Luottamuspaikkojen esittelyjä

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallitus huolehtii kaupungin johtamisesta ja kehittämisestä kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden, suunnitelmien ja päätösten mukaisesti. Kaupunginhallitus kokoontuu 23 kertaa vuodessa. Kaupunginhallitukseen kuuluu 17 jäsentä (vähintään 9 jäsentä) ja varajäsenet. Kaupunginhallituksen kokoukset pidetään pääsääntöisesti joka toinen maanantai joko kello 17.00 tai klo 14.00 (valtuuston kokouspäivinä). Kokousten kesto on noin kahdesta kolmeen tuntiin. Kh:n 2 vpj:n hommiin kuuluu myös osallistuminen ryhmien välisiin neuvotteluihin ennen varsinaisen kokouksen alkua. Neuvottelut alkavat yleensä puolitoista tuntia ennen varsinaisen kokouksen alkamista (neuvotteluiden jälkeen on kunkin puolueen oma ryhmä, jossa käydään läpi neuvotteluissa esiin tulleet seikat). Kaupunginhallitus pitää lisäksi iltakouluja pääsääntöisesti kerran kuukaudessa muina kuin valtuustopäivinä. Iltakouluissa informoidaan etukäteen päätettäväksi tulevista ym. merkittävistä asioista ja käydään valmisteleva keskustelu aiheista esittelyjen pohjalta.

Kaupunginhallituksessa on hyvä olla laaja tuntemus kaupungin toiminnoista, sillä se on valtuustolle valmisteleva elin. Haitaksi ei ole suuri intohimo listojen lukemiseen, sillä kh-kokouksen lista saattaa olla satoja sivuja. Kaupunginhallituksella on otto-oikeus lautakuntien ja viranhaltijoiden tekemiin päätöksiin. Kaavoituksesta olisi hyvä olla perillä sekä omistajapolitiikan sekä sijoitus- ja rahoitustoimintapolitiikan ideologiasta. Kaupunginhallitus päättää kaupungin omistaja- ja konserniohjauksesta sekä vastaa edunvalvonnan valmistelusta. Ymmärrys raha-asioiden päälle ei ole haitaksi. Kh:n jäsenellä on suuri valta, mutta myöskin vastuu perehtyä tehtävien päätösten taustoihin.
Kaupunginhallituksen 2. vpj:lle siunaantuu erilaisia toimikuntia ja ylikunnallisia tehtäviä. On tärkeää, että on aikaa uhrattavaksi kaupunginhallituksen vaatimaan työskentelyyn.
Yhteistyötaidot ovat hyväksi, koska äänestämällä ei useinkaan saa asioita eteenpäin, vaan neuvottelemalla.

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee mm. asemakaavoitukseen, kaupunkirakenteen kehittämiseen, kaupungin kiinteistöomaisuuteen, rakentamiseen, liikenteeseen ja kaupunkiympäristöön kuuluvia asioita. Tyypillisin esityslistan asia on jonkin alueen asemakaavan muutos. Kokouksia on 1-2 kertaa kuukaudessa, ja kokouksen kesto on tavallisesti alle kolme tuntia. Lautakunnan jäsenellä on hyvä olla perustietämys kaavoituksesta, rakentamisesta ja ympäristöasioista.

Keskusvaalilautakunta

Se valvoo, että niin valtiolliset kuin kunnalliset vaalit toteutetaan demokraattisesti ja muuten lakipykälien mukaan. Sen sihteerinä on kaupungin juristi, joten lakitieteellistä asiantuntemusta ei jäseniltä vaadita. Kokoukset painottuvat vaalien läheisyyteen, joten välillä voi olla pitkiäkin aikoja ilman kokouksia. Vaalien lähestyessä on useita vaalien valmisteluun liittyviä kokouksia ja vastaavasti vaalien jälkeen muutama kokous, joissa todetaan asioiden sujuneen OM:n ohjeiden mukaan. Samoin muodostetaan lautakunnan kanta mahdollisiin valituksiin. Vaalipäivinä kokoonnutaan illalla vaalitoimistoon, jolloin puheenjohtaja ensin avaa kokouksen ja sen jälkeen se keskeytetään, kunnes viimeinen laatikko on saapunut vaalitoimistolle. Jäsen ei voi olla vaaleissa ehdokkaan, mikä kannattaa huomioida jo etukäteen.

Opetuslautakunta

Opetuslautakunta huolehtii varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukio-,
ammatillisen ja aikuiskoulutuksen sekä kirjastopalveluiden järjestämisestä ja
kehittämisestä. Toistaiseksi lautakunnassa on vielä ammatillisen koulutuksen
jaosto sekä luonnollisesti ruotsinkielinen jaosto.

Lautakunta kokoontuu noin kerran kuukaudessa, pois lukien heinäkuu. Mikäli
kokouksen esityslista sisältää muiden toimialojen – yleensä tilakeskuksen tai
sosiaali- ja terveystoimen – asioita, jotka vaativat asiantuntijan esittelyä, tämä
tapahtuu kokouksen alussa.

Lautakunnan kokouksissa keskustellaan usein runsaasti, mutta itse kokousten
kesto on yleensä alle kaksi tuntia.

Tulevan kauden aikana tulee esiin mm. perusopetuksen uudistuksen
seuranta sekä jatkuva säästökohteiden etsiminen. Lautakunta on oiva paikka
innovatiiviselle henkilölle, jolla on visioita alussa mainittujen tulosalueiden
palvelujen toteuttamisen uudistamisesta ja kehittämisestä.

Sivistystoimen virkamiehet vastaavat mielellään ja nopeasti lautakunnan
jäsenten lähettämiin sähköposteihin. Heidät saa kiinni myös puhelimitse
varsin vaivattomasti.

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Sosiaali-ja terveyslautakunta käsittelee mm.terveyskeskuksia, erikoissairaanhoitoa, suun terveydenhuoltoa , perhepalveluita, lastensuojelua, vanhuspalveluita,vammaispalveluita ja toimeentulotukea koskevat toimialaansa kuuluvat asiat. Tarkempi esittely löytyy Vantaan nettisivulta.

Lautakunta kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa, ei kuitenkaan heinäkuussa, sosiaali- ja terveysvirastossa Peltolantie 2, käynti torin puolelta. Kokoukset ovat olleet maanantaisin klo 17.00. Käsiteltävien asioiden määrä on suurehko ja kokousasiakirjat liitteineen usein satoja sivuja. Kokousten alussa saattetaan esittellät esim.jonkun projektin tulokset. Kaikkia päätettävänä olevia asioita ei välttämättä erikseen esitellä,mikä merkitsee sitä, että asioihin tulee perehtyä kokousasiakirjojen pohjalta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntemus helpottaa toimimista sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Kiinnostus toimialaan on välttämätöntä, jotta jaksaa perehtyä käsiteltäviin asioihin. Kokousasiakirjat on saatavissa viimeistään edellisviikon torstaina netissä.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan jaosto

Sosiaali- ja terveyslautakunta valitsee jaostoon lautakunnan jäsenistä/ varajäsenistä 7 jäsentä ja varajäsentä käsittelemään sosiaali-ja terveydenhuollon yksilöasioita, lähinnä asiakkaiden viranhaltijapäätöksistä tekemiä oikaisuvaatimuksia. Kokousasiakirjat tulevat kotiin kirjallisina ja ne ovat salassapidetäviä asiakirjoja. Tiedot ovat salassapidettäviä myös kokouksen jälkeen ja kokousasiakirjat kerätään pois kokouksen päätyttyä. Kokousasiakirjanippu on paksu, sivumäärä voi olla parisataakin.Päätökset koskevat yksittäistä henkilöä ja henkilöllä on myös oikeus valittaa jaoston päätöksestä edelleen hallinto-oikeuteen. Tämän vuoksi jaostossa toimiminen edellyttää erityistä huolellisuutta.

Jaosto kokoontuu pääsääntöisesti samoina päivinä kuin lautakuntakin. Kokous alkaa klo 15.00 sosiaali- ja terveysvirastossa.


Tarkastuslautakunta (jäsenyys vain varsinaisille valtuutetuille)

Arvioi kaupungin hallintoa laidasta laitaan ja järjestää kunnan tilintarkastuksen. Arvioinnin tärkein funtio on tuottaa valtuustolle tietoa hallinnosta ja siitä, miten hallinto toteuttaa valtuuston päätöksiä – tärkeimpinä niistä budjettiin kirjattuja sitovia tavoitteita. Arviointityön tuloksena syntyy keväällä julkistettava arviointikertomus edellisen vuoden tilanteesta. Vantaan arviointikertomus on kahdessa viimeksi järjestetyssä valtakunnallisessa kilpailussa palkittu Suomen parhaana. Kaupungin tilintarkastustuksen tarkastuslautakunta ostaa ulkopuolisilta tilintarkastustoimistoilta. Tilintarkastus tehdään tarkastuslatakunnan toimeksiannosta ja sen valvonnassa. Erinomainen paikka opiskella kaupungin hallintoa kattavasti kaikilta sektoreilta osaavien viranhaltijoiden ohjauksessa. Kannattaa lukea 19.11. kaupunginvaltuustolle annettu selostus eri toimialojen vastauksista tarkastuslautakunnan viimeisimpään arviointikertomukseen.

