Vihreiden puoluekokous Lappeenrannassa 19.5.-20.5.2012
Puheenvuoro periaateohjelmaesityksen yleiskeskustelussa
“Kiitoksia puheenjohtaja,
Arvoisa puoluekokousväki, ne kansainvälisen politiikan periaatteet joita periaateohjelma esityksessä kuvataan, eivät mielestäni sellaisenaan ole tavoittelemisen arvoisia. Ajatukset ovat oikeansuuntaisia, mutta erikoisesti muotoiltuja.
Arvoisa puheenjohtaja,
Olen pohjan kanssa samaa mieltä siitä, ettei kauppapolitiikka saa estää köyhien maiden kehittymistä. Mutta mielestäni kauppapolitiikkaa ja sille asetettavia rajoitteita voi ja tulee käyttää rauhanomaisen diplomatian välineenä. Siis myös silloin kun kansainvälisiä pelisääntöjä rikkova maa sattuu olemaan köyhä.
Arvoisa puheenjohtaja,
Olen pohjan kanssa samaa mieltä siitä, ettei diktatuureja tule tukea. Mutta mielestäni emme voi myöskään lähteä ulkopolitiikassa siitä naiivista oletuksesta, että diktatuurien viholliset ovat automaattisesti ystäviämme. Tämän päivän vallankumouksellinen voi olla huomisen diktaattori.
Arvoisa puheenjohtaja,
Olen pohjan kanssa samaa mieltä siitä, että kansainvälisessä politiikassa kaikkia toimijoita tulee kohdella oikeudenmukaisesti. Mutta mielestäni pohjaesityksen näkemys kansainvälisen politiikan merkittävistä toimijoista on lähtökohtaisesti väärä. Kansainvälinen politiikka ei nykypäivänä muodostu ainoastaan itsekkäiden kansallisvaltioiden kanssakäymisestä. Me elämme enemmänkin kilpailun ja yhteistyön maailmassa, jossa kansallisvaltioiden rinnalla toimivat myös yksilöt, yritykset ja kansalaisjärjestöt.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvä puoluekokousväki, näillä saatesanoilla esitän muutosta riveille 413-416.”
Lisätietoja:
POHJAESITYS Rivit 413-416: ”Kauppapolitiikka ei saa estää köyhiä maita kehittymästä. Diktatuurien sijaan on tuettava niitä vastaan kamppailevia toimijoita, ja asekauppa saatava kuriin. Kansallisvaltioiden maailmassa valtioita tulee kohdella oikeudenmukaisesti, ja muiden on puututtava, kun jokin valtio sortaa omia asukkaitaan.”
EHDOTTAMANI MUUTOS: ”Kauppapolitiikka ei lähtökohtaisesti saa estää köyhiä maita kehittymästä. Kauppaa ja sen rajoitteita voidaan kuitenkin käyttää ohjaamaan diktatuureja kohti universaalisti tunnustettujen ihmisoikeuksien kunnioittamista. Kilpailun ja yhteistyön maailmassa kaikkien toimijoiden tulee noudattaa yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. Kansainvälisellä yhteisöllä on velvollisuus puuttua yksittäisen kansallisvaltion toimintaan silloin kun valtio ei kykene tai ei ole halukas suojaamaan kansalaistensa elämää.”
