Oulunkyla

Hrrrr… aamulla pakkasmittari näytti -26 astetta.

Näillä lukemilla ulkona ei juuri voi oleskella. Pyöräily on ainoa
vaihtoehto, jolla voi hoitaa raitisilmatankkauksen. Toki se vaatii melkoisen
pukemis- ja riisumisurakoinnin. Toppatakin alle varustan pitkähihaisen
treenipaidan ja
verkkaritakin. Samoin housuja on kolmessa kerroksessa: päällimmäisin kevyttä
toppaa.

Käytän Dingo-sormikkaita (eli sellaisia, joista on leikattu sormenpäät
pois) aitojen nahkakintaiden alla, jotta voin tarvittaessa näpelöidä hetken
kännykkää, jos tulee must.

Tänään tuli. Oulunkylän aseman kohdalla N8:n Spotify lakkasi soimasta. Myös
Endomondo näytti pysähtyneen. Ilmeisesti pakkasasteet olivat jäykistäneet
puhelimen niin, että sille tuli stoppi. Uudelleenvirityksen jälkeen
nokialainen toimi loppuun saakka ongelmitta. Nappasin kuvan!

Kaulaan vetäisen kaulurin ja päähän kommandopipotyylisen tuulenpitävän
kypärän ja päälle uimalakin näköisen Adidas-pipon. Naaman kanssa ei ole
ollut jäätymisongelmia. Melkoisen huru-akan näköinen sitä perille päästyään on.

Mutta varpaat. Ne kalikoituivat, vaikka tungin Partioaitan extralämpimimiin
Merrelleihin kolmet sukat.

Pyörä kulkee melko jouhevasti, vaikka vauhti onkin hidasta, ja silloin
perunapeltomainen alusta tuntuu varsin muhkuraiselta. Pyörä on päivän kylmässä
tallissa. Täytyy tarkistaa huolella, että jättää silmään sellaisen
vaihteen, jolla pystyy polkemaan takaisinkin, mikäli vaihteet jäätyvät
toimintakyvyttömiksi. Niinkin on käynyt.

Permalink

| Leave a comment  »