Helsinkiläiset vanhemmat ovat käyneet taisteluun lisäaineettoman kouluruuan puolesta. Tarkemmin lasten ruokavaliota tarkasteluaan he huomasivat, että lapsille saatetaan tarjota viikon aikana jopa 50 erilaista lisäainetta!! Suurin osa näistä lisäaineista on täysin tarpeettomia.
Laitosruokailu ei ole enää vuosiin perustunut varsin yksinkertaiselta tuntuvaan asiaan: perusruuan valmistukseen. Valmistuskeittiöistä on pikkuhiljaa siirrytty lämmityskeittiöihin. Henkilökunta pidetään kustannussyistä minimissä, ja raaka-ainehankinnoissa suositaan pitkälle käsiteltyjä puolivalmisteita. Jokainen ruokaostoksilla käynyt tietää, että ruuassa laatu maksaa. Runsailla lisäaineilla, mm. aromivahventeilla peitetään einesten mauttomuutta ja huonoja raaka-aineita.
Lapset ja vanhukset ansaitsevat parempaa ruokaa. Laitosruokailun mallin on muututtava. Ruokaan on käytettävä enemmän rahaa, sen valmistukseen on löydettävä uusia tapoja, ja ruuan ravintosisältöön on kiinnitettävä enemmän huomiota. Yhtenä konstina voisi olla tiukkojen lisäainerajojen asettaminen. Lähi- ja luomuruuan osuutta lisäämällä voidaan vaikuttaa raaka-aineiden laatuun. Kokeiluluonteisesti voitaisiin lisätä valmistuskeittiöiden määrää. Ruokailutilanteiden miellyttävyyteen on panostettava, ja lapsille on opetettava jo varhaiskasvatuksessa mistä ruoka on peräisin, miten sitä valmistetaan ja miten ruuasta nautitaan.
Lisäainemössöjen syöminen on nautinnosta kaukana. Kouluissa ja vanhainkodeissa ruokailun pitäisi olla päivän kohokohta. Nyt se on valitettavan usein piinallinen hetki. Hyvä ruoka parantaa elämänlaatua, vaikuttaa lasten oppimiskykyyn ja koulussa viihtymiseen. Sitä paitsi, suomalaista kunnon lähiruokaa suosimalla voidaan tukea myös suomalaista maatalouden tuotantoa. Lisäaineet eivät kasva pelloilla.