Elokuvat ovat mielestäni parhaimmillaan laajakankaalla ja pimeässä salissa – eli perinteisessä elokuvateatterissa. Takavuosina saatoin käydä elokuvissa viikoittain. Toisinaan jopa päivänäytöksissä kesken työpäivän nollaamassa ajatuksia. Valitettavasti tuo perinne on katkennut. Viimeisen parin vuoden aikana en ole käynyt elokuvissa kuin muutaman kerran. Viikonlopulla kävin kuitenkin katsomassa Ang Leen tuoreimman elokuvan Lust, Caution. Leen elokuvat ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut erilaisten kilpailujen ja elokuvafestivaalien palkintoraatien vakiotavaraa. Palkintoja ja kunniaa on satanut.
Ang Leen tuotanto on ollut harvinaisen monipuolista vaihdellen amerikkalaisen ja kiinalaisen elämänmenon kuvauksen välillä. Edellinen kahden cowboyn välisestä suhteesta kertonut Brokeback Mountain oli kaunis paitsi kuvauksensa, niin myös tarinansa puolesta. Lust, Caution on enemmänkin täytetty pienillä yksityiskohdilla ja jopa ahdistuksella. Lust, Cautionin lopussa on kuitenkin yhtymäkohta Brokebac Mountainiin. Toisen päähenkilön Wong Chia Chin ja Jack Twistin kuoltua palataan tämän huoneeseen – tyhjälle vuoteelle. Ehkäpä Ang Leen tuotanto kertoo laajemminkin toteutumattoman tai keskeytyneen rakkauden kaipuusta.