Budjetin 2012 lähetekeskustelu: Vihreä valtuustoryhmä
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Viime viikon valtuustoseminaarissa saimme eteemme dramaattisia laskelmia kaupungin velkataakan kehityksestä. Kaupungin vaikeassa taloustilanteessa on tehtävä valintoja. Mihin käytämme hupenevat resurssimme?
Talouden osalta investoinnit on syytä aikatauluttaa uudestaan. Investointien tarve on tarkistettava tiukalla seulalla. Jo sovitut sitoumukset on kuitenkin hoidettava. Kiireellisistä perusparannuksista ei kannata tinkiä, mutta myös perusparannusten aikataulutusta on tarkasteltava kriittisesti.
Velan lyhentämisestä haluamme aikataulutetun velanhoito-ohjelman. Vasta velanhoito-ohjelman valmistumisen, ja hallitusohjelman linjausten jälkeen on mahdollista ottaa kantaa veroprosenttiin.
Kaupunkilaisten hyvinvoinnissa ennaltaehkäisevien toimien on oltava etusijalla heti lakisääteisten palvelujen toteuttamisen jälkeen. Terveyden edistämisen ja hyvinvointierojen kaventamisen on edelleen oltava kaikki toimialat läpileikkaava teema. Näkökulmaa pitää myös vahvistaa voimakkaasti kaikilla toimialoilla. Esimerkkinä mainittakoon kouluruuan taso, ruokailutilanteiden miellyttävyys ja ruokailuun liitettävä kasvatus. Lapsena opitut ruokailutottumukset ohjaavat myös aikuisia valintoja. Olisiko meillä Vantaalla tässä parantamisen paikka?
Lapsiin ja nuoriin kannattaa panostaa. Ennaltaehkäisevään perhetyöhön ja koulujen oppilashuoltoon tarvitaan paitsi lisää resursseja, myös uusia toimintatapoja. Monialaiset tiimit, yhteistyö järjestöjen ja seurakuntien kanssa, sosiaalisen median rohkea hyödyntäminen ja nuorten kohtaaminen siellä missä he todellisuudessa aikaansa viettävät voi tuottaa hyviä tuloksia.
Alueellista eriarvoistumista pitää ehkäistä positiivisen diskriminaation keinoin. Tämä tarkoittaa sitä, että suunnataan voimavaroja keskitetysti niille alueille, joilla huono-osaisuus kasaantuu.
Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden on oltava osa kaikkea valmistelua ja päätöksentekoa.
Kaupungin oman henkilöstön jaksamisesta on huolehdittava. Työyhteisöjen ilmapiiriin pitää panostaa, ja henkilöstölle pitää antaa mahdollisuus kehittää itse omia työskentelytapojaan kohti vaikuttavampaa toimintaa. Samalla on muistettava, että jatkuva projektien pyörittäminen syö voimavaroja ns. “oikealta työn tekemiseltä”.
Työllisyyttä pitää hoitaa pontevasti. Kaupungin työpaikkaomavaraisuus on yli 100 prosenttia ja silti vantaalaisista työttömiä on yli 8 %. Työllisyyden hoito on saatava hallintaan Vantaalla. Keinoiksi on otettava erilaiset työllistämistoimenpiteet, tehokkaampi yhteistyö kaupungin, työvoimatoimiston ja yrittäjien kanssa, sekä sosiaalisten työpaikkojen tarjoaminen kunnan omasta toimesta. Samanaikaisesti niille työttömille, jotka ovat osatyökykyisiä tai lähellä työkyvyttömyyttä tulee luoda omat palvelupolkunsa terveydenhuoltoon, kuntoutukseen tai eläkkeelle.
Maankäytön ja elinkeinopolitiikan osalta korostamme ilmastonmuutoksen torjuntaa. Olemme yhteisesti sopineet kaupungin ilmastotavoitteista. Toistaiseksi asia on edennyt luvattoman hitaasti. Haluamme nähdä konkreettisia ja tehokkaita ratkaisuja.
Joukkoliikenteeseen panostaminen on Vantaan etu. Kehärata ei ratkaise kaikkia joukkoliikenteen ongelmia, myös liityntäliikenteen ja muun poikittaisen liikenteen on toimittava saumattomasti. Myös uusia avauksia on ryhdyttävä valmistelemaan ajoissa ja rohkeasti.
Pääkaupunkiseudun viherkehää, johon myös Östersundomin alue kuuluu, on vahvistettava. Viheralueiden imagomerkitys kaupungille on tunnistettava paremmin, ja sitä on hyödynnettävä kaupungin viestinnässä ja matkailuelinkeinon kehittämisessä.
Tärkeimpinä viesteinä valtiolle nostamme Ryhmäkokojen pienentämiseen suunnatun rahoituksen jatkamisen, sekä valtionosuuksen nykyistä oikeudenmukaisemman jaon siten, että kasvaville kaupungeille suunnattaisiin lisää rahoitusta.