HSL:n hallitus sai tiistaiaamuna lyhyen selvityksen tuoreimmasta metron kapasiteettiselvityksestä. Länsimetro päätettiin aikanaan toteuttaa lyhyemmille kahden yksikön junille. Nykyistä metroa liikennöidään kolmella yksiköllä. Lyhyempien junien seurauksena menetetty kapasiteetti on tarkoitus korvata tiheämmällä vuorovälillä. Tämän mahdollistaisi metron automatisointi, joka kuitenkin on osoittautunut vanhan kaluston osalta odotettua haastavammaksi projektissa. Metron operoinnista vastaava HKL ehti jo kertaalleen purkaa Simensin kanssa tehdyn sopimuksen automatisoinnista. Keskustelun myötä on ehditty useampaan otteeseen kyseinalaistaa lyhyempiä laitureita koskevat päätökset. Metron kapasiteetin pelätään loppuvan kesken.
Länsimetron tunneliasemat on kuitenkin ehditty louhia lyhyempään mittaan. Laitureiden jatkaminen jälkikäteen maksaisi 100 – 150 miljoonaa euroa. Vastaavalla summalla toteuttaisi vaikka raidejokerin. Tällä viikolla valmistunut uusi kapasiteettiselvitys kertoo, että vuoden 2050 jälkeen matkustajia ehkä olisi enemmän kuin juniin mahtuu. Edellyttäen, että Östersundomiin muuttaa 70 000 uutta asukasta ja Sipoon puolelle vielä 50 000. Tämän lisäksi käyttöönotettavat ruuhkamaksut kasvattaisivat joukkoliikenteen kulkutapaosuutta. Liki puolen vuosisadan päähän on kuitenkin vaikea ennustaa. 1960 -luvun puolivälissä puhuttiin liki 100 000 asukkaan uudesta Porkkalan merikaupungista. Nyt puoli vuosisataa myöhemmin siellä on tuhatkunta asukasta. Teknologian kehityksen myötä vuoden 2050 jälkeen käytettävissä voi olla teknologiaa, jota tänään emme edes osaa kuvitella. Metroverkko on saattanut kasvaa, jolloin Espoon lyhyemmät junat voisivat liikennöidä itämetron sijasta vaikka TÄöölön ja Pasila kautta Viikkiin. Tai ehkäpä nykyiset kaupunkiradat ja metro on yhdistetty yhdeksi järjestelmäksi.