Vuonna 1912 uponneen loistoristeilijä Titanicin aarteita huutokaupataan ensi keväänä. Laivan piti olla uppoamaton ja kuinkas sitten kävikään, että tuon ajan uusimman tekniikan mukaisesti suunniteltu laiva meni ja upposi ja vielä neitsytmatkallaan.
Tätä tositapahtumaa on pidetty viestinnän opetuksessa malliesimerkkinä siitä, mitä viestinnässä voi tapahtua. Kuvaus löytyy esimerkiksi Osmo A. Wiion kirjasta (1. painos 1968) ”Ymmärretäänkö sanomasi?”
Tapaukseen liittyy monta epäonnekasta seikkaa, kuten se, että Titanicin edellä samaa kurssia kulkeneelta laivalta lähetetyt Titanicia edessä olevasta ajojäästä varoittavat radiosanomat hukkuivat Titanicin radiohyttiin samaan aikaan tulleiden muiden sanomien alle. Viesti ei mennyt perille laivan kapteenille ja Titanic törmäsi jäävuoreen.
Sama epäonni seurasi jatkossa. Törmäyksen tapahduttua Titanicilta lähetettiin avunpyyntösanoma puolestaan jäävuoritörmäyksen välttäneelle alukselle. Radioyhteyttä ei kuitenkaan saatu, koska kyseisen laivan ainoa sähköttäjä ja radiosanoman ymmärtäjä oli mennyt nukkumaan. Viimein Titanicilta ammuttiin hätäraketit, mutta epäonneksi punaisia hätäraketteja ei kuitenkaan löytynyt. Sen sijaan lähetettiin valkoisia ilotulitusraketteja. Toiselta alukselta sanoma ymmärrettiin väärin, luultiin, että tilanne Titanicilla on hallinnassa ja että siellä jatketaan juhlimista jopa ilotulitusraketteja ampumalla.
Sanomien hukkumisia ja väärinymmärryksiä tapahtuu jatkuvasti. Tyypillistä on esimerkiksi se, kun toinen sanoo, ettei ole saanut tiettyä sähköpostiviestiä. Monesti kyse on kuitenkin siitä, että viesti on tullut sähköposteihin, mutta se on hukkunut lukemattomien muiden sähköpostien joukkoon ja jäänyt siten lukematta. Tai sähköpostiosoite on ollut väärin kirjoitettu, jolloin viesti ei todellakaan ole edes saapunut. Tai kuinka moni on kuullut kommentin alkavan seuraavasti: ”Minä ymmärsin, että…”
Vaikka kyseisiä tilanteita ei voi verratakaan kriittisyydeltään ja traagisuudeltaan Titanicin tapaukseen, silti enemmän ja vähemmän vakavia esimerkkejä riittää tänäkin päivänä. Ajankohtainen täällä Suomessa on myrskytuhot ja niiden aiheuttamat sähkökatkokset. Sähkökatkoista ja niiden korjaustahdista tiedottaminen asiakkaille on kangerrellut ja ihmisten on ollut jopa mahdotonta tavoittaa energiayhtiönsä henkilöstöä saadakseen tietoa tilanteesta.
Myrskytuhot toivat poikkeustilanteen ja konkreettisesti esille sen, miten tärkeää ajantasainen kriisiviestintäsuunnitelma ja viestintävalmius ovat.