Tekninen lautakunta

Organisaatiouudistuksen myötä kaupunki perustaa uudelleen teknisen lautakunnan
Tekninen lautakunta on aiemmin vastannut yhdyskuntarakentamisesta, yleisien ja yksityisten teitten ylläpidosta, toimitilojen hankinnasta, hallinnasta ja hoidosta sekä maaseutuelinkeinojen hallintoa, pelastustointa ja väestönsuojelua koskevasta päätöksenteosta.

Vapaa-ajan lautakunta

Lautakunta kokoontuu noin kerran kuukaudessa, ensi kaudella tiistaisin. Käsiteltävät teemat liittyvät nuoriso-, liikunta- ja kulttuuriasioihin. Päätettävänä ovat esimerkiksi näiden toimialojen investoinnit ja kehittämishankkeet. Iso, lähes jokaisessa kokouksessa toistuva, teema on erilaisista avustuksista päättäminen. Niitä jaetaan niin kulttuuri-, liikunta- kuin nuorisosektorillekin. Lautakuntaan valittavalla jäsenellä on hyvä olla jonkinlaista (ammatillista tai omakohtaista) kokemusta ainakin kahdelta sektorilta. Paras olisi, jos kaksi valittavaa jäsentä toisivat osaamista siten, että se yhdessä kattaa kaikki toimialat.

Aluetoimikunta (Myyrmäki)

Kokoontuu 4…6 kertaa vuodessa. Kokoukset ovat iltaisin alkaen noin klo 17.
Kokoukset ovat venyneet yli 3 tuntisiksi.
Aluetoimikunnassa on helppo ottaa esille erilaisia alueen asioita. Itse olen
esimerkiksi pitänyt koko 4-vuotiskauden esillä asema-alueiden siisteys- (
töhryjen nopea poisto, siivous ym. ) ja turvallisuuskysymyksiä.
Aluetoimikunta päättää muutaman kymmenen tuhannen euron budjetin puitteissa
avustuksista alueen yhteisöille.
Aluetoimikunta on edelleen osin tuntematon monelle asukkaalle. Siinä on
jatkossakin kehittämisen paikka.

Aluetoimikunta (Aviapolis)

Aluetoimikunta on kokoontunut noin kerran kuukaudessa, yleensä Pointissa, Kartanonkosken koulussa. Mielestäni Aviapoliksen aluetoimikunta on ollut erittäin aikaansaava ja kokoontumiset ovat olleet mielekkäitä. Uuden asuinalueen asiat ovat herättäneet aidosti intohimoja ja keskustelu on ollut värikästä, mutta asiallista. Puheenjohtajana toiminut Säde Tahvanainen on ollut rakentava ja täysillä mukana alueemme kehittämisessä.

Varsinainen ”vallan väline” aluetoimikunnalla on aluerahan myöntämisoikeus yhdistysten toimintaan ja erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Aluerahan valuminen aluetoimikunnan kautta on mielestäni tärkeää, sillä alueen asukkailla on paras tuntemus alueen yhdistyksistä ja niiden toiminnasta. Näin saadaan myös tietoa levitettyä tehokkaammin.

Aluetoimikuntana olemme ottaneet useisiin asioihin kantaa ja pyytäneet virkemiehiä kokouksiimme kertomaan kaupungin näkökulmia asioihin. Olemme tehneet erilaisia aloitteita ja pyrkineet yhdessä vaikuttamaan esimerkiksi alueen asukas- yhdistystilojen löytymiseen. Tämä prosessi jatkuukin uuden aluetoimikunnan aikana. Aluetoimikunnassamme on tuntunut siltä, että asioihin voi vaikuttaa.


Monikulttuuristen asioiden neuvottelukunta

Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta käsittelee hyvin monipuolisesti maahanmuuttajatausteisten elämään liittyviä asioita. Neuvottelukunta tekee hyvää yhteistyötä järjestöjen ja kaikkien toimialojen virkamiesten kanssa ja valvoo maahanmuuttajien etua. Yhteistyötä tehdään myös pääkaupunkiseudun muiden vastaavien neuvottelukuntien kanssa. Kokoontuu kuusi kertaa vuodessa

Käräjäoikeuden lautamiehet

Lautamiehen tulee olla moitteeton kansalainen. Rasistisia tai syrjiviä asenteita ei saa olla. Herkkähermoinen ei sovi lautamieheksi, mutta ei kovanaamakaan. Lautamiehen tehtävässä näkee yhteiskunnan koko kirjon. Istunnot saattavat venyä iltamyöhään ja monet istunnot kestävät useita päiviä. Kullakin lautamiehellä saa olla enintään 24 istuntoa vuodessa. Monipäiväisessä istunnossa kaikki päivät lasketaan erillisiksi istuntopäiviksi.

Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy, Mercuria
Hallitus ja johtokunta

Kokoukset ovat peräkkäin, joten on johdonmukaista, että niissä on sama henkilö. Kokoukset alkavat aamuisin klo 8.00. Jäsenen koulutus- ja talousasioiden tuntemus on eduksi. Paikka sopii erityisesti politiikan ykkös- ja kakkosketjun toimijalle. Kokousten lisäksi on osallistumista mm. erilaisiin koulutus-, yhteistoiminta- ja seminaaritilaisuuksiin, joista ei makseta erillistä korvausta. Varauduttava myös ulkomaanmatkoihin.

Historiatoimikunta

Historiatoimikunta on varsin hiljainen (=ei pidä meteliä itsestään) ja varsin ”epäpoliittinen” elin — sitä innoittaa kaupungin historia, ei niinkään poliittiset linjaerot. En muista, että kertaakaan kokouksissa olisi mitenkään noussut eri jäsenten poliittiset kannat esille, paitsi joskus aivan pikaisesti ja huumorilla.

Toimikunta kokoontuu vaihtelevasti, työtilanteesta riippuen, 1-6 kertaa vuodessa. Viime vuodet kokouksia (n. 1,5 h kerrallaan) ovat dominoineet erilaisten arkeologisten tutkimusten budjetointi, kilpailuttaminen, tilaaminen, projektiseuranta, tutkimuksiin liittyvät esitelmät (joita siis tutkimusta tehneet arkeologit ovat pitäneet) — viimeisin saavutus oli Vantaan Esihistoria -kirjan julkaisu lokakuussa 2008. Tähän tapahtumaan kulminoitui työ jota oltiin tehty vuodesta 2005; ensimmäiset kokoukseni ovatkin täynnä muistoja historiatoimikunnan vuosibudjetin jakamisesta tälle esihistoriaprojektille samoin kuin myös Pyhän Laurin Kirkon ympäristön tutkimuksille.

Esihistoriateoksen valmistuttua pääprojektina on ollut Vantaan keskiajan tutkimus, joka on seuraava teos Vantaan historiakirjojen sarjassa. Sen pitäisi valmistua vuoden 2013 aikana.
Toimikuntaa työllisti myös Vantaan osallistuminen parivuotiseen EU-projektiin, joka yhdistyi mainiosti samaan aikaan käynnissä olevaan keskiaikakirjaprojektiin. EU-projektista lyhyesti esimerkiksi täällä: http://www.vantaa.fi/fi/kulttuuri/museot/_kaupunginmuseo/arkeologia/keskiajan_tutkimusta_eu-varoin_

Ruukkukujan autopaikat Oy

Kokouksia kolme kertaa vuodessa aamupäivisin. Yksi kokous kestää 30min-1h. Ei vaadi asiantuntemusta. Kokouksissa käsitellään lähinnä yhtiön taloudellista tilannetta, mahdollisia korjauksia jne

Vantaan Energian hallitus

Yrityksen hallituksessa toimitaan osakeyhtiölain mukaan ja hallituksen
tehtävänä on toimia yhtiön edun mukaisesti. Kaikkien perusteiden ja
toiminnan on lähdettävä yhtiön edusta. Teoriassa hallituksen jäsenet
ovat henkilökohtaisessa vastuussa. Vantaan energiasta omistaa 60
prosenttia Vantaa ja 40 prosenttia Helsinki. Yhtiön hallitus
käytännössä siunaa investoinnit, pohtii taloudellisia riskejä ja
seuraa talouden tilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Seuraavan
hallituksen aikana rakenteilla oleva jätteenpolttolaitos otetaan
käyttöön (2014).

Vantaan Energian hallitus vaatii todella kovaa sosiaalista kanttia,
mutta myös malttia ja hienovaraisuutta neuvotella asioita vaikeassa
sosiaalisessa yhteisössä. Keskustelin säännöllisesti puheenjohtajan
kanssa, jolloin vaikuttaminen oli helpompaa. Tärkeintä on ymmärrys
yritystoiminnasta ja osakeyhtiön toimintaperiaatteista mutta käsitys
energiamarkkinoista ei ole pahitteeksi.

Vantaan Energian hallitus kokoontuu iltaisin noin kerran kuussa
Vantaan Energian toimitiloissa. Tuntia ennen kokousta on Vantaalaisten
ryhmä. Kokoukset kestävät yhteensä keskimäärin yli 3 tuntia.
Tikkurilan urheilutalo OY

Yhtiö on, kuten muutkin kaupungin yhtiöt, konsernijaoston ohjauksen alla.
Yhtiöön kuuluu Tikkurilan urheilupuistossa sijaitsevat kiinteistöt ja niissä
järjestettävä toiminta, lukuunottamatta uimahallia ja
jalkapallokenttiä. Liikevaihto on n. 4 miljoonaa euroa. Yksikkö on
nettobudjetoitujen yksikköjen joukossa, mutta jäähalleista johtuen
subventiot ovat melkoiset (muistaakseni luokkaa 300 000 euroa/vuosi).
Majoitus ja kahvila/ravintola ovat kannattavia liiketoimia. Suurimmat
haasteet kohdistuvat urheilutalon ylläpitoon. Tuleva peruskorjaus on
välttämätön ja hintalappukin tulee olemaan aikamoinen.

Yhtiön toimitusjohtaja on entinen VMP:n toimitusjohtaja Jukka Antila,
joka on tuonut omalla ammattitaidollaan tehokkuutta taloudenpitoon.
Lisäksi merkittävä muutos parempaan suuntaan on tapahtunut
työntekijöiden työpaikkaviihtyvyydessä. Olen jututtanut tässä asiassa
useampaakin yhtiön työntekijää. Hallituksen puheenjohtajana on Markku
Weckman (kok.) ja varapuheenjohtajana entinen kaupunginjohtaja Erkki
Rantala (sd.).

Suurimmat vaikutusmahdollisuudet tulevat ylläpitämisen lisäksi
liittymään yhtiön tuleviin investointeihin. Vuosi sitten alueelta
purettiin huonon kunnon vuoksi salibandyhalli. Yhtiön hallitus on
kaavaillut rakentaa jäähallin samalle tontille. Y-kaavamuutos on jo
vetämässä ja konserni on myöntänyt ylimääräisen 2 milj. euron
limiitin. Käytännössä rahat ovat jo jäähallia varten olemassa.

Yhtiö on mielenkiintoinen ristiriitaisuuksien näköalapaikka
liikuntapolitiikan ja yhtiötoiminnan välillä.

Tikkurilan terveysaseman kiinteistöyhtiön hallitus

Kokoontuu 4…5 kertaa vuodessa. Kokoukset ovat olleet klo 8 aamulla. Niiden
kesto on usein vain puolisen tuntia, korkeintaan tunti ( tehokas, ehkä liiankin
nopea puheenjohtaja ). Toimitusjohtajan posti on ulkoistettu, ollut Maikoski Oy:
stä, nyt kilpailutettu.

Kokousten asialistalla on ainakin talouden sekä kiinteistön kunnon seuranta.
Keskeisiä ovat myös muutos- ja kunnossapitotyöt. Hallitus tekee urakoiden
tarjouspyyntö- ja urakkapäätökset toimitusjohtajan esittelystä.
Viime vuosien suurin urakka on ollut ilmastoinnin uusiminen.

Hallituksen jäsenelle on eduksi talouspuolen pääasioiden hallinta sekä
toisaalta rakennusalan tuntemus.

VAV Asunnot

VAV Asunno Oy:n hallituksen jäsenen tulee ymmärtää vuokra-asuntokysymyksiä ja olla kiinnostunut asuntopolitiikasta. Tuleva hallitus tulee ottamaan kantaa erilaisiin vuokralaisten asemaan liittyviin kysymyksiin, joissa yhtiön toimitusjohtajan kanta ei välttämättä ole hyvä asukkaiden aseman kannalta, joten ns. vääntöä on tiedossa.
Koska yhtiön hallituksen jäsenillä ei ole varajäseniä, on tärkeää että hallituksen jäsen ehtii osallistumaan kokouksiin.
Hallitus on kokoontunut kerran kuussa tiistaisin klo 17.30 alkaen ja kesällä on 1-2 kuukauden kokoustauko. Hallitus on lisäksi pitänyt vuosittain elokuun lopussa yhden päivän strategiaseminaarin Vantaalla.
VAV Asuntojen hallituksen jäsenellemme saattaa tulla myös paikka VAV Palveluasuntoihin, joka hoitaa eritysiryhmien asuntorakentamista.

Heurekan hallitus

Heurekan hallitus käsittelee Tiedekeskus Heurekan strategisia linjoja. Hallituksen jäsenen on hyvä olla kiinnostunut tieteen popularisoinnista. Tosiaalta hallituksessa on välillä tullut linjanvetokysymyksiä, joissa Vantaan edustajien näkemykset ovat poikenneet muiden yhteisöjen näkemyksistä, joten yhteistyön tekeminen kaikkien Vantaata edustavien hallitusten jäsenten välilä ont tärkeää. Hallitus kokoontuu kerran kuukaudessa klo 8 aamulla ja hallitus on lisäksi pitänyt kaksipäiväisen strategiakokouksen kesäkuussa, kaksi viimeistä kesäkokousta ovat olleet Oulussa ja Rovaniemellä. Hallituksen jäsenellä ei ole varajäsentä, joten hallituksen jäsenen tulee ehtiä osallistua kokouksiin.
Kiinteistö Oy Tiedekepuisto
Hallituksessa käsitellään Heurekan kiinteistön hoitoon ja peruskorjauksiin liittyviä asioita. Yhtiön taloudellisen tilanteen osalta on syytä olla tarkana, koska yhtiön tulopohja on riippuvainen Heurekan vuokranmaksukyvystä ja kaupungin pääomittamisesta.
Hallitus kokoontuu yleensä klo 9.15 noin kerran kuussa, käytännössä välittömästi Heurekan hallituksen jälkeen, koska osa yhtiön hallituksen jäsenistä osa on myös säätiön hallituksen jäseniä. Hallituksen jäsenillä ei ole varajäseniä.

HEUREKAN VALTUUSKUNTA

Se kokoountuu vain kahdesti vuodessa eli kevät- ja syyskokoukseen. Kokouksessa toimitus- ja talousjohtaja esittelevät toteutunutta toimintaa ja tulevaisuuden näkymiä. Jäsenyys ei siis vaadi paljoa aikaa ja silti se tarjoaa mielenkiintoisen näköalapaikan Heurekan toimintaan eli kuinka tiedettä popularisoidaan ja tehdään mielenkiintoisemmaksi erilaisten teemanäyttelyjen avulla. Jäsen saa myös aina kutsun uusien näyttelyjen avajaisiin, joihin osallistuminen on vapaaehtoista.

Vantaan Moottorirata hallitus Oy

Vantaan Moottorirata Oy on reilut 20 vuotta vanha yhtiö. Vantaan Vauhtikeskuksessa on vuosittain noin 100 kilpailua tai tapahtumaa. Lavangossa ajetaan myös Motocrossin MM-osakilpailuja.

Vantaan Moottoriradan hallitukseen kuuluu kuusi jäsentä ja sihteerinä toimii Tapio Päivinen. Hallitus noudattaa yhtiölakia. Hallituksen kokouksia on noin neljä kertaa vuodessa. Kokoukset pidetään Lavangossa ns. kerhotalolla. Kokoukset ovat kestoltaan noin puolitoista tuntisia.
Hyvänä etuna on yhtiölain tuntemus ja rahan päälle ymmärtäminen. Lupa-asioiden tuntemus ei myöskään ole pahitteeksi. Hallituksen käsittelyssä on myös runsaasti lupa-asioita.
Suurin aika on mennyt viime vuosina epäonnisen meluvallin rakentamiseen ja radan laajentamiseen liittyvien päätösten tekoon sekä valituksiin vastaamiseen.

Rakennuslupajaosto

Rakennuslupajaosto kokoontuu noin 1,5 kertaa kuukaudessa. Kokoukset ovat yleensä tiistai iltaisin kello 17.00 alkaen. Kokouksessa on paikalla jaoston jäsenten lisäksi rakennustarkastajia, rakennuslupainsinööri ja rakennusviraston vastaava sekä lakimies. Kokouksessa käsitellään kaikkia isojen rakennusyhtiöiden ja yksittäisten ihmisten rakentamiseen liittyviä hakemuksia niin kaavojen kuin teknisten rakentamisohjeiden osalta. Jaosto ottaa kantaan mm. rakennusten seinien ja kattojen materiaaleihin sekä rakentamistapoihin. Lisäksi käydään läpi valituksia joissa vaaditaan joitakin asukkaita kunnostamaan esim. talojaan tai autotalleja.
Jaostoon valittavalla henkilöllä tulisi olla ehdottomasti rakennusalan koulutusta tai rakennusalan työkokemusta, jotta pystyy osallistumaan keskusteluihin, ottamaan kantaan ja perustelemaan mielipiteensä.

Tilapalvelut OY, hallitus

Vantaan Tilapalvelut OY vastaa kaupungin omistamista kiinteistöistä, ateriapalveluista ja kaupungin hankinnoista. Yhtiön vastuulla on yli 100 miljoonan investoinnit vuosittain. Yhtiön hallituksessa tarvitaan osaamista talouden ymmärtämisen lisäksi myös hankintasopimuksista ja palveluiden järjestämisestä.

Maakuntavaltuusto (jäsenyys valtuutetuille)

Maakuntavaltuuston jäsen osallistuu maakuntavaltuuston kokouksiin noin 2 kertaa vuodessa. Maakuntavaltuuttu voi halutessaan vaikuttaa maakunnalliseen päätöksentekoon ja mm. maakuntakaavan valmisteluun.

Käsittelee maakunnallisia asioita, seutukaavoitusta. Kokouksia muutama/vuosi. Mielenkiintoisia seminaareja maakunnan asioista, hyvä paikka oppia tuntemaan muidenkin paikkakuntien valtuutettuja.

HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta

HYKS-sairaanhoitoalueen jäsenkunnat ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kerava, Kirkkonummi ja Kauniainen.
Hyks on Pohjoismaiden suurimpia yliopistosairaaloita. Sairaansijoja ja hoitopaikkoja on yhteensä yli 3100.
Hyks- lautakunta kokoontuu noin kerran kuussa ja pitää muutaman päivän mittaisen seminaarin. Kokoukset ovat pääsääntöisesti HUS:n hallintokeskuksessa iltasella alkaen neljän viiden aikoihin. Kokoukset ovat olleet melko pitkiä ja keskustelevia usein ilta kahdeksaan tai yhdeksään venyviä. Eduksi lautakuntatyöskentelyssä on ollut kuntien sosiaali- ja terveyssektorin tuntemus sekä rahan päälle ymmärtäminen. Yhtenä tärkeänä aihealueena on erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyön kehittäminen ja tiivistäminen. Keskeinen haaste on ollut löytää tässä taloustilanteessa yhteistyössä jäsenkuntien kanssa ratkaisuja, jotka tyydyttävät niin kuntia kuin sairaanhoitopiiriä. Hyks-lautakunnan ja HUS-hallituksen keskinäinen asema on edelleen hieman epäselvä. HUS:n koko organisaatiomallia pohditaan ja työtä tekemään palkattu selvitysmiestaho esittää mm. HUS:n lautakuntien lopettamista, varsinkin Hyks-lautakunnan. Asian etenemisen aikataulusta ei ole selvyyttä sote-uudistuksen jumittaessa.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin valtuusto ( HUS-valtuusto )

HUS järjestää erikoissairaanhoitoa kuntayhtymänsä kunnille ja sen erityisvastuualueeseen kuuluville sairaanhoitopiireille. HUS:iin kuuluu myös yliopistollinen keskussairaala (HYKS- on yksi HUS:n sairaanhoitoalueista).

HUS :n valtuustoon jokainen kuntayhtymään kuuluvan kunnan valtuusto valitsee vähintään kaksi jäsentä ja heille varajäsenet, mutta osuuksiensa perusteella Helsinki viisi sekä Vantaa ja Espoo molemmat kolme. Myös Helsingin yliopisto nimeää valtuustoon kaksi jäsentä. HUS-valtuuston puheenjohtajiston paikoista päätetään piiritason neuvotteluissa. Valtuusto kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa, vuonna 2013 useamman kerran valtuustokauden alkaessa. Kesäkuun kokouksessa käsitellään mm.HUS:n tilipäätös ja joulukuussa mm. seuraavan vuoden talousarvio ja taloussunnitelma useammalle vuodelle. Kokoukset pidetään Meilahdessa, joskus myös muualla.

Valtuuston tehtävistä on määrätty mm. perussopimuksessa ja kuntayhtymän valtuustoon sovelletaan myös kuntalakia. Valtuusto päättää mm. strategiasta, taloudellisista ja toiminnallisista tavoitteista, talousarviosta, investoinneista ja hankekohtaisesti isoista rakennushankkeista.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntemus ja kiinnostus asiaan helpottavat tehtävän hoitamista.

Helsingin ja Uudenmaan sairaahoitopiirin tarkastuslautakunta

HUS:n valtuusto valitsee HUS:lle tarkastuslautakunnan, jossa on 7 jäsentä ja heille varajäsenet.
Piirit neuvottelevat minkä kuntien edustajat valitaan tarkastuslautakuntaan HUS- valtuuston jäsenistä ja varajäsenistä. Tarkastuslautakunta kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa. Kokoukset Meilahdessa tai joskus muualla. Tarkastuslautakunta tuottaa vuosittain arviointikertomuksen edellisen vuoden toiminnasta valtuuston tilinpäätöskokousta varten ja arvioi onko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Uusi tarkastuslautakunta antaa ensimmäisen arviointikertomuksensa vuonna 2014 vuoden 2013 osalta. Kuntalaissa on säännöksiä tarkastuslautakunnan asemasta ja tehtävistä. Tarkastuslautakunnalle kuuluu HUS:n tilintarkastajan/tilintarkastusyhteisön valintaan liittyvät kilpailutus ja muut tehtävät.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntemus ja kiinnostus asiaan helpottavat tehtävän hoitamista.

HSY:n hallitus

HSY hoitaa veden, jäteveden, jätehuollon sekä näiden lisäksi mm.
ilmanlaadunmittaukset. Hallitus koostuu Helsingin, Espoon, Vantaan ja
Kauniaisten edustajista, mutta usein myös kaupunkien
virkamiesedustajat ovat läsnä. Hallituksessa on useita vihreitä
jäseniä. HSY:n hallitus käytännössä päättää mm. investoinneista
(vaikkapa vesijohtoverkon kunnossapidosta, vesitornien remonteista tai
mädättämöstä) sekä veden ja jätteen hinnoittelusta. Perinteisesti
virkamiehillä (”toimialajohtajilla”) on suuri valta, ja koko toimintaa
hidastaa se, että Helsingin kaupungin kanssa joudutaan välillä
neuvottelemaan.

Ympäristötekniikan ja ympäristöpolitiikan ymmärtämisestä ei ole
haittaa. Mm. hintaohjaus ympäristöystävällisempään toimintaan on asia,
jota olen siellä vienyt läpi. Tulee myös olla tarkka että hallitus ei
päädy valitsemaan ilmaston kannalta negatiivisia teknologioita ja
toimintatapoja.

Hallitus kokoontuu perjantaiaamuisin noin kerran kuussa Pasilassa.
Tätä saattaa edeltää ilta- tai aamukoulu, jossa listan kinkkisimpiä
asioita esitellään, jotta kokouksista ei tulisi liian pitkiä.

HSY tarkastuslautakunta

HSYn tarkastuslautakunta tarkastelee HSY kuntayhtymän toiminnan tuloksellisuutta ja taoludellisuutta. Tarkastuslautakunnan jäsenelle tärkeintä on toiminnan tarkastuksen perusteiden tuntemus. Myös jäte- ja vesihuollon tuntemuksesta on etua.
HSYn tarkastuslautakunta kokoontuu noin kerran kuussa klo 13 Itä-Pasilassa vanhassa YTV-talossa. Alkuvuodesta, kun arviointikertomus laaditaan kokoontumistahti on tiheämpi.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL

Liikennejärjestelmän suunnittelu, joukkoliikenteen tilaaja ja
järjestäjä. Hallitus kokoontuu kerran kuussa, tiistaiaamuisin sekä
iltakouluja 4-6 vuodessa. Kokoukset Helsingin Pasilassa. Merkittävin
päättäjä liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen kysymyksissä -
lipunhinnat, tariffijärjestelmä, linjat, lippujärjestelmä, markkinointi,
asiakkuuden kehittäminen.
Hyödyksi: HSL:n hallituksen jäsenen on hyvä olla kunnassaan valtuutettu,
vähintään valtuustoryhmän jäsen. Poliittinen kokemus on oltava vankka,
sillä päätöksenteossa edustaa puoluettaan, kuntaansa ja itseäänkin,
sillä läheskään kaikissa asioissa ei ole edellisiltä toimiohjetta.
Joukkoliikenteen omakohtainen tunteminen, oma kuluttajakokemus auttaa ja
mitä enemmän tuntee kuntien rakennetta, niiden palvelujen sijoittumista
jne, sitä helpompi on ottaa kantaa päätettäviin asioihin. Perehtymiskyky
mitä moninaisimpiin asioihin mm. hankintalakiin, joukkoliikennelakiin,
raideliikenteen kilpailuttamiseen, palvelumuotoiluun,
asukasvaikuttamisen ja demokratian huomioimiseen palveluja
suunnitellessa. Kiinnostusta sekä vähintään jonkinasteista tietämystä
joukkoliikenteen järjestämisestä sekä liikennejärjestelmäsuunnittelu
sta.
Kokemus maankäyttöön liittyvistä luottamustehtävistä on eduksi.

HUS-hallitus

Hallitus valvoo sairaanhoitopiirin etua, edustaa sairaanhoitopiriä ja tekee sen puolesta sopimukset. Hallitus käsittelee kuntayhtymän toimintaa ja taloutta ja käsittelee mm.seurantaraportit ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin jos ne antavat siihen aihetta.

HUS-valtuusto valitsee hallitukseen 15 jäsentä ja heille varajäsenet. Helsingin Yliopisto nimeää 2 jäsentä ja heille varajäsenet. Hallitus kokoontuu 1-3 kertaa kuukaudessa.

Vantaan Vhreillä on nyt yksi varajäsen HUS-hallituksessa.

HUS-liikelaitokset

Uuden valtuustokauden alkaessa HUS:ssa on kaksi liikelaitosta, joiden johtokuntiin HUS-hallitus valitsee 5-7jäsentä ja heille varajäsenet.Helsingin yliopisto nimeää yhden jäsenen ja hänen varajäsenensä.

Sairaanhoidollisten tukipalvelujen liikelaitos ”korvaa” Hus-apteekkiliikelaitoksen, Hus- kuvantamisen liikelaitoksen sekä Hus-laboratorio liikelaitoksen.
Muita tukipalveluja tuottavien liikelaitos puolestaan Hus-Desiko liikelaitoksen, Hus-Logistiikka liikelaitoksen, Hus-Ravioli liikelaitoksen sekä Hus-Servis liikelaitoksen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


yhdeksän + = 17

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>