee ruuasta”, Kostilainen muistuttaa.

Kuntien ateriapalvelut ovat merkittäviä ruuan ostajia, joiden hankintoja säätelee hankintalaki. “Lähi- ja luomuruuan suosiminen on täysin mahdollista, jos kuntien hankintaosaaminen on kohdallaan”, linjaa Vihreiden kansanedustaja Timo Juurikkala. Juurikkalan mukaan lähi- ja luomuruokaan siirtyminen on tahdon asia. “Lähi- ja luomuruuan käytöstä hyötyvät kuluttajat, pientuottajat, ympäristö ja kansantalous”, Juurikkala sanoo.

Juurikkala ja Kostilainen vaativat, että Vantaan kaupunki laatii  luomu- ja lähiruuan edistämisstrategian jo seuraavalla budjettikaudella.

Timo Juurikkala ja Anniina Kostilainen pyöräilevät lähiruokaviestin Vantaan osuuden 26.8.2010.

Kaupungin henkilöstön ja luottamushenkilöiden lentomatkojen päästöt
kompensoitava

Mikäli Vantaan kaupungin henkilöstö ja luottamushenkilöt tekevät
lentomatkoja toimensa puitteissa, tulee lentomatkojen aiheuttamat
kasvihuonekaasupäästöt jatkossa kompensoida. Lentämisen tarpeellisuus
tulee aina harkita perusteellisesti. Matkustaville tulee myös tarjota
mahdollisuutta tehdä matkansa muilla liikennevälineillä kuin
lentokoneella ja kotimaan matkat tulisi aina tehdä muuten kuin
lentäen.

Lentoliikenne tuottaa hiilidioksidipäästöjä junaan verrattuna
7-14-kertaisesti matkustajakilometriä kohti, ja ilmakehässä syntyneet
päästöt vaikuttavat ilmastoon 2-5 kertaa enemmän kuin maanpinnalla
syntyneet päästöt. Lisäksi lentäminen tuottaa huomattavasti muita mm.
otsonikehää vaurioittavia päästöjä.

Vantaan tulisi toimia esimerkillisesti ja kompensoida matkoista
syntyneet päästöt. Kompensointi voidaan tehdä esimerkiksi
sijoittamalla metsittämisohjelmiin, jolloin päästöt sitoutuvat
hiilinieluihin, tai vähentämällä laskennallisesti osoitettavissa oleva
määrä päästöjä kaupungin omasta toiminnasta. Vantaa-sopimuksessakin
linjataan kaupungin päästöjen vähentämisestä ja omien päästöjen
vähentäminen toisi myös taloudellisia säästöjä.

Terhi Niinimäki

Terveydenhuolto osaksi seutuhallintoa

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin johtaminen ja omistajaohjaus on ollut tapetilla viimeiset vuodet. Kunnat ovat olleet tyytymättömiä siihen, että sairaanhoitopiiri ei ole pystynyt säästämään samassa tahdissa omistajakuntien kanssa. Samalla kunnat ovat kuitenkin pitäneet kiinni itselleen tärkeistä investoinneista ja hankkeista HUS:ssa. HUS on hyvä esimerkki siitä, mihin nykyinen omistajaohjaus johtaa.

Vihreät esittävät selvitettäväksi, olisiko terveydenhuollon järjestäminen tarkoituksenmukaisinta keskittää pääkaupunkiseudulla seutuhallinnolle sekä perusterveydenhuollon, että erikoissairaanhoidon osalta. Nykyinen järjestelmä, missä terveydenhuollon järjestämisvastuu on useilla eri tahoilla, johtaa väistämättä tehottomuuteen. “Keskittämällä rahat ja päätösvalta yhteen paikkaan, päästään käsiksi potilaiden kannalta optimaalisiin hoitoketjuihin”, sanoo HYKS lautakunnan jäsen Sirpa Pajunen. Vantaan vihreiden mallissa seutuhallinto vastaisi terveyspalveluiden järjestämisestä ja rahoittaisi ne seutuverolla ja valtionosuuksilla.

Terveydenhuoltoon liittyy joitakin yksittäisiä palveluita, jotka ovat luonteeltaan lähipalvelun luonteisia. Esitetyssä mallissa kunta voisi ostaa esimerkiksi kouluterveydenhuollon ja neuvolatoiminnan tuottamisen seutuhallinnolta määrittelemässään laajuudessa. Peruskunnalla olisi lisäksi jatkossakin sananvalta terveydenhuollon palveluverkon yksityiskohtaisessa suunnittelussa.

Lisätietoja:
valtuustoryhmän pj. Anniina Kostilainen, p. 044 5840164
HYKS lautakunnan ja kaupunginhallituksen jäsen Sirpa Pajunen, p. 050 5770982
kaupunginhallituksen 2. vpj. Petteri Niskanen, p. 0400 908020

Lisätietoja:
Riikka Åstrand, Vantaan Vihreät ry, puheenjohtaja, p. 050 5394 555.

“Vihreiden valtakunnalliset laskelmat sekä elävät esimerkit pääkaupunkiseudulta todistavat, että uusiutuva energia ja energiatehokkuuden parantaminen on taloudellisesti ja ympäristön kannalta mahdollinen ja ydinvoimaa parempi ratkaisu”, Vantaan Vihreiden puheenjohtaja Riikka Åstrand toteaa.

Helsingin, Espoon ja Vantaan Vihreät muistuttavat, että uusiutuvan energian tekniikka on jo käytössä monissa paikoin ja siihen panostaminen luo lisää työpaikkoja. Pääkaupunkiseudulla on muun muassa tuotekehitystoimintaa uusiutuvien energiateknologioiden alalla. Tutkimusryhmiä työskentelee muun muassa tuulivoiman ja polttokennojen parissa TKK:lla, Tekesilllä ja VTT:llä. Pääkaupunkiseudulla toimii myös Suomen ensimmäinen energiansäästöpalveluja tarjoava yritys Enespa, jonka palveluja käyttävä yritys maksaa laskunsa suhteessa säästyneihin energiakuluihin. Energiansäästötoiminta hyödyttää siis myös pääkaupunkiseudun yrityksiä.

“Energiatehokkuuden parantamisen osalta on myös näyttöä osaamisesta: loistava esimerkki on jäteveden lämpöä hyödyntävä Helsingin Katri Valan puiston alle louhittu kaukolämpöä ja -jäähdytystä tuottava  maailman suurin lämpöpumppulaitos”, toteaa Helsingin Vihreiden puheenjohtaja Ville Ylikahri.

Maailman energiatehokkaimmaksikin väitetty Uspenskin katedraalin alle rakennettu palvelinsali jäähdytetään kaukojäähdytyksellä ja sen hukkalämmöllä lämmitetään tuhat kerrostaloasuntoa. Ratkaisu säästää palvelinyritykseltä 150 000 euroa vuodessa.

“Espoon uusia asuinalueita lämmitetään jo nyt maalämmöllä, ja uusia ratkaisuja on suunnitteilla”, muistuttaa Espoon Vihreiden puheenjohtaja Marjut Joensuu.

Paikallinen lämmöntuotanto on yksi esimerkki pääkaupunkiseudun monista mahdollisuuksia rakentaa uusiutuvaa energiantuotantoa. Helsingin edustalle mahtuu myös hyvin tuulivoimapuisto.

Ämmässuon kaatopaikkakaasuja käyttävä voimala tulee tuottamaan vuosittain noin 120 GWh sähköä ja lämpöä. Vihreät kannattavat biojätteen kaasutuslaitoksen rakentamista, jolloin biojäte saadaan käsiteltyä ja hyödynnettyä liikennepolttoaineeksi. Lisää biokaasuvoimaloita voidaan rakentaa jätevedenpuhdistamojen yhteyteen.

Lisätietoja:
Ville Ylikahri, puh. 041 516 5671
Marjut Joensuu, puh. 040 500 2828
Riikka Åstrand, puh. 050 5394 555

Vantaan Vihreät katsovat, että Sipoonkorven kansallispuisto tulee toteuttaa Metsähallituksen tarkasteleman laajimman mahdollisen toteutustavan (VE3) mukaisesti.

Raideyhteyden ja asutuksen rakentaminen eivät saa vaarantaa Länsisalmessa leveää ekologista käytävää, joka on tärkeä osa pääkaupunkiseudun viherkehää. “Arvokkaat luontokohteet eivät saa jäädä rakentamisen jalkoihin, vaan niiden elinvoimaisuus on turvattava kaupunkisuunnittelussa”, toteaa ympäristölautakunnan jäsen Terhi Niinimäki. “Vantaan tulee profiloitua jatkossakin Sipoonkorven ja sen ekologisten yhteyksien puolustajana, sillä kaupunki on avainasemassa myös kansallispuiston virkistyskäytön ohjaamisessa”, sanoo ympäristölautakunnan varajäsen Erja Hakkarainen.

Lisätietoja:

Terhi Niinimäki, p. 040-7029371.
Erja Hakkarainen, p. 050-3075903.

Keskustelua terveyspalveluista käydään vahvasti ideologisessa hengessä. Kokoomus haluaa viedä toimintaa itseisarvoisesti yritysmäiseen suuntaan -  ulkoistaa ja yksityistää. Demarit vastaavasti haluavat säilyttää kaiken entisellään. Vihreiden mielestä uusia, kuntalaisten hyvän hoidon takaavia toimintatapoja on syytä etsiä ennakkoluulottomasti.

Hakunilan terveysasema

Vantaan terveysasemista Hakunilan terveysasemalla henkilökunnan rekrytointi on vaikeaa ja henkilöstön vaihtuvuus on jatkuvaa. Vihreät edellyttävät että terveyspalveluiden tulosalue selvittää välittömästi syyt edellä mainittuihin ongelmiin. Kyse ei voi olla alueen väestörakenteesta, koska esimerkiksi Länsimäen lääkäritilanne on vastaavasti kaupungin parhaimpia. Hakunilan terveyspalveluiden järjestämisen vaihtoehtoihin Vihreät suhtautuvat avoimin mielin.  Ongelmakohtiin on puututtava rivakasti ja toiminta saatava täysimittaisena käyntiin.

Vastaanottotoiminnan liikelaitostaminen

Vihreät kannattavat liikelaitostamista koskevan selvityksen jatkamista. Tarkempi hankesuunnitelma on tuotava päättäjien käsiteltäväksi viimeistään helmikuussa 2011. Tässä vaiheessa voidaan päättää jatkovalmistelusta, mutta päätös liikelaitostamisen toteuttamisesta ja aikatauluista on mahdollista tehdä vasta hankesuunnitelman perusteella. Vihreät näkevät, että liikelaitostaminen ja ulkoistaminen ovat helposti vaihtoehtoisia kehityspolkuja: liikelaitostamisesta luopuminen voi johtaa useampien terveysasemien ulkoistamiseen. Kunnallinen liikelaitos on kaupungin omaa toimintaa, jonka sisällöstä vastaavat kaupungin palveluksessa olevat työntekijät. Palveluiden käyttäjät maksavat normaalin terveyskeskusmaksun. Liikelaitosmalli mahdollistaa talouden suunnittelun kalenterivuotta pidemmälle ja resurssien ja henkilöstön kohdentamisen sinne missä tarve on suurin.

Liikelaitostamisen rinnalla lääkärien listautumismallin siirtymistä on jatkettava ja HUS sairaanhoitopiirin kanssa on löydettävä malli missä osa erikoislääkäripalveluista voitaisiin tarjota terveysasemilla.

Katriinan terveysasema ja Marja-Vantaa

Vihreät vaativat, että Marja-Vantaalle toteutetaan sosiaali- ja terveysasema siinä vaiheesa kun huomattava osa asukkaista on muuttanut alueelle. Samassa yhteydessä tulee tarkastella Länsi-Vantaan terveysasemaverkkoa.  Vihreät näkevät myös, että kolmen täyden palvelun terveysaseman lisäksi muutkin terveysasemat voivat oman toimintansa ohessa erikoistua eri alojen osaamiskeskuksiksi.  “Esimerkiksi Marja -Vantaan terveysasemaa voisi kehittää nuorisolääkäriasemana ja kouluterveydenhuolllon kehittämiskeskuksena”, visioi sosiaali- ja terveyslautakunnan vihreä jäsen Pekka Kantola.

Katriinan terveysaseman osalta vihreät pyytävät ennen päätöksentekoa lisäselvityksiä mm. väestöpohjan kehityksestä, käyttäjämääristä, laboratorio- ja röntgenpalveluiden käyttömahdollisuuksista ja Katriinan sairaalan kehittämisnäkymistä. Katriinan kehittämisessä sairaalatoiminta nähdään kuitenkin sekä henkilöstön, että tilojen käyttöä arvioitaessa ensisijaisena.

Aviapolis

Aviapoliksen alueelle Vihreät esittävät uusien, innovatiivisten toimintamallien testaamista. “Esimerkiksi työterveyshuollon ja terveyskeskusvastaanoton yhdistämisestä voitaisiin saada merkittäviä synergiahyötyjä, alueella jossa sekä asukkaiden, että työpaikkojen määrä kasvaa vahvasti.”, toteaa Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Anniina Kostilainen.

Lisätietoja:
Valtuustoryhmän puheenjohtaja Anniina Kostilainen puh: (044) 5840 164
Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Pekka Kantola puh: (041) 516 7955
Sosiaali- ja treveyslautakunnan jäsen Aira Raudasoja puh: (0500) 604 686

Laajimmassa vaihtoehdossa puistoon liitetään myös rannikon Natura-alueet sekä varmistetaan Sipoonkorven metsämantereen ja Natura-alueiden ekologisten yhteyksien säilyminen metsäkäytävien avulla. Laajinta kansallispuistovaihtoehtoa voidaan lisäksi täydentää ympäristöjärjestöjen esittämillä lisäyksillä sekä yksityisten maanomistajien kanssa tehtävillä vapaaehtoisilla maakaupoilla.

Sipoonkorpi kuuluu myös pääkaupunkiseutua kiertävään Viherkehään, jonka säilyminen rakentamattomana ja pilaamattomana on keskeistä koko alueen virkistyskäytölle ja luonnon hyvinvoinnille. Vantaan Vihreiden mielestä vain kansallispuisto takaa varmimmin Sipoonkorven luontoarvojen säilymisen ja alueen retkeilyn ja virkistyskäytön tasapainoisen kehittämisen. Helsingin suunnittelema alueen eteläosan uudisrakentaminen täytyy sopeuttaa alueen ekologisiin reunaehtoihin ja tinkiä tarvittaessa alueelle suunnitelluista asukas- ja rakennusmääristä. Rannikon ja metsämantereen ekologisista yhteyksistä ja luonnon monimuotoisuudesta ei voida käydä tässä yhteydessä kauppaa.

Vantaan Vihreiden mielestä Vantaan kaupunki on toiminut Sipoonkorven suojelussa esimerkillisesti. Vantaan Vihreät toivovat, että Vantaa ottaa myös jatkossa korven ainutlaatuisuuden huomioon kaavoitussuunnitelmissaan ja yhteistyössään Helsingin kanssa.

Kun Siponkorven kansallispuisto saadaan perustettua, Vantaalla on myös korven kävijävirtojen ohjaamisessa tärkeä rooli. Vantaan Kuusijärvestä voidaan muodostaa kansallispuiston keskeinen portti ja opastuskeskus. Myös Sotungissa toimivan ja palkitun Vantaan luontokoulun edellytykset voidaan tässä yhteydessä turvata aiempaakin paremmin.

Lisätietoja:

Ismo Tuormaa, p.0400 705 525.
Kimmo Jääskeläinen, p. 040 5899 158.
Riikka Åstrand, puheenjohtaja, Vantaan Vihreät ry, p. 050 5394 555.
Anniina Kostilainen, valtuustoryhmän puheenjohtaja, p. 044 5840 164.

Vihreille on tärkeää turvata terveydenhuollon palvelut kaikilla Vantaan alueilla. ”Pidämme tärkeänä, että kuntalaisilla on jatkossa mahdollisuus päästä terveysasemilla myös erikoislääkäreiden vastaanotolle”, toteaa valtuustoryhmän puheenjohtaja Anniina Kostilainen.

Kostilaisen mukaan terveysasemaverkkoa tulisi tarkastella yhdessä palveluiden sisällön kanssa. ”Ykkössijalla on palveluiden laatu ja saavutettavuus. Terveyspalvelut tulee järjestää niin, että pystytään tarjoamaan kuntalaisille parhaat mahdolliset palvelut”, Kostilainen linjaa. Kostilaisen mukaan Vihreät suhtautuvat avoimin mielin erilaisiin vaihtoehtoihin terveyspalvelujen järjestämisessä. Lopulliset kannat lyödään lukkoon vasta, kun selvityksiin on perehdytty huolella. ”Pitää muistaa, että potilaita hoitavat lääkärit ja hoitajat – eivät toimitilat”, Kostilainen tähdentää.

Lisätietoja:
Anniina Kostilainen, valtuustoryhmän puheenjohtaja, puh. 044 5840164.