Nuorten valtaamalla Villa Pumpulilla kuohahti taas perjantaina. Neuvottelut talon vuokraamisesta Vantaan elävänmusiikinyhdistys Velmulle nuorten toimintakeskukseksi ovat käynnistyneet suotuisissa merkeissä. Naapurit ovat kuitenkin olleet näreissään kun pitkään tyhjillään olleelle tontille oli tullut elämää. Rauhallisesta ja metsittyvästä naapuritontista oli tullut ikään kuin saavutettu etu. Nuorten kanssa oli sovittu, että kiinteistöllä voidaan oleskella päiväsaikaan ja sitä on mahdollista pikkuhiljaa kunnostaa. Yöpyminen oli kuitenkin kielletty. Kun tästä periaatteesta lipsuttiin torstain ja perjantain välisenä yönä, tilakeskus pyysi nuoria poistumaan talosta jatkoneuvottelujen ajaksi. Valtaajat lähtivätkin talosta ilman että poliisia tarvittiin paikan päälle kiinteistöä tyhjentämään. Tämä oli jatkon kannalta hyvä merkki, sillä kaupunki on edelleen halukas osoittamaan kiinteistön nuorten aikuisten päihteettömäksi kokoontumispaikaksi.
Torstain ja perjantain välisen yön tapahtumiin liittyy kuitenkin muutama lisäselvitystä vaativa episodi, jotka käyvät ilmi valtaajien omasta blogista. He kertovat että torstai-iltana talon portille oli ilmestynyt vahtiin kolme isokokoista miestä. Nuoret eivät omien sanojensa mukaan uskaltaneet poistua talosta, vaan soittivat apua pyytääkseen nuorisopalveluiden johtajalle. Todennäköisesti portilla seisoskelevia miehiä käytettiin osittain tekosyynä jäädä taloon, mutta mielenkiintoista olisi tietää kuuluivatko miehet naapurien perustamiin ”kodinturvajoukkoihin”. Uskoakseni moni haluaisi tietää myös miksi nuorisotoimi ei ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin nuorten poistumisen turvaamiseksi.
Toinen erikoisuus on nuoria aamuyöllä poistamaan tullut poliisipartio. Tilakeskuksen johdon mukaan kaupunki kiinteistön omistajana ei ollut kutsunut virkavaltaa paikalle. Poliisipartio oli saapunut naapurien hälyttämänä. Mitään häiriötä nuoret eivät olleet aiheuttaneet, vaan nukkuivat rauhallisesti virkavallan saapuessa. Yöpyminen oli vastoin kaupungin kanssa tehtyä sopimusta, mutta sopimuksen valvominen on kaupungin, eikä naapureiden tehtävä. Ainakin minun käsitykseni mukaan nuorten poistaminen poliisivoimin olisi ollut mahdollista ainoastaan kiinteistön omistajan, eli kaupungin pyynnöstä.
En halua kannustaa ketään talonvaltauksiin. Asunnon hankkiminen valtaamalla ei ole oikeudenmukaista niitä kohtaan, jotka odottavat jonossa kaupungin vuokra-asuntoa. Huoli nuorten aikuisten päihteettömistä kokoontumistiloista on kuitenkin aitoa. Samoin se, että kaupunki on päästänyt monia rakennusperimän kerrostuneisuudesta kertovia vanhoja rakennuksia rapistumaan. Näitä olisi hyvä osoittaa kiinnostuneille nuorille projektitaloiksi: kunnostettavaksi joko kokoontumis- tai asumiskäyttöön. Silloin kaupunki olisi ajan hermolla tukemassa orastavaa yhteisöllisyyttä.
Mutta siinä missä nuorten talonvaltaukset ovat laittomia, myös naapureiden toiminta näyttäisi olevan lähellä sitä. Nuorten poistattaminen poliisivoimin perjantaina aamuyöllä oli aivan samanlaista kansalaistottelemattomuutta kuin itse valtaus. Huolestuttavaa on vain se että jälkimmäisessä ovat takana aikuiset ihmiset ja pontimena suvaitsemattomuus. Vastaaviin tarinoihin portin pieleen iltaisin ”pelotteeksi” asettuvista naapuruston muodostamista ”kodintuvajoukoista” olemme tottuneet törmäämään lähinnä USA:n etelävaltioiden 1960-luvun kansalaisoikeustaistelusta kertovissa elokuvissa. Yllättävää on myös se, että yksi naapuruston ärhäkimmistä vastustajista on lähikunnassa työskentelevä nuorisotyöntekijä.