Kaupunginvaltuuston kokouksen pääsisältö oli tiivistettynä kaksi isoa asiaa: Vantaan hyvinvointikatsaus ja yleiskaavan tavoitteet. Lisäksi oli vastauksia aloitteisiin, pari Vihreiden luottamushenkilövalintaa (kaupunkisuunnittelulautakunnan jäseneksi Mikko Mäkelä ja varajäseneksi Jouni Spets sekä vapaa-ajan lautakunnan jäseneksi Gurmann Saini) ja yksi kaavamuutos.

Kokous näytti etukäteen selkeältä, mutta kääntyi lopulta melkein performanssiksi, mistä ei puuttunut vauhtia ja vaarallisia tilanteita – tai ainakaan kiistoja, suuria tunteita ja aloitefarsseja.

Kokouksen aluksi jaettiin Vantaan kaupungin työntekijöille Suomen Leijonan ja Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkkejä, jotka presidentti oli myöntänyt viime itsenäisyyspäivänä.

4 tuntia 34 minuuttia kestäneen kokouksen voi katsoa näin jälkeenpäin Vantaa-kanavalta: https://vantaakanava.fi/uuden-yleiskaavan-tavoitteet/

VANTAAN HYVINVOINTIKATSAUS 2017: KIUSAAMINEN SAATAVA VÄHENEMÄÄN

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi hyvinvointikatsauksen, joka kokoaa yhteen väestön hyvinvointia koskevia tietoja. Tietoja vertailtiin sekä koko väestöön että kuuden suurimman kaupungin tilastoihin.

Katsauksesta nousi esiin joitain hyviä kehityssuuntia. Asunnottomuuden vähentämisessä on onnistuttu melko hyvin. Työttömyys, mukaan lukien pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys, ovat kääntyneet laskuun. Nuorisotyöttömyyden osalta pitkään jatkunut kasvutrendi on taittunut. Työttömyysastekin on Vantaalla suurten kaupunkien alimpia. Alkoholin liikakäyttö on myös Vantaalla suurten kaupunkien vertailussa (yllättäen) alin. Vantaalaiset myös kokevat kaupunkinsa turvallisemmaksi kuin aiemmin, vaikka tässä ollaankin suurten kaupunkien häntäpäässä.

Huolestuttavia signaaleja löytyi katsauksesta myös. Vieraskielisten nuorten osalta syrjäytymisriski on selvästi kantaväestöä korkeampi, moninkertainen. Vantaalaiset alakoululaiset liikkuvat vähemmän kuin Suomen alakoululaiset keskimäärin. Liikunnan harrastaminen vähenee nuorilla nopeasti peruskouluiän jälkeen. Aikuisista 20 prosenttia ei enää liiku lainkaan! Luku on selvästi isompi kuin muissa suurissa kaupungeissa.

Vantaalaiset lapset kokevat kiusaamista useammin kuin lapset koko maassa keskimäärin. Yläkoululaisista on lukukauden aikana kiusattu 27,7% oppilaista, kun määrä koko maassa oli 24,4%. Alakoululaisista 8 prosenttia, yläkoululaisista 6 prosenttia, lukiolaisista 2 prosenttia ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista 3 prosenttia on kokenut koulukiusaamista vähintään kerran viikossa.

Hyvinvointikatsaus nosti vilkkaan ja toivottavasti hyödyllisen keskustelun etenkin kiusaamisesta. Yli puoluerajojen oltiin sitä mieltä, että asialle todellakin pitää tehdä jotain. Minna Atiyen (vihr) sanoin: ”Vaadin että Vantaa puuttuu kiusaamiseen jatkossa jämerästi”. Säde Tahvanainen (sd) korosti, että kouluissa on heti puututtava asiaan määrätietoisesti. Sirkka-Liisa Kähärä (sd) ihmetteli, mikseivät nämä vuosittaisten hyvinvointikertomusten havainnot näy koskaan kaupungin toimenpiteissä.

Keskustelu aiheesta muuntui lopulta enää nippa nappa aiheen vieressä pysyväksi päivähoitokeskusteluksi ja palattiin – huokaus – viime syksyn kuumaan perunaan, subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen. Puhuttiin kiivaasti mm. tasapäistämisestä. (Vantaan kaupunginvaltuusto on puhelias, ja perinteinen oikeisto-vasemmistoakseli herää hyvin herkästi klassiseen provosointiin.)

Kiusaamisesta. Kaavio hyvinvointikatsauksesta. Lähteenä THL:n kouluterveyskysely

YLEISKAAVAN TAVOITTEET JA POWERPOINTTIEN LUVALLISUUS

Valtuusto merkitsi tiedoksi yleiskaavan tavoitteet. Tavoitteet jakautuvat paikalliseen elinympäristöön ja näkyvään kaupunkiin, seudulliseen joukkoliikennekaupunkiin sekä kansainväliseen lentokenttäkaupunkiin. Läpileikkaavana teema yleiskaavan laadinnassa on kestävä kehitys.

Yleiskaavan tarkasteluaiheita ovat mm. monipuoliset kaupunkikeskustat ja urbaanit käytävät, tiivistyvän maankäytön alueet, asumisen kaupunki, työnteon kaupunki, lentokenttäkaupunki, joukkoliikenteen runkoalue, pyöräilyn laatuyhteydet, seudullinen viherