Julkaistu Helsingin Sanomissa 13.10.2010
Helsinki-Vantaan -lentokentän glykolipäästöt kävivät jälleen ilmi kehäradan tunnelin rakentamisen keskeydyttyä mikrobikasvuston vuoksi. Syyksi kasvustoon epäillään lentoaseman glykolipäästöjä maaperään. Tunnelin maaperän pilaantuneisuus syksyllä osoittaa vain talvisin käytettyjen aineiden ympärivuotista haittaa alueelle. Lentokoneiden jäänestoon käytettävän propyleeniglykolin sanotaan olevan nopeasti luonnossa hajoava aine. Haittavaikutus on se, että veteen hajotessaan glykoli kuluttaa happea ja synnyttää samalla epämiellyttävää hajua. Syvempiin, hapettomiin maakerroksiin joutuessaan aineiden luontainen hajoaminen ilmeisesti estyy.
Lentokentän glykolipäästöt ovat jo pitkään aiheuttaneet asukkaille hajuhaittoja talviaikaan, mutta purojen elämä kärsii glykolin haitoista koko vuoden. Vantaan purotutkimukseen liittyvä koekalastus osoitti, että lentokentän lähellä olevat purot ovat kalattomia. Purouomat ovat koko kesän olleet ruskean rihmaston peitossa. Itämeren uhanalaiset taimenet yrittivät kutea puroissa syksyllä 2009, mutta taimenen poikaset eivät pysty kehittymään päästöjen aiheuttamissa hapettomissa oloissa.
Ei ole nykypäivää, että vahinkoa aiheuttavat päästöt voivat toistua toistumistaan. Sekä Suomessa että Euroopan unionissa ympäristölainsäädännön kantavana ajatuksena on ympäristövastuu ja saastuttaja maksaa -periaate. Suomessa ympäristövastuulaki on tullut hiljattain voimaan. Laki velvoittaa aiheuttajaa korjaamaan pohja- ja pintavesille ja luonnolle aiheutetut vahingot. Ilmailulaitos Finavian vastuu purojen kunnostuksesta on ilmeinen. Ympäristövastuullinen toimija huolehtii aiheuttamistaan vahingoista ja niiden kustannuksista sekä hoitaa järjestelmät sellaiseen kuntoon, etteivät ongelmat enää toistu.
Lentokentän ympäristölupa on parhaillaan uudistettavana. Jotta parannusta nykyiseen tapahtuisi, luvassa tulee edellyttää uusimpia menetelmiä jäänestossa ja kiitoratojen liukkaudentorjunta-aineiden puhdistuksessa. Glykolivedet on viemäröitävä ja kiitoratavedet on puhdistettava kosteikoilla ja maaperäkäsittelyllä, vaarantamatta pohjavettä. Tuhoisaa hapettomuutta ei saa enää aiheuttaa, jotta purot voidaan kunnostaa arvokalojen lisääntymisalueiksi. Monista pääkaupunkiseudun puroista on jo tullut tuottoisia taimenpuroja, jollaisia myös lentokentän lähipurot alun perin olivat. Toimivia lentokenttävesien puhdistusjärjestelmiä on tehty muualla maailmassa, esimerkkinä Heathrown lentokenttä Lontoossa.
Erja Hakkarainen
biologi
Jukka Jormola
maisema-arkkitehti
Vantaan ympäristölautakunnan varajäseniä (vihr)