Hyvät vihreät toverit.

Eduskuntavaalit ovat ensi vuonna joten nyt on hyvä mahdollisuus kaikilla ehdokkailla tehdä vihreää ay-liikettä tunnetuksi tulevien vuosien ay-vaaleja ajatellen. Mm. jhl:n edustajistovaalit on vuorossa 2012 johon liiton vihreät ovat osallistumassa.

Ammattiyhdistystoiminta on globaalia toimintaa kuten vihreidenkin perinteinen tapa toimia ja ajatella. Oikeudenmukaisuus sekä sosiaalipoliittiset  kysymykset kiinnostavat myös molempien alojen toimijoita. Ay-toiminta ja vihreä ajatusmaailma eivät siis ole lainkaan niin kaukana toisistaan kuin luulisi. Mutta tämän asian esille tuomisessa tarvitaan enemmän näkyvyyttä ja sitä ei saada muuten kuin tuomalla vihreä vaihtoehto esille ja siinä eduskuntavaaliehdokkaat voivat olla suureksi avuksi. Uskoisin että varsin monen ehdokkaan teemaan sopii myös ammattiyhdistysasiat kun sitä katsoo oman profiilinsa kautta, on näkökulma sitten joku aiemmin mainituista tai jokin muu.

Viime aikaisten gallupien mukaan perinteinen vasemmisto on menettämässä kannatustaan uudelle työväen puolueelle, perussuomalaisille. Voisiko vihreät olla kuitenkin se uskottavampi työväenpuolue vasemmiston otteen luistaessa? Vihreillä on ollut työministerin salkku 3,5 vuotta ja työttömyys on laskenut erityisesti nuorten kohdalla. Joten nyt kun meillä on uskottava työministeri ja siitä kiitos Annille ja taustajoukoille, on aika tehdä vihreästä ay-liikkeestä uskottava.

Uskottavuus on vaikea asia mutta parhaiten sen todistaa esittämällä uusia keinoja työllistää varsinkin perinteisiltä teollisuusaloilta työttömiksi jääneitä. Kyseinen porukka ei mitenkään kauheasti ole vihreitä arvoja kannattanut. Ikäluokkien vaihtuessa en kuitenkaan pidä mahdottomana vihreän teollisuuden lisääntyessä etteikö suunta muuttuisi. Huomattavasti helpompaa on saada viesti perille naisvaltaisilla palvelualoilla joilla pääasiallinen työaika on täysi työpäivä kotona ja puolikas muualla. Valitettavasti vain toisesta saa palkkaa. Toivon ainakin että saa.

Joistakin saattaa tuntua siltä ettei kannata haaskata voimavaroja kohderyhmiin jotka perinteisesti kääntävät selkänsä kun kuulevatkin vihreästä politiikasta. Tällä hetkellä on kuitenkin melkein kaikilla aloilla, jopa metallialalla, vihreää ay-toimintaa. Liekö eräs Putkonen käsittänyt sen demareiden vihertymiseksi, mutta kerrankos sitä ihminen erehtyy.

Vaikka ay-asioita pidetään perinteisten teollisuusalojen juttuna niin asia koskee jokaista joka saa palkkaa tekemästään työstä, myös akateemisia aloja. Ongelmat vain saattavat olla hieman

erilaisia. Vihreillä on tilaisuus vastata haasteeseen työntekijöiden hyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta ilman että profiloituu tietyn alan työntekijöiden puolestapuhujaksi. Siinä tulee olemaan myös vihreän ay-toiminnan vahvuus.

Ennen tavattiin sanoa ettei värillä väliä kunhan on punainen. Toivottavasti uudella vuosituhannella ay-väki voi sanoa ”kunhan on vihreä”. Kiitos.