Helsingin kaupunginhallitus teki maanantaina 23.3. odotetun päätöksen, missä esitti Vantaalle esiselvityksen käynnistämistä pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistämisestä. Esitystä oli edeltänyt viime viikolla käyty tiivis neuvonpito helsinkiläisten ja vantaalaisten päättäjien välillä.
Vantaalla yhdistymistä on ajanut erityisesti kokoomus, jolle se oli jopa keskeinen vaaliteema. Demarit taas kokevat pelkän keskustelunkin yhdistymisestä vastenmielisenä: Onhan Vantaa pääkaupunkiseudulla ainoa kaupunki, missä demarit ovat vielä merkittävä poliittinen voima. Meillä vihreiden ensisijaisena tavoitteena on ollut vaaleilla valittava seutuhallinto, josta kirjoitin blogissa runsas vuosi sitten kun ministerit Brax, Kiviniemi ja Vapaavuori kirjoittivat Helsingin Sanomissa pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistämisestä. Helsingin ja Vantaan yhdistämisen selvittäminen ei ole meille mikään mörkö. Selvityksen tulokset sitten näyttävät onko yhdistämiseen syytä ryhtyä.
Espoolaisten reaktiot Vantaan ja Helsingin yhdistämiseen olivat hivenen säikkyjä. Olihan Espoo aikaisemmin pyrkinyt hautaamaan kaikki itseään koskevat selvitykset esityksellä yliopistotasoisen tutkimuksen tekemistä Metropolialueen kilpailukyvystä. Toisaalta Helsingin ja Vantaan avaus voi lopulta johtaa siihen, että Espoo ei kuitenkaan halua jäädä ulkopuolelle. Osmo Soininvaara totesi blogissaan viikonlopulla, että ”Jos tämä tulkinta on väärä eikä Espoo tosiasiassa tähtää eristäytymiseen, kaupungin kannattaisi reagoida nopeasti.”
Moni vantaalainen odottaa yhdistymisen tuovan selkeitä parannuksia palveluihin. Opetusryhmien kokojen toivotaan pienenevän, tuntikehyksen kasvavan, joukkoliikenteen lippujen hintojen laskevan. Kuntarajojen poistaminen ei automaattisesti paranna palveluita. Siihen tarvitaan myös rahaa. Laskin viime syksynä, että yhteisen kaupungin palveluiden asettaminen Helsingin nykyisten palveluiden tasolle maksaisi 280 miljoonaa euroa. Tuon rahoittamiseksi veroprosentti nousisi 19,5 %:iin, eli vantaalaisten kohdalla yhden prosenttiyksikön ja helsinkiläisten kohdalla kaksi prosenttiyksikön nykytasosta.
Vastaavaan lopputulokseen päästään kun vertaillaan Helsingin ja Vantaan palkkamenoja asukasta kohden. Helsingissä maksetaan henkilöstölle palkkaa vuodessa 2 007 euroa asukasta kohden. Vantaalla vastaava luku on 1 598 euroa. Neljänneksen suuremmat palkkamenot kertovat että helsinkiläisten palveluita tuotetaan suuremmalla henkilökunnalla. Käytännössä tämä tarkoittaa pienempiä ryhmäkokoja, monipuolisempaa opetusta, useampia hoitajia vanhuksille jne. Mutta se kertoo myös siitä, että palkkataso pääkaupungissa on hivenen korkeampi. Eroa ei selitä vuokratyövoiman käyttö, joka Helsingissä maksaa 81,70 euroa asukasta kohden (yhteensä 47 214 719 euroa) ja Vantaalla 43,85 euroa asukasta kohden (8 593 820 euroa).
Mikäli kaupungit lyödään yhteen palkat ja palvelut asettuvat nopeasti samalle tasolle. Tämä merkitsee joko satojen miljoonien lisäpanostusta palveluihin tai vaihtoehtoisesti Helsingin palveluiden laskemista Vantaan tasolle. Jälkimmäinen vaihtoehto saattaa olla jopa joidenkin helsinkiläispäättäjien taka-ajatuksena.Silloin pääkaupunkiseudun kuntasektorilta vähenisi 5 000 – 7 000 työpaikkaa.
Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen esitti Helsingin Sanomissa 23.3. että Helsingin ja Vantaan yhdistäminen parantaisi kuntalaisten palveluita, vähentäisi hallinnon byrokratiaa ja säästäisi rahaa. ”Laatua syntyisi hänen mukaansa siitä, että suurkaupunki antaisi mahdollisuuden keskittää palvelujen taustahallintoa.” Kaunis ja kannatettava ajatus. Lähempi tarkastelu paljastaa kuitenkin, että Vantaalla on sivistystoimen hallinnossa vajaat 100 työntekijää, sosiaali- ja terveystoimen hallinnossa n. 150 työntekijää ja kaupunginkansliassa 55 työntekijää. Vähennettävissä olevan taustahenkilöstön määrä olisi korkeintaan 400 henkilöä, joka toisi vasta 10 – 20 miljoonan säästöt. Kuitenkin pieni summa verrattuna palveluiden yhdenmukaistamisen kustannuksiin.
Kaupunkien yhdistämisestä on kuitenkin puhuttu niin paljon, että selvitys on perusteltua tehdä. Samalla tulee selvittää yhdessä Espoon, Kauniaisten ja halukkaiden kehyskuntien kanssa yhteisen seutuhallinnon edellytykset. Selvityksiin ryhtyminen ei myöskään automaattisesti merkitse kaupunkien yhdistämistä. Järvenpää, Kerava ja Tuusula teettivät 2005-2006 TRIO-kaupunki nimellä kulkeneen esiselvityksen kolmen kaupungin yhdistämiseksi, mutta päättivät lopulta olla yhdistymättä.