Vihreitä on perinteisesti pidetty liikuntapaikkarakentamisen vastustajina. Olemme vuosien saatossa useammankin kerran äänestäneet uusia jäähalleja, palloiluhalleja ja hiihtoputkea vastaan. Uimahalleja vastaan emme sentään ole koskaan taistelleet. Muistan että 1980-luvun lopulla kaavailimme huumorimilessä aloitetta suunnistushallin rakentamisesta Vantaalle. Joitakin vuosia myöhemmin kympin uutisten loppukevennys kertoi seinäjoelle toteutetusta suunnistushallista tosin ikäihmisille palloiluhallissa järjestetystä tapahtumasta.
Kriittisen suhtautumisen taustalla onvarmaan ollut lukuisiasytä. Uudet hallit ovat helposti leimaantuneet kokoomuksen ja demareiden napamiesten omiksi hiekkalaatikoiksi ja varsinkin kilpaurheuluaon vihreiden piirissä pidetty kaupallisea toimintana jonka tukemisen ei ole nähty kuuluvan kaupungin toimialaan. Monesti hankkeita on edistetty mielestämme hiukan väärässä järjestyksessä. Esimerkiksi Myyrmäen Energia-areenasta päätettäessä olisimme halunneet että suunnitelmat yhteistyökumppaneiden hankkimiseksi olisi laadittu jo ennen varsinaista hankepäätöstä. Silloinhan sponsorihankinnasta vastannut yritys Infront Finland Oy rekrytoitiin rakennustöiden jo käynnistyttä ja lepsun ohjeistuksen seurauksena yritys hankki pääyhteistyökumppaniksi reilulla provisiolla kaupungin omistamanenergiayhtiö Vantaan Energia Oy:n. Vantaan Energia Oy:n ja halliyhtiön välinen sopimus olisi ollut mahdollista tehdä ilman ylimääräisiä välikäsiäkin.
Muuten näkemykset ovat vuosien saatossa lieventyneet. Tänään olemme valmiit myöntämään, että junioriurheilulla on suuri merkitys mm. syrjäytymisen ehkäisyssä. Joukkuelajit auttavat uusien sosiaalisten kontaktien solmimisessa mikä on tärkeää etteivät tämänpäiväiset ikävät tapahtumat enää toistu missään päin maata. Tämän vuoksi uudet harjoitusjäähallit ja -jalkapallohallit eivät enää pitkään aikaa ole olleet meille mikään kauhistus. Olemme sitä mieltä että Itä-Vantaalla vireillä olevat kaksijunnufutiksen kuplahallia pitäisi saada pikaisesti pystyyn. Myös juniorilätkän puolella jääajasta on huutava puute. Elmon urheilupuistoon Korsoon suunniteltu kahden kaukalon harjoitushalli pitäisi saada liikkeelle. Ajatuksena on ollut että kaupungin omistama Kiinteistö Oy Tikkurilan Urheilutalo voisi toimia harjoitushallin toteuttajana.
Hakunilaan suunnitellulle hiihtoputkelle en kuitenkaan ole lämmennyt. Hiihtoputki on enemmänkin kaupallinen hanke, joka ei palvelisi junioriurheilua. Lehtitietojen perusteella muualla maassa toteutetut hiihtoputket ovat olleet jatkuvasti tappiollisia. Siksi suhtauduinkin äärimmäisellä mielenkiinnolla kevätkauden viimeisessä kaupunginhallituksen iltakoulussa esiteltyyn hankkeeseen toteuttaa Hakunilaan yhdistetty tekojää ja hiihtorata, jonka idea käy parhaiten ilmi oheisesta kuvasta.
Ajatuksena olisi tarjota yleisöluisteluun ja kuntohiihtoon paikka, jonka käyttöaika olisi tekojään ja lumetuksen ansiosta ehkä jostain lokakuulta huhtikuulle, siis vähintään tuplat siitä mitä ilmastonmuutoksen lyhentämä talvi Vantaalla on viime vuosina keskimäärin ollut. Vapaaseen yleisöluisteluun tarkoitettua tekojäätä Vantaalta ei vielä löydy.
Tarvittavat rakenteet varastoidaan kesäksi ja tuodaan taas seuraavana syksynä paikalle. Erityisen mielenkiintoiseksi hankkeen teke kohtalaisen edulliset kustannukset jotka pääoma- ja käyttökustannusten osalta jäisivät alle kahteenkymmeneen tuhanteen euroon kuukaudessa. Tuo olisi murto-osa siitä, mitä hiihtoputki söisi Vantaan liikuntabudjetista.
Ainoa haittapuoli on tekojään ja lumetuksen kuluttama energia. Kun vieressä kuitenkin sijaitsee Hakunilan uimahalli, syntyvä hukkalämpö olisi varmaan mahdollista hyödyntää siellä altaan lämmityksessä.