Vantaan talouden tasapainottamis- ja velkaohjelmassa esitetään mittavia leikkauksia kaupungin tuottamiin peruspalveluihin. Säästöt kohdistuvat erityisesti sosiaali- ja terveystoimeen sekä sivistystoimeen, koska kaupungin käyttötalouden menoista yli 85 % syntyy käytännössä näillä toimialoilla, kuten alla olevasta taulukosta ilmenee. Liki 40 miljoonan euron leikkauksia käyttötalouteen on mahdotonta kohdistaa ilman, että ne koskisivat sosiaali- ja terveystointa.
| Vantaan kaupungin käyttötalouden menot talousarviossa 2012 | |
| Sosiaali- ja terveystoimi | 378 milj. eur |
| Erkoissairaanhoito | 190 milj. eur |
| Sivistystoimi | 343 milj. eur |
| Ammatillinen koulutus ja aikuisopetus | 36 milj. eur |
| Vapaa-ajan ja asukaspalvelut | 38 milj. eur |
| Työllisyyspalvelut | 19 milj. eur |
| Maankäyttö | 59 milj. eur |
| Joukkoliikenne | 40 milj. eur |
| Ympäristö | 4 milj. eur |
| Rakennusvalvonta | 3 milj. eur |
| Tilakeskus *) | 115 milj. eur |
| *) sisäistä laskutusta muille toimialoille | |
Vantaan verotulot riittävät käyttötalouden menojen kattamiseen, toisin kuin Helsingissä. Ongelman muodostavat investointien rahoituys, sekä kaupungille kertynyt kokonaisvelka. Vantaalla velkaa on kaksinkertainen määrä (4 227 eur/as) kuin Helsingissä (2 157 eur/as). Yhtenä vaihtoehtona talous- ja velkaohjelmassa on mainittu kaupungin omaisuuden myynti. Käytännössä tämä tämä tarkoittaa maaomaisuuden lisäksi Vantaan Energia Oy:tä, josta kaupungin omistusosuus on 60%. Myyntiä vaikeuttaa se, että kaupunki myi vuosituhannen vaihteessa yhtiöstä Helsingin Energialle 40 %:n vähemmistöosuuden. Samalla laadittiin osakassopimus, jonka mukaan Helsingin Energialla on etuosto-oikeus yhtiöön, mikäli Vantaa päättää luopua enemmistöosuudestaan.