Vantaa on edelläkävijä monissa innovatiivisissa palvelu-uudistuksissa ja esimerkiksi nuorisotakuun toteuttamisessa. Olemme ylpeitä tavasta, jolla Vantaa on tarttunut kiinni syrjäytymisvaarassa olevista nuorista erilaisin nuorille räätälöidyin keinoin, joista Petra -hanke on yksi hyvä esimerkki.

Myös varhaiskasvatuksen kerhot ovat hieno esimerkki kuntalaisten kanssa yhdessä suunnitelluista mieluisista palveluista, jotka samalla vielä säästävät päivähoitoon käytettyjä euroja.

Olemme iloisia, että vihreiden esityksestä Vantaa kiinnittää ensi vuonna erityistä huomiota toisen asteen opiskelijoiden tukemiseen, jotta keskeyttämiset vähenisivät.

Vaikka olemme tyytyväisiä moniin asioihin Vantaalla, on muutama teema, joista olemme olleet huolissamme jo usean vuoden ajan, eivätkä nämä huolenaiheet ole vähentyneet.

Vantaalla on otettava tosissaan hätähuuto, jota lastensuojelusta kuuluu. Ennaltaehkäisevä lastensuojelu tarvitsee huomattavasti suurempia resursseja kuin sillä tällä haavaa on, jotta perheiden kriisit eivät pääse kärjistymään huostaanottoihin.

Myös huostaanottoja käsittelevien sosiaalityöntekijöiden määrää on lisättävä ainakin väliaikaisesti, jotta työntekijät eivät kaadu liian raskaan kuorman alle tilanteessa, jossa ennaltaehkäiseviä palveluja on vielä liian vähän. Resurssien lisäksi on tehtävä muutoksia työtavoissa, jotta työstä tulee vähemmän kuormittavaa ja työntekijöiden jaksamisesta pidetään huolta. Tällä ehkäistään myös työntekijöiden suurta vaihtuvuutta.

Olemme tietoisia, että sosiaalihuoltolain uudistuksen myötä muutoksia tulee joka tapauksessa. Olemme kuitenkin sitä mieltä, että muutoksia tarvitaan nyt heti eikä vasta puolen vuoden tai vuoden päästä lain tultua voimaan. Pidetään huoli vantaalaisten lasten ja perheiden hyvästä ja turvallisesta arjesta. Se on kuntana meidän tehtävämme.

Toinen huolestuttava suunta Vantaalla kuten monissa muissakin kunnissa on vanhusten hoidon tilanne. Miten on mahdollista, että vanhusten kotihoitoa ei lisätä lainkaan, vaikka esimerkiksi muistisairaiden vanhusten määrä lisääntyy ensi vuonna noin 150 henkilöllä ja kotihoito on jo nykyisillään kovilla?

Heikkojen ja äänettömien vanhusten heitteillejättöä emme hyväksy. Tulemme esittämään lisää resurssia kotihoitoon.

Työllisyyden hoidossa Vantaa on onnistunut erityisesti nuorten työttömien osalta kiitettävästi. Maahanmuuttajien kohdalla on vielä parannettavaa. On tärkeää saada käyttöön se potentiaali, jota maahanmuuttajissa on. Olemme iloisia, että saimme läpi tavoitteemme uusista malleista maahanmuuttajien työllisyyden parantamiseksi.

Koska aktiivisen kansalaisuuden perusta on hyvä suomen tai ruotsin kielen taito, tulemme tänään vielä esittämään määrärahalisäystä maahanmuuttajille tarjottavan kielikoulutuksen lisäämiseksi.

Tulemme esittämään myös pitkän tähtäimen kouluverkkosuunnitelman laatimista. Kun kunta säästää, on järkevää sijoittaa eri palveluja samaan rakennukseen – siis lähiössä kouluun. Hyvä koulu- ja lähipalvelustrategia voi pelastaa nukkumalähiöt uudelle elämälle ja yhteisöllisyydelle. Haastammekin innovatiivisuudestaan tunnetun Vantaan ajattelemaan asiaa uusiksi – myös siksi että Vantaan koulujen kunnosta on saatu huolestuttavia uutisia pitkin vuotta.

Vantaan yksi häpeäpilkku on kaupungin energiayhtiön into sijoittaa taloudellisesti ja ulkopoliittisesti käsittämättömään Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen – sekä se, että asiaa ei ole tuotu valtuuston käsittelyyn useista aloitteista huolimatta ja vaikka sijoituksella on mittavat vaikutukset myös Vantaan talouteen.

Tulemme esittämään, että Vantaan Energian luopuu Fennovoiman omistuksesta ja että valtuutettujen tiedonsaantioikeutta kaikista kaupungin yhtiöistä lisätään.

Vantaalla on kehitetty viimeisten vuosien aikana aidosti kuntalaisten osallisuutta parantavaa lähidemokratiamallia, joka syksyn mittaan vakiintui alueraatimalliksi. Malli lisää demokratiaa, osallistumismahdollisuuksia ja säästää kaupungin rahaa. Lisäksi se lisää kunnan työntekijöiden mahdollisuuksia tehdä töitä konkreettisesti Vantaan eri alueiden kehittämiseksi hallinnollisen työn sijaan. Haluamme, että alueraatimalli otetaan käyttöön suunnitellusti.

Lopuksi toivomme, että Vantaalla ylistetty tapa ottaa kaikki puolueet mukaan päättämään toteutuu myös talousarvion laadinnassa. Kaikilla puolueilla pitää olla aito mahdollisuus vaikuttaa talousarvion sisältöihin myös määrärahalisäyksillä ja -poistoilla.

Ei ole ylpeyden aihe, jos talousarvioon ei tehdä lainkaan muutoksia eikä se missään tapauksessa tarkoita, etteivätkö valtuutetut olisi tutustuneet suurennuslasilla talousarvioon – ainakin Vihreässä ryhmässä on mietitty muutosehdotuksia todella tarkkaan ja vastuumme kaupungin asukkaista tuntien.

Jos ja kun useilla puolueilla on yhteisiä huolenaiheita ja yhteisesti laadittuja muutosesityksiä, ne pitää voida huomioida.

Tänä vuonna esimerkiksi lastensuojeluun esitetyt maltilliset lisäykset olivat kolmen puolueen yhteinen tavoite ja konkreettinen esitys, jolle oli mietitty myös realistinen vastine muualta talousarviosta tehtävänä poistona.

Viime vuosina talousarvio on kuitenkin lyöty lukkoon jo ennen puolueiden välisiä talousneuvotteluja, eikä mitään muutoksia ole sallittu.

Vaikeinakin aikoina on tärkeää, että perustellut kannat pääsevät kuuluviin myös meiltä keskisuurilta ja pienemmiltä puolueilta. Kaikkien ääntä ja osaamista on hyödynnettävä, kun rakennetaan yhdessä Vantaalle parempaa tulevaisuutta.

Riikka Åstrand
Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja
050-5394555, riikka.astrand@vantaanvihreat.fi