Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi maanantaina vuosille 2013 – 2016 Vantaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman – HYVIS. Seuraavaksi suunnitelma lähetetään kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Suunnitelma koostuu viidestä ”hyvästä teosta”: hyvä terveys, yhdessä enemmän, vahva vanhemmuus, iloa harrastuksilla ja sydämellä sitoutuen. ‘Hyviksen’ kotisivuille kerätään teemavuosittain konkreettisia toimia joilla hyvät teot toteutetaan.

Hyviksen vahvuutena on sen tapa ravistella ihmisten pelkoja lastensuojelusta ja perhepalveluista. Suunnitelmaa laadittaessa lapsia, nuoria ja vanhempia on kuultu ja kuunneltu monin eri tavoin. Heidän näkemyksilleen ja kokemuksilleen on annettu painoarvoa. Toinen Hyviksen vahvuus on sen joustavuus. Parannuskeinoja ei ole lyöty lukkoon neljäksi vuodeksi vaan keinot voidaan muokata teemavuoden haasteisiin sopiviksi.

Suurin haaste hyvien tekojen toteutumiselle on se, ettei olemassa olevia hartioita ole tarkoitus laajentaa. Vuosittaisten konkreettisten tekojen toteutuminen perustuu kaupungin toimialojen lupaukseen toteuttaa ne. Rehelliseen sanaan täytyy toki voida luottaa, mutta käytännössä varojen puute tarkoittaa sitä, että uudet kekseliäät tavat tukea lapsia ja perheitä jäävät väkisinkin tyngiksi. Pahimmassa tapauksessa tyhjästä nyhjäiseminen johtaa siihen että ongelmien ratkaisemisen sijaan keskitytään vain oireiden hoitamiseen.

Suunnitelmaan tulisi sisällyttää puskurirahaa jolla teemavuosille sovittujen tekojen toteutuminen voitaisiin varmistaa. Tällöin hyvät ideat eivät jäisi toteuttamatta vain sen vuoksi, ettei kaupungin toimialoilla ole säästökuurin aikaan ylimääräistä rahaa lojumassa nurkissa. Kuntalaisten mielipiteille tulee myös antaa painoarvoa suunnitelmien laatimisen välissä. Hyvä tapa lisätä kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia olisi ottaa käyttöön Helsingissä toimiva lastensuojelunuorista koottu kokemusasiantuntijaryhmä joka osallistuisi lastensuojelupalveluiden kehittämiseen Vantaalla.