Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 24.11.2013.
Metropolialueella luodaan suomalaisen tieteen, taiteen ja talouden suunvatiivoja. Lähes puoltatoista miljoonaa ihmistä koskettavia päätöksiä ei voida tehdä asukkaita kuulematta. Äänestysikäisten osalta pääkaupunkiseudulla on tehty metropolihallintoa ja kuntaliitosselvityksiä varten kattavat demokratiaselvitykset. Nuorten vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen on jäänyt paitsioon.
Uudellamaalla elää noin 200 000 alle 18-vuotiasta lasta ja nuorta. Heillä on erityinen vastuu ja oikeus osallistua päätöksentekoon. Keskiverron kaupungin budjetista noin puolet koskettaa suoraan tai välillisesti nuoria. Kaikkien nyt tehtävien päätösten seuraukset jäävät nuorten sukupolvien maksettavaksi. On tärkeää luoda nuorille puitteet osallistua ja vaikuttaa. Tällä tavoin ikävätkin päätökset voidaan oikeuttaa ja niille saadaan arvoisensa legitimiteetti.
Vantaalla ja Espoossa käytössä olevat nuorisovaltuustot yhdistävät joustavasti suoraa ja sedustuksellista demokratiaa. Nuoret ovat mukana päätöksenteon kovissa pöydissä, mutta samalla nuorten ääni ei ole kiinni vain muutamasta ihmisestä.
Vantaan Vaikuttajapäivässä koulujen, päiväkotien ja oppilaitosten edustajat pääsevät tenttaamaan virkamiehiä ja päättäjiä sekä esittämään omia ratkaisujaan ongelmien ratkaisemiseksi. Mielipiteellä on suuri merkitys iästä riippumatta. Pidämme tärkeänä, että lasten ja nuorten kuulemista metropolialueella kehitetään entisestään.
Samalla kun osa vastuista siirtyy kunnilta metropolihallinnolle, on tärkeää varmistaa myös nuorten äänen kuuluminen päätöksenteossa. Paras tapa järjestää tämä olisi metropolinuorisovaltuusto, joka toimisi metropolihallinnon yhteydessä. Järjestely mahdollistaisi nuorille pääsyn päätöksenteon ytimeen ja varmistaisi sen, ettei heitä jätetä paitsioon poliittisessa päätöksenteossa.
Santeri Lohi, puheenjohtaja, Suomen nuorisovaltuustojen liitto
Joel Linnainmäki, aktiivi, Osallistuvat Nuoret ry
