Kaupunginvaltuusto pähkinänkuoressa: kevätkauden viimeisen kokouksen anti

Valtuusto istui tänään kevätkauden viimeisen kokouksensa. Asiakohtia oli niukasti, mutta listalla oli useita mielenkiintoisia ja painavia asioita: osavuosikataus (= miten vuosi on tähän mennessä mennyt asetettujen tavoitteiden näkökulmasta), Vuoden 2019 talousarviolaadinnan kehys (= seuraavan vuoden budjetin raamit), resurssiviisauden tiekartta (= Miten pääsemme hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä?), Tikkurilan kirkon asemakaavan hyväksyminen sekä maa- ja asuntopoliittisen ohjelman hyväksyminen (= linjapaperi, joka ohjaa kaupungin kaavoitusta ja rakentamista).

 

 

Osavuosikatsaus

 

Vantaalla on alkanut taloudellisesta näkökulmasta katsottuna menemään paremmin kuin aikoihin. Tähän kieltämättä vaikuttaa yleinen taloudellinen tilanne, mutta myös kaupungin omat toimet sekä voimakas väestönkasvu. Väestönkasvuun kaupunkimme on reagoinut kaavoituksen vauhdittamisella sekä asuntotuotannon lisäämisellä. Tämä ketjureaktio on näkynyt myös kaupungin verotulojen merkittävänä kasvuna. Viime vuoden samaan ajankohtaan verrattuna Vantaan kunnallisverokertymä on kasvanut 3,8 %, joka huomattavasti korkeampi kuin keskimäärin Suomessa. Hyvä!

 

Kaupunki myös investoi merkittävästi. Koko valtuustokauden investointitasoksi valtuustoryhmien kesken on sovittu 500 miljoonaa euroa. Tämän vuoden taso arvioidaan asettuvan 129 miljoonan euron tasolle.

 

Kaupunki pystyy myös lyhentämään vanhempia lainojaan tänä vuonna 170 miljoonalla eurolla, mutta vastaavasti tulemme ottamaan lisälainaa tämän vuoden puolella. Joka tapauksessa tämän kaltainen järjestely vähentää kaupungin rahoituskuluja. Eli hyvä juttu.

 

Osavuosikatsaus kertoi mukavia uutisia myös työllisyyden näkökulmasta. Työttömyysasteemme on nyt 9,1 %. Sekä pitkäaikais- että nuorisotyöttömyys laski merkittävästi vuoden takaiseen verrattuna. Suunta on hyvä, mutta on hyvä muistaa, että kaupungissamme on edelleen 10 600 työkykyistä ihmistä, joilla ei ole töitä. Tähän on hyvä edelleen kiinnittää erityistä huomiota ja pyrkiä tarjoamaan työttömille apua ja lisävalmiuksia, joka mahdollistaa työpaikan saamisen.

 

 

Resurssiviisauden tiekartta

 

Tämän asiakirjan tehtävänä on antaa suuntaviivat ja konkreettiset työkalut ilmastonmuutoksen hillintään. Resurssiviisauden tiekartta on opas, miten saavutamme hiilineutraalin Vantaan vuoteen 2030 mennessä. Tiekartta sisältää konkreettisia tekoja. Tämä työkirja on kuitenkin vasta karkea suunnitelma, joka vaatii vieläkin tarkempia suunnitelmia ja järkeviä investointeja. Valtuutettu Timo Juurikkalan mukaan järkevä investointi olisi palkata välittömästi lisää osaamista kaupungin organisaatioon ilmastoasiantuntijan muodossa. Esitetty palkkausvaatimus ei ole kohtuuton, huomioiden kuinka vakavasta tilanteesta on kysymys ilmastonmuutoksen suhteen. Vastaavasti Helsingin kaupungilla on tällä hetkellä jopa neljä ilmastoasiantuntijaa.

 

Tiekartta on kokonaisuudessaan kelpo asiakirja, joka ohjaa kaupunkiamme hiilineutraalimpaan suuntaan.

 

 

Maa- ja asuntopoliittinen ohjelma

 

Maa- ja asuntopolitiikka yhdistettiin ensimmäistä kertaa samoihin kansiin. Asiakirja tulee ohjaamaan kaupungin maankäyttöön ja asumiseen liittyvää virkamiestyötä. Valmisteluteksteissä kerrottiin tiivistetysti näin: ”Vantaan tavoitteena on pitkäjänteinen ja toimiva maa- ja asuntopolitiikka, joka on kaupungin tulevan kehityksen kannalta avainasemassa. Maa- ja asuntopolitiikalla tähdätään riittävän, monipuolisen ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon edellytysten varmistamiseen sekä elinkeinoelämän ja työpaikkarakentamisen edellytysten luomiseen. Suunnitelmallisella maa- ja asuntopolitiikalla ohjataan kaupungin kasvua yhdyskuntarakennetta tiivistäen ja varmistetaan alueiden sosiaalinen eheys.”

 

Asiakirja jakaantuu kolmen päämän alla:

  • Vantaan maa- ja asuntopolitiikka on vastuullista, pitkäjänteistä ja taloudellisesti kestävää.
  • Vantaalle suunnitellaan vetovoimaisia asunto- ja työpaikka-alueita palveluineen.
  • Vantaan tontinluovutus on avointa, tasapuolista ja kilpailua edistävää.

Päämäärien alla on 68 konkreettista toimenpidettä, joiden avulla saavutetaan päämäärien tavoitetila. 

 

Asiakirjalla pyritään puuttumaan alueiden eriarvoistumiskehitykseen, huolehtimalla jokaisen alueen monipuolisesta asuntotuotannosta. Toki eriarvoistumisen ehkäisemiseen tarvitaan muitakin toimenpiteitä, mutta tämä on asumisen ja maankäytön näkökulmasta hyvä alku. Lisäksi meidän vihreää ryhmää ilahdutti kaupunginhallituksessa tehty lisäys: ”Arvokkaat luontokohteet säilytetään kartoittamalla luontoalueita ja huomioimalla monimuotoisesti arvokkaat alueet kaavoituksessa.”

0

Kaupunginvaltuusto pähkinänkuoressa: kevätkauden viimeisen kokouksen anti

Valtuusto istui tänään kevätkauden viimeisen kokouksensa. Asiakohtia oli niukasti, mutta listalla oli useita mielenkiintoisia ja painavia asioita: osavuosikataus (= miten vuosi on tähän mennessä mennyt asetettujen tavoitteiden näkökulmasta), Vuoden 2019 talousarviolaadinnan kehys (= seuraavan vuoden budjetin raamit), resurssiviisauden tiekartta (= Miten pääsemme hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä?), Tikkurilan kirkon asemakaavan hyväksyminen sekä maa- ja asuntopoliittisen ohjelman hyväksyminen (= linjapaperi, joka ohjaa kaupungin kaavoitusta ja rakentamista).

 

 

Osavuosikatsaus

 

Vantaalla on alkanut taloudellisesta näkökulmasta katsottuna menemään paremmin kuin aikoihin. Tähän kieltämättä vaikuttaa yleinen taloudellinen tilanne, mutta myös kaupungin omat toimet sekä voimakas väestönkasvu. Väestönkasvuun kaupunkimme on reagoinut kaavoituksen vauhdittamisella sekä asuntotuotannon lisäämisellä. Tämä ketjureaktio on näkynyt myös kaupungin verotulojen merkittävänä kasvuna. Viime vuoden samaan ajankohtaan verrattuna Vantaan kunnallisverokertymä on kasvanut 3,8 %, joka huomattavasti korkeampi kuin keskimäärin Suomessa. Hyvä!

 

Kaupunki myös investoi merkittävästi. Koko valtuustokauden investointitasoksi valtuustoryhmien kesken on sovittu 500 miljoonaa euroa. Tämän vuoden taso arvioidaan asettuvan 129 miljoonan euron tasolle.

 

Kaupunki pystyy myös lyhentämään vanhempia lainojaan tänä vuonna 170 miljoonalla eurolla, mutta vastaavasti tulemme ottamaan lisälainaa tämän vuoden puolella. Joka tapauksessa tämän kaltainen järjestely vähentää kaupungin rahoituskuluja. Eli hyvä juttu.

 

Osavuosikatsaus kertoi mukavia uutisia myös työllisyyden näkökulmasta. Työttömyysasteemme on nyt 9,1 %. Sekä pitkäaikais- että nuorisotyöttömyys laski merkittävästi vuoden takaiseen verrattuna. Suunta on hyvä, mutta on hyvä muistaa, että kaupungissamme on edelleen 10 600 työkykyistä ihmistä, joilla ei ole töitä. Tähän on hyvä edelleen kiinnittää erityistä huomiota ja pyrkiä tarjoamaan työttömille apua ja lisävalmiuksia, joka mahdollistaa työpaikan saamisen.

 

 

Resurssiviisauden tiekartta

 

Tämän asiakirjan tehtävänä on antaa suuntaviivat ja konkreettiset työkalut ilmastonmuutoksen hillintään. Resurssiviisauden tiekartta on opas, miten saavutamme hiilineutraalin Vantaan vuoteen 2030 mennessä. Tiekartta sisältää konkreettisia tekoja. Tämä työkirja on kuitenkin vasta karkea suunnitelma, joka vaatii vieläkin tarkempia suunnitelmia ja järkeviä investointeja. Valtuutettu Timo Juurikkalan mukaan järkevä investointi olisi palkata välittömästi lisää osaamista kaupungin organisaatioon ilmastoasiantuntijan muodossa. Esitetty palkkausvaatimus ei ole kohtuuton, huomioiden kuinka vakavasta tilanteesta on kysymys ilmastonmuutoksen suhteen. Vastaavasti Helsingin kaupungilla on tällä hetkellä jopa neljä ilmastoasiantuntijaa.

 

Tiekartta on kokonaisuudessaan kelpo asiakirja, joka ohjaa kaupunkiamme hiilineutraalimpaan suuntaan.

 

 

Maa- ja asuntopoliittinen ohjelma

 

Maa- ja asuntopolitiikka yhdistettiin ensimmäistä kertaa samoihin kansiin. Asiakirja tulee ohjaamaan kaupungin maankäyttöön ja asumiseen liittyvää virkamiestyötä. Valmisteluteksteissä kerrottiin tiivistetysti näin: ”Vantaan tavoitteena on pitkäjänteinen ja toimiva maa- ja asuntopolitiikka, joka on kaupungin tulevan kehityksen kannalta avainasemassa. Maa- ja asuntopolitiikalla tähdätään riittävän, monipuolisen ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon edellytysten varmistamiseen sekä elinkeinoelämän ja työpaikkarakentamisen edellytysten luomiseen. Suunnitelmallisella maa- ja asuntopolitiikalla ohjataan kaupungin kasvua yhdyskuntarakennetta tiivistäen ja varmistetaan alueiden sosiaalinen eheys.”

 

Asiakirja jakaantuu kolmen päämän alla:

  • Vantaan maa- ja asuntopolitiikka on vastuullista, pitkäjänteistä ja taloudellisesti kestävää.
  • Vantaalle suunnitellaan vetovoimaisia asunto- ja työpaikka-alueita palveluineen.
  • Vantaan tontinluovutus on avointa, tasapuolista ja kilpailua edistävää.

Päämäärien alla on 68 konkreettista toimenpidettä, joiden avulla saavutetaan päämäärien tavoitetila. 

 

Asiakirjalla pyritään puuttumaan alueiden eriarvoistumiskehitykseen, huolehtimalla jokaisen alueen monipuolisesta asuntotuotannosta. Toki eriarvoistumisen ehkäisemiseen tarvitaan muitakin toimenpiteitä, mutta tämä on asumisen ja maankäytön näkökulmasta hyvä alku. Lisäksi meidän vihreää ryhmää ilahdutti kaupunginhallituksessa tehty lisäys: ”Arvokkaat luontokohteet säilytetään kartoittamalla luontoalueita ja huomioimalla monimuotoisesti arvokkaat alueet kaavoituksessa.”

0

VIHREÄT TYYTYVÄISIÄ SAAVUTETTUUN NEUVOTTELUTULOKSEEN

Vantaan talousarvioneuvottelut saatiin päätökseen puolen yön jälkeen. Neuvottelut kestivät 14 tuntia. Meille vihreille neuvottelut tuottivat erityisen ilahduttavan neuvottelutuloksen! Meille erityisen tärkeitä asioita oli lastensuojelun määrärahojen nosto, subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palautus, sisäilma-asioiden kuntoon saattaminen sekä hiilineutraalin Vantaan luominen. Korostan kuitenkin, että jokaiseen päätökseen tarvittiin yhteistyötä yli puoluerajojen. Kiitos siis paremman Vantaan luomisesta kuuluu vihreiden luottamushenkilöiden ja aktiivien lisäksi myös muiden puolueiden edustajille, jotka näkivät alla olevat asiat tärkeiksi! Totean myös sen, että ilman lukuisia meitä äänestäneitä ihmisiä emme olisi saaneet useita kuntavaaliohjelmamme tavoitteita läpi. Kiitos.

 

Neuvotteluissa sovittuja asioita:

 

1. Lastensuojeluun lisärahaa 200 000 euroa. Lisäksi saimme tekstilisäyksen: ”Laaditaan lastensuojelun selvitys yksityiskohtisista toimenpiteistä lautakunnan kautta kaupuginhallitukseen tammikuun lopulla 2018. Määräraharesurssit esitetään silloin.”

 

2. Jokaiselle lapsella palautettiin oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen. 1,08 Miljoonaa euroa: ” 1.8.2018 alkaen jokaisella vantaalaisella lapsella on oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen. 0,780 milj. euroa toimintamenoihin ja 0,3 milj. euroa sisäiseen vuokraan.”

 

3. Vantaasta tehdään hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä: ”Hiilineutraalin Vantaan tiekartta laaditaan vuoden 2018 aikana.”

 

4. Vantaa panostaa sisäilma-asioiden korjaamiseen: ”Varataan sisäilmaongelmien + 0,5 milj. euroa kaupunginhallituksen myöhemmin kohdentamissa sisäilmatyöryhmän esittämiin tarpeisiin. Tilakeskuksen tulosalueen talousarvio kohtaan kirjataan, että määrärahaa on yhteensä 1,8 milj. euroa. Sisäilmakorjauksiin kohdennetaan investointosassa 2,7 milj. euroa, jolloin tilakeskuksen työhjelmassa 2018 sisäilmakorjauksiin varattava taso on 5,0 milj. euroa.”

 

5. Elmo-liikuntapuistohanke nytkähti eteenpäin.

”Toukokuun 2018 loppuun mennessä tehdään selvitys millä edellytyksillä ja aikataululla voitaisiin käynnistää Elmo-urheilupuiston toteuttaminen. Osana tehtävää selvitystä arvioidaan mm. koillisvantaan uimahallin ja jäähallin toteuttaminen sekä kartoitetaan yksityisiä kumppaneita hankkeille.”

 

6. Kolmiportaisen tuen toimivuudesta laaditaan selvitys.

”Erityisopetuksen uudistuksesta, tukitoimien riittävyydestä ja kolmiportaisen tuen toimivuudesta Vantaalla laaditaan riippumaton selvitys vuoden 2018 aikana, varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa.”

 

Lisäksi useita merkittäviä tekstimerkintöjä:

 

– ”Joukkoliikenteen palvelukyvyn parantamiseksi päätetään pikaraitiotien yleissuunnitelman laatimisesta välille Mellunkylä – Hakunila – Tikkurila – Aviapolis. Tämä tehdään yleiskaavatyön yhteydessä.”

 

– ”Kaupunki huomioi pienten liike- ja toimitilojen rakentamistarpeet osana alueellisen elinvoiman vahvistamista yleiskaavoituksen yhteydessä sekä kaupunginosakeskusten asemakaavamuutosten yhteydessä”

 

– ”Kotoutumisen onnistuminen ja segregaation ehkäisy Vantaalla varmistetaan” Myös asianuro 116.

Korvataan TA-kirjan s. 5 tekstin loppuun: ”Kaupungin toimialat toteuttavat ja sovittavat yhteen toimenpiteitä segregaation eli alueellisen eriarvoistumisen ehkäisemiseksi TS-kaudella.”

 

– ”Pyritään parantamaan lastentarhanopettajien vakanssien täyttöastetta ja vähentämään henkilöstön vaihtuvuutta.”

 

– ”Elinkeinopolitiikassa erityisenä painopisteenä kiinnitetään huomioita Vantaan kansainväliseen houkuttelevuuteen.”

 

– ”Vuoden aikana kokeillaan muutamassa rekrytoinnissa ns. anonyymia rekrytointia.”

 

– ”Laajennetaan maksuton ehkäisy alle 20 vuotiaisiin vuonna 2018 ja selvitetään maksuttoman ehkäisyn tarjonta alle 25-vuotiaille.

 

– ” Vammaisten palveluasumisen nykytilasta ja vaihtoehdoista laaditaan valtuustolle selvitys vuoden 2018 aikana.”

 

– ”Sisäilmaviestintä on avointa, selkeää ja oikea-aikaista”

 

– ”Sivistystoimi pyrkii lisäämään perusopetuksen koulupsykologien määrää asteittain thl:n suosituksen mukaiselle tasolle taloussuunitelmakauden aikana.”

 

– ”Positiiviseen erityiskohteluun osoitettu määräraha kasvaa TS kaeudella merkittävästi ja kohdentuu vaikuttavsti.”

 

– ”Håkansbölen kartanon käyttö on määritelty ja kunnostus lähtenyt käyntiin.”

 

– ”Tavoitteena on, että ammatillisen koulutuksen keskeyttämisprosentti pienenee nykyisestä. Tavoitteen saavuttamiseksi panostetaan oppilaanohjaukseen, tuodaan erityisnuorisotyöntekijöitä oppilaitoksiin, tunnistetaan varhain keskeytymiseen johtavia tekijöitä ja puututaan niihin nopeasti.”

 

– ”Viherkompensaatiomallin käyttöönottoa arvioidaan.”

 

– ”Vuonna 2018 jatketaan lähimetsien teemavuotta painottaen pikku soihin ja korpiin. Vuoden 2019 teemavuodeksi valmistellaan ötököiden teemaa.”

 

Tässä omasta mielestäni merkittävimmät sovitut muutokset. Listalla siis yhdessä ryhmien välillä sovittuja muutoskohtia. Tosin yllä olevista useimmat sovitut asiat ovat vihreiden kuntavaaliohjelman mukaisia tavoitteita tälle kaudelle.

http://www.vavi.fi/kuntavaalit-2017/kuntavaaliohjelma-2017/

 

Tästä on mainio jatkaa kohti 13.11. pidettävää valtuuston budjettikokousta, jossa yllä olevat asiat lopullisesti päätetään.

0

VIHREÄT TYYTYVÄISIÄ SAAVUTETTUUN NEUVOTTELUTULOKSEEN

Vantaan talousarvioneuvottelut saatiin päätökseen puolen yön jälkeen. Neuvottelut kestivät 14 tuntia. Meille vihreille neuvottelut tuottivat erityisen ilahduttavan neuvottelutuloksen! Meille erityisen tärkeitä asioita oli lastensuojelun määrärahojen nosto, subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palautus, sisäilma-asioiden kuntoon saattaminen sekä hiilineutraalin Vantaan luominen. Korostan kuitenkin, että jokaiseen päätökseen tarvittiin yhteistyötä yli puoluerajojen. Kiitos siis paremman Vantaan luomisesta kuuluu vihreiden luottamushenkilöiden ja aktiivien lisäksi myös muiden puolueiden edustajille, jotka näkivät alla olevat asiat tärkeiksi! Totean myös sen, että ilman lukuisia meitä äänestäneitä ihmisiä emme olisi saaneet useita kuntavaaliohjelmamme tavoitteita läpi. Kiitos.

 

Neuvotteluissa sovittuja asioita:

 

1. Lastensuojeluun lisärahaa 200 000 euroa. Lisäksi saimme tekstilisäyksen: ”Laaditaan lastensuojelun selvitys yksityiskohtisista toimenpiteistä lautakunnan kautta kaupuginhallitukseen tammikuun lopulla 2018. Määräraharesurssit esitetään silloin.”

 

2. Jokaiselle lapsella palautettiin oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen. 1,08 Miljoonaa euroa: ” 1.8.2018 alkaen jokaisella vantaalaisella lapsella on oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen. 0,780 milj. euroa toimintamenoihin ja 0,3 milj. euroa sisäiseen vuokraan.”

 

3. Vantaasta tehdään hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä: ”Hiilineutraalin Vantaan tiekartta laaditaan vuoden 2018 aikana.”

 

4. Vantaa panostaa sisäilma-asioiden korjaamiseen: ”Varataan sisäilmaongelmien + 0,5 milj. euroa kaupunginhallituksen myöhemmin kohdentamissa sisäilmatyöryhmän esittämiin tarpeisiin. Tilakeskuksen tulosalueen talousarvio kohtaan kirjataan, että määrärahaa on yhteensä 1,8 milj. euroa. Sisäilmakorjauksiin kohdennetaan investointosassa 2,7 milj. euroa, jolloin tilakeskuksen työhjelmassa 2018 sisäilmakorjauksiin varattava taso on 5,0 milj. euroa.”

 

5. Elmo-liikuntapuistohanke nytkähti eteenpäin.

”Toukokuun 2018 loppuun mennessä tehdään selvitys millä edellytyksillä ja aikataululla voitaisiin käynnistää Elmo-urheilupuiston toteuttaminen. Osana tehtävää selvitystä arvioidaan mm. koillisvantaan uimahallin ja jäähallin toteuttaminen sekä kartoitetaan yksityisiä kumppaneita hankkeille.”

 

6. Kolmiportaisen tuen toimivuudesta laaditaan selvitys.

”Erityisopetuksen uudistuksesta, tukitoimien riittävyydestä ja kolmiportaisen tuen toimivuudesta Vantaalla laaditaan riippumaton selvitys vuoden 2018 aikana, varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa.”

 

Lisäksi useita merkittäviä tekstimerkintöjä:

 

– ”Joukkoliikenteen palvelukyvyn parantamiseksi päätetään pikaraitiotien yleissuunnitelman laatimisesta välille Mellunkylä – Hakunila – Tikkurila – Aviapolis. Tämä tehdään yleiskaavatyön yhteydessä.”

 

– ”Kaupunki huomioi pienten liike- ja toimitilojen rakentamistarpeet osana alueellisen elinvoiman vahvistamista yleiskaavoituksen yhteydessä sekä kaupunginosakeskusten asemakaavamuutosten yhteydessä”

 

– ”Kotoutumisen onnistuminen ja segregaation ehkäisy Vantaalla varmistetaan” Myös asianuro 116.

Korvataan TA-kirjan s. 5 tekstin loppuun: ”Kaupungin toimialat toteuttavat ja sovittavat yhteen toimenpiteitä segregaation eli alueellisen eriarvoistumisen ehkäisemiseksi TS-kaudella.”

 

– ”Pyritään parantamaan lastentarhanopettajien vakanssien täyttöastetta ja vähentämään henkilöstön vaihtuvuutta.”

 

– ”Elinkeinopolitiikassa erityisenä painopisteenä kiinnitetään huomioita Vantaan kansainväliseen houkuttelevuuteen.”

 

– ”Vuoden aikana kokeillaan muutamassa rekrytoinnissa ns. anonyymia rekrytointia.”

 

– ”Laajennetaan maksuton ehkäisy alle 20 vuotiaisiin vuonna 2018 ja selvitetään maksuttoman ehkäisyn tarjonta alle 25-vuotiaille.

 

– ” Vammaisten palveluasumisen nykytilasta ja vaihtoehdoista laaditaan valtuustolle selvitys vuoden 2018 aikana.”

 

– ”Sisäilmaviestintä on avointa, selkeää ja oikea-aikaista”

 

– ”Sivistystoimi pyrkii lisäämään perusopetuksen koulupsykologien määrää asteittain thl:n suosituksen mukaiselle tasolle taloussuunitelmakauden aikana.”

 

– ”Positiiviseen erityiskohteluun osoitettu määräraha kasvaa TS kaeudella merkittävästi ja kohdentuu vaikuttavsti.”

 

– ”Håkansbölen kartanon käyttö on määritelty ja kunnostus lähtenyt käyntiin.”

 

– ”Tavoitteena on, että ammatillisen koulutuksen keskeyttämisprosentti pienenee nykyisestä. Tavoitteen saavuttamiseksi panostetaan oppilaanohjaukseen, tuodaan erityisnuorisotyöntekijöitä oppilaitoksiin, tunnistetaan varhain keskeytymiseen johtavia tekijöitä ja puututaan niihin nopeasti.”

 

– ”Viherkompensaatiomallin käyttöönottoa arvioidaan.”

 

– ”Vuonna 2018 jatketaan lähimetsien teemavuotta painottaen pikku soihin ja korpiin. Vuoden 2019 teemavuodeksi valmistellaan ötököiden teemaa.”

 

Tässä omasta mielestäni merkittävimmät sovitut muutokset. Listalla siis yhdessä ryhmien välillä sovittuja muutoskohtia. Tosin yllä olevista useimmat sovitut asiat ovat vihreiden kuntavaaliohjelman mukaisia tavoitteita tälle kaudelle.

http://www.vavi.fi/kuntavaalit-2017/kuntavaaliohjelma-2017/

 

Tästä on mainio jatkaa kohti 13.11. pidettävää valtuuston budjettikokousta, jossa yllä olevat asiat lopullisesti päätetään.

0

Laadukas ammattikoulutus vaarassa

Aleksis Salusjärvi aloittaa huomiota vaativan asian terävästi Ylen kirjoituksessaan: ”Leikkaukset ja nuorisotakuu ovat tehneet ammattikoululaisista hallituksen koekaniineja”

Vantaalla ammattikoulun aloittaneista opiskelijoista keskeyttää vuosittain n. 13,5 %. Tähän luonnollisesti vaikuttaa viime hallituksen lanseeraama nuorisotakuu, jonka turvin on haluttu huolehtia peruskoulunsa päättäneiden opiskelijoiden koulutuspolun jatkumisesta. Koulutustakuu on sinänsä kaunis ajatus, mutta se edellyttäisi lisää taloudellisia panostuksia valtiolta. Tämä hallitus on kuitenkin valinnut ratkaisuksi leikata rahoitusta ja pakottanut koulut löytämään uudenlaisia tapoja toteuttaa koulutusta. Aika näyttää toimiiko koulutusleikkaukset riittävän motivoimana tapana synnyttää uusia tapoja ja käytäntöjä?

Onneksi kuitenkin kuntatasolla voimme vaikuttaa koulutuksen lisärahoittamiseen, jolla tulee pyrkiä huolehtimaan laadukkaasta oppilasohjauksesta peruskouluissa ja ammattikoulussa, tuetuista opetusmuodoista, riittävästä määrästä lähiopetusta, ja uudenlaisten toimintatapojen sekä yhteistyökokeilujen syntymisestä. Uuden synnyttäminen vaatii siis lisäpanostuksia, ei leikkauksia.

Ammattikoulutuksen keskeisenä tavoitteena tulisi olla oppimisen laadun parantaminen ja sen seurauksena pienempi keskeyttäneiden opiskelijoiden määrä.

Jos nuorten syrjäytymisen ehkäisy kiinnostaa, niin silloin tähän asiaan kannattaa kiinnittää huomiota ja vaatia muutosta.

Linkki Aleksis Salusjärven kirjoitukseen:
https://yle.fi/uutiset/3-9828737

0