Kesä on tullut ja muiden lomalaisten lisäksi lapsiperheet rientävät sankoin joukoin kohti erilaisia kesänviettokohteita, joiden kärkipäässä ovat erilaiset puuhamaat, huvipuistot, teemapuistot ja muut sirkushuveja hälinää ja tungosta tarjoavat kohteet.
Edellä mainitun kaltaiset lomakohteet tuntuvat olevan lasten suosiossa ainakin, mikäli lapsilta itseltään kysytään hauskoimpia kesänviettokohteita. Aikuisissa tällaiset paikat helposti tuntuvat kuitenkin aiheuttavan stressiä ja hampaiden kiristelyä. Lasten säntäillessä holtittomasti ympäriinsä hattara ja jäätelö kädessä jää vanhempien tehtäväksi pitää huolta siitä, että kukaan ei katoa, kenenkään hartiat eivät pala ja välitöntä mielihyvää tuottavat ärsykkeet erilaisissa helvetinkoneissa seuraavat toisiaan katkeamattomana virtana. Välillä pitää tarjota ravintoa eli ostaa limua, jädeä tai hodareita tolkuttomaan hintaan. Aikuisten lisäksi tuollaisessa menossa myös stressaantuvat lapset, joiden hermojärjestelmä ei ole rakennettu kestämään tauotonta ärsykkeiden tulvaa.
Onhan toki myös niin, että kesälomaelämyksiä etsittäessä lasten ääntä pitää jossain määrin kuunnella ja ehkä on myös kohtuullista, että silloin tällöin pääsee Lintsille tai Muumimaahan muun muassa siksi, että näistä nautinnoista paitsi jäävä lapsi jää päiväkodin ruokapöytäkeskusteluissa helposti ulkopuoliseksi. Enkä myöskään kiellä, etteivätkö edellä kuvatun kaltaiset paikat tuottaisi lapsille myös ihan hyviä ja mieleenjääviä elämyksiä ja runsain mitoin hauskuutta.
Useimpien perheiden arkielämässä vanhemmat määrittävät mikä on lapsilla parasta, kehittävintä ja parhaiten kasvua, kehitystä ja perusturvallisuutta kehittävää toimintaa. Useimmat vanhemmat allekirjoittavat sen, että aikuiset päättävät nukkumaanmenoajoista, ruokavaliosta, tv-ohjemista ja jossain määrin myös harrastuksista. Tässä katsannossa onkin aika erikoista, että kesäloman pakolliset kohteet valitaan pelkästään lasten toiveiden mukaisesti ilman pyrkimystäkään aitoon yhdessäoloon sellaisten aktiviteettien ja paikkojen muodossa, jotka tuottaisivat kaikille perheenjäsenille hyviä, kestäviä ja stressittömiä elämyksiä.
Itse näkisin sekä isänä että ammattikasvattajana esimerkiksi kansallispuistot ja muut luontokohteet huomattavasti mielekkäämpinä retkikohteina kuin tivolit ja puuhamaat. Suomesta löytyy valtavan paljon todella upeita paikkoja hämmästeltäviksi ja hienoja retkeilyreittejä myös lapsiperheiden koluttavaksi. Jos loman tarkoituksena on rentoutua, vapautua kiireestä ja stressistä ja viettää kiireetöntä aikaa yhdessä, niin väittäisin, että esimerkiksi Kiutaköngäs tai Helvetinkolu palvelevat kaikkia näitä tavoitteita parhaalla mahdollisella tavalla. Myös lähimetsässä samoilu tai picnic lähipuistossa ovat ihan riittävän kokoluokan hankkeita pienten lasten kanssa.
Korostettakoon vielä tässä välissä, että en tuomitse sitä, että käydään lasten riemukkaissa huvituksissa kohtuudella, mutta jos loma on pelkkää tuon kaltaista hulinaa, niin en pidä sitä kovinkaan tarkoituksenmukaisena tai edes hauskana.
Toissa kesänä olimme perheen kanssa automatkalla Pohjoismaissa ja Saksassa. Kävimme muun muassa Legolandissa, Köpiksen Tivolissa ja Kolmårdenissa. Reissun jälkeen kun kyselin tyttäreltäni mikä oli reissussa mukavinta, niin vastaus oli, että hauskinta oli se, kun olimme Berliinissä puistossa picnicillä. Toinen mieleen jäänyt huippuhetki oli, kun teimme retkikeittimellä ruokaa kaatosateessa tanskalaisella moottoritien pysähdyspaikalla.
