Vantaan Vihreät ry
Hyväksytty kunnallisjärjestön kokouksessa 17.1.2008. Päivitetty kunnallisjärjestön kokouksessa 9.4.2016.
1 § Nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Vantaan Vihreät ry, ruotsiksi De Gröna i Vanda rf ja sen kotipaikka on Vantaan kaupunki.
Yhdistys on Vihreä liitto rp:n jäsenyhdistys. Vihreästä liitosta käytetään näissä säännöissä nimitystä puolue. Puoluekokous, -valtuuskunta ja -hallitus tarkoittavat Vihreän liiton asianomaisia puolue-elimiä.
Näissä säännöissä yhdistystä kutsutaan kunnallisjärjestöksi.
2 § Tarkoitus ja toimintamuodot
Kunnallisjärjestön tarkoituksena on
• edistää toiminnallaan vihreitä arvoja: luonnon- ja ympäristönsuojelua, kestävää kehitystä, yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta;
• toimia jäsentensä yhteistyöelimenä;
• yhdistää vihreän arvomaailman omaavia Vantaan asukkaita sekä
• tukea puolueen toimintaa ja lisätä vihreän liikkeen kannatusta Vantaan alueella.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi kunnallisjärjestö
• toimii puolueen kunnallisjärjestönä puoluehallituksen vahvistamalla toimialueella;
• asettaa kunnallisvaaleissa ehdokkaat puolueen listoille toimialueellaan;
• vastaa puolueen kunnallisvaalikampanjasta toimialueellaan;
• tukee jäsenyhdistystensä toimintaa ja koordinoi niiden yhteistyötä;
• vastaa tiedonkulusta jäsenyhdistystensä ja puolueen välillä;
• tekee aloitteita ja kannanottoja;
• harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa;
• järjestää keskustelu-, koulutus- ja kulttuuritilaisuuksia sekä
• järjestää muuta vastaavaa tarkoitustaan edistävää, voittoa tavoittelematonta toimintaa.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi
• päättää luottamushenkilömaksun perimisestä kunnallisiin luottamustehtäviin valituilta;
• ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja;
• omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta;
• järjestää luvan saatuaan rahankeräyksiä ja arpajaisia.
3 § Jäsenet
Kunnallisjärjestön jäseneksi voi liittyä Vantaan alueella toimiva rekisteröity yhdistys,
• jonka jäsenet ovat 15 vuotta täyttäneitä Suomen kansalaisia tai ulkomaalaisia, joilla on kotipaikka Suomessa,
• joka haluaa osallistua puolueen ja kunnallisjärjestön toimintaan,
• joka hyväksyy puolueen ja kunnallisjärjestön tarkoituksen ja säännöt ja
• joka on hyväksytty puolueen jäseneksi.
Kunnallisjärjestön jäseniä kutsutaan näissä säännöissä jäsenyhdistyksiksi.
Jäsenyhdistykset hyväksyy hakemuksesta kunnallisjärjestön kokous.
4 § Jäsenyhdistyksen eroaminen ja erottaminen
Jäsenyhdistyksellä on oikeus erota kunnallisjärjestöstä ilmoittamalla siitä kirjallisesti kunnallisjärjestön hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta kunnallisjärjestön kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Kunnallisjärjestön kokous voi erottaa jäsenyhdistyksen kahden kolmasosan (2/3) äänten enemmistöllä, jos jäsenyhdistys
• on jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin se on kunnallisjärjestöön liittymällä sitoutunut tai
• on menettelyllään kunnallisjärjestössä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut kunnallisjärjestöä tai puoluetta tai
• ei enää täytä laissa tai näissä säännöissä edellä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Jäsenyhdistys, joka on erotettu puolueesta, on erotettava myös kunnallisjärjestöstä.
5 § Jäsenmaksu
Kunnallisjärjestö voi periä jäsenyhdistyksiltään vuotuista jäsenmaksua. Jäsenmaksun suuruudesta päättää kunnallisjärjestön syyskokous.
6 § Hallitus
Kunnallisjärjestön asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja sekä 6-12 muuta varsinaista jäsentä ja enintään 10 varajäsentä. Hallituksen koosta päättää syyskokous.
Jokaisesta kunnallisjärjestöön kuuluvasta jäsenyhdistyksestä valitaan vähintään yksi jäsen hallitukseen.
Hallituksen toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Kukin hallituksen jäsen valitaan kahdeksi vuodeksi siten, että hallituksen jäsenistä lähinnä puolet on kerrallaan erovuorossa. Varajäsenet valitaan vuodeksi kerrallaan. Jos hallituksen jäsen eroaa ennen toimikauden päättymistä, valitaan hänen tilalleen sauraavassa kokouksessa uusi jäsen jäljellä olevaksi ajaksi.
Sama henkilö voi toimia hallituksen varsinaisena jäsenenä enintään neljä täyttä toimikautta peräkkäin. Riippumatta siitä, kuinka monta kautta sama henkilö on toiminut hallituksen jäsenenä, hänet voidaan valita puheenjohtajaksi enintään kolmeksi täydeksi toimikaudeksi peräkkäin.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin ja mahdolliset muut tarvittavat toimihenkilöt sekä päättää yhdistyksen taloudenhoidon ja kirjanpidon järjestämisestä.
Hallitus päättää talousarvion puitteissa myös kunnallisjärjestön työntekijöiden palkkaamisesta ja heidän työehdoistaan.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä ja puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä. Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
7 § Kunnallisjärjestön nimen kirjoittaminen
Kunnallisjärjestön nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi yhdessä toiminnanjohtajan tai hallituksen määräämän hallituksen jäsenen kanssa. Hallitus voi määrätä puheenjohtajan, varapuheenjohtajan tai toiminnanjohtajan kirjoittamaan yksin kunnallisjärjestön nimen.
8 § Tilikausi ja tilintarkastus
Kunnallisjärjestön tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen on toimitettava toiminnantarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen kunnallisjärjestön kevätkokousta. Toiminnantarkastajien tulee luovuttaa toiminnantarkastuskertomuksensa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.
9 § Kunnallisjärjestön kokoukset
Kunnallisjärjestö pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta.
Kunnallisjärjestön kevätkokous pidetään maalis-huhtikuussa ja syyskokous marras-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä.
Kunnallisjärjestön ylimääräinen kokous pidetään, kun kunnallisjärjestön kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun yksikin kunnallisjärjestön jäsenyhdistys sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
10 § Kunnallisjärjestön kokousten koollekutsuminen
Kunnallisjärjestön kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on lähetettävä jäsenyhdistyksille vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta kirjeitse tai sähköpostitse jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen.
11 § Jäsenyhdistysten äänivalta kunnallisjärjestön kokouksessa
Jäsenyhdistyksen äänivalta kunnallisjärjestön kokouksessa määräytyy jäsenyhdistyksen henkilöjäsenmäärän mukaan seuraavasti:
• yhdistyksellä, jolla on 1 – 10 jäsentä, on yksi ääni
• yhdistyksellä, jolla on 11 – 20 jäsentä, on 2 ääntä
• yhdistyksellä, jolla on 21 – 30 jäsentä, on 3 ääntä
• tästä eteenpäin yhdistysjäsen saa yhden lisä-äänen jokaista alkavaa 25 henkilöjäsentään kohden.
Äänivaltaisiin edustajiin oikeuttavien henkilöjäsenten määrä lasketaan sen mukaan, kuinka monesta jäsenyhdistyksen henkilöjäsenestä on edellisen kalenterivuoden loppuun mennessä maksettu puolueelle menevä jäsenmaksuosuus.
Yksi äänivaltainen edustaja voi käyttää kokouksessa vain yhtä ääntä.
Jokaisella jäsenyhdistyksen jäsenmaksun maksaneella henkilöjäsenellä on puhe- ja läsnäolo-oikeus kunnallisjärjestön kokouksessa.
12 § Päätöksenteko kunnallisjärjestön kokouksessa
Kunnallisjärjestön kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä, ellei näissä säännöissä jonkin asian osalta toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Hallituksen puheenjohtaja valitaan enemmistövaalilla. Mikäli yksikään ehdokas ei saa yli puolta annetuista äänistä, järjestetään toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Samoin menetellään muissakin tapauksissa, jos vaalissa on täytettävänä vain yksi paikka.
Hallituksen muut jäsenet valitaan suhteellisella vaalilla.
Samoin menetellään muissakin tapauksissa, jos vaalissa on täytettävänä useita paikkoja.
Suhteellinen vaali toteutetaan seuraavasti:
1. Äänestäjä merkitsee vaalilippuunsa enintään niin monta ehdokasta kuin on täytettäviä paikkoja;
2. Äänestäjän ensimmäiseksi merkitsemä ehdokas saa yhden äänen, toiseksi merkitsemä puolikkaan äänen, kolmanneksi merkitty kolmasosaäänen jne.;
3. Lopuksi lasketaan kaikkien ehdokkaiden saamat äänet yhteen, ja eniten ääniä yhteensä saaneet tulevat valituiksi.
13 § Kunnallisjärjestön kokouksessa käsiteltävät puolueen asiat
Seuraavista puolueen toimintaan liittyvistä asioista on tehtävä päätös kunnallisjärjestön kokouksessa:
• ehdokkaiden asettaminen kunnallisvaaleihin;
• henkilöiden esittäminen kunnallisiin luottamustehtäviin;
• kunnallisjärjestön ehdokkaiden nimeäminen eduskuntavaalien ehdokasasetteluun;
• ehdokkaiden esittäminen Vihreän liiton puoluekokouksessa päätettäviin luottamustehtäviin (puolueen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä puoluehallituksen muut jäsenet, puoluevaltuuskunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja muut jäsenet sekä puoluesihteeri).
Kunnallisjärjestön kokous voi päättää siirtää jonkin yllämainituista asioista päätettäväksi kunnallisjärjestön kokouksen sijaan jäsenäänestyksessä, johon ottavat osaa jäsenyhdistysten henkilöjäsenet 14 §:ssä kuvatulla tavalla.
Kunnallisjärjestön kokous voi myös tapauskohtaisesti päättää siirtää päätösvaltaa jossakin yllämainituista asioista hallitukselle.
14 § Jäsenäänestys
Kunnallisjärjestön kokous voi päättää, että jostakin 13 §:ssä luetellusta asiasta päätetään kunnallisjärjestön kokouksen sijasta jäsenäänestyksessä.
Jäsenäänestyksellä tarkoitetaan tässä yhdistyslain 19 § mukaista liittoäänestystä, jossa äänioikeutettuja ovat kunnallisjärjestön jäsenyhdistysten henkilöjäsenet. Jäsenäänestys suoritetaan suhteellisena vaalina 12 §:n mukaisesti erillisessä äänestystilaisuudessa tai postiäänestyksenä ja sen tarkemmasta toteuttamisesta määrätään kunnallisjärjestön kokouksen hyväksymässä äänestys- ja vaalijärjestyksessä.
15 § Varsinaiset kokoukset
Kunnallisjärjestön kevätkokouksen tehtävänä on:
1. käsitellä edellisen tilikauden tilinpäätös, toiminnantarkastajan toiminnantarkastuskertomus ja hallituksen toimintakertomus edelliseltä kalenterivuodelta
2. päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille
3. käsitellä muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Kunnallisjärjestön syyskokouksen tehtävänä on:
1. hyväksyä toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä jäsenmaksun suuruus seuraavalle kalenterivuodelle
2. päättää joka toinen vuosi hallituksen jäsenten lukumäärästä seuraavalle toimikaudelle
3. valita joka toinen vuosi hallituksen puheenjohtaja sekä muut varsinaiset jäsenet erovuoroisten tilalle
4. valita joka vuosi hallituksen varajäsenet sekä päättää varajäsenten sijaantulojärjestyksestä
5. valita kaksi toiminnantarkastajaa ja näille henkilökohtaiset varatoiminnantarkastajat
6. käsitellä muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli jäsenyhdistys haluaa saada jonkin asian kunnallisjärjestön kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on sen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
16 § Sääntöjen muuttaminen ja kunnallisjärjestön purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta tai kunnallisjärjestön purkamisesta on tehtävä kunnallisjärjestön kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai kunnallisjärjestön purkamisesta.
Kunnallisjärjestön purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi siirretään sen varat Vihreä Uusimaa ry:n käytettäväksi kunnallisjärjestön tarkoituksen edistämiseen.
17 § Saavutetut jäsenoikeudet
Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.