Hallitus antoi lakiesityksen Sipoonkorven kansallispuiston perustamisesta. Nykyhallitusta on sanottu ympäristövastaiseksi, mutta ympäristövastaiseltakin hallitukselta olisi ollut jo kummallista, jos lakiesitystä kansallispuiston perustamisesta ei olisi syntynyt. Sen verran arvokkaita ominaisuuksia alueella on niin luonnon kuin ihmisten virkistysmahdollisuuksienkin kannalta.
Vaikka esitys koskee vain suppeaa ja pirstaleista aluetta, tavoitteena on kuitenkin laajentaa kansallispuistoa myöhemmin. Samoin muun muassa merenrannan Natura-alueiden ja kansallispuiston välisten ekologisten käytävien kohtalo punnitaan myöhemmin alueen kaavoituksen yhteydessä.
Paitsi että esimerkiksi merenrannan suojelualueiden saaminen mukaan kansallispuistoon oleellista on myös ekologisten käytävien turvaaminen. On todettu, että yksittäiset pirstaleisesti sijoittuneet suojelualueet eivät riitä turvaamaan luonnon monimuotoisuutta. Luonnonsuojelun painopiste on ollut erillisten, usein pienialaisten, suojelualueiden perustamisessa. Kun elinympäristö pirstoutuu, lajistolle sopivien elinpaikkojen määrä vähenee. Tällöin lajiston mahdollisuudet säilyä alueella heikkenevät ja lajeja voi vähitellen hävitä alueelta kokonaan. Sen vuoksi myös suojelualueiden välille tarvitaan vihervyöhykkeitä, jotka mahdollistavat lajien siirtymisen alueelta toiselle.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta ratkaisevaa on, miten rakennetaan, pirstotaanko luontokokonaisuuksia vai suhteutetaanko rakentaminen luonnon reunaehtoihin – myös Sipoonkorven tapauksessa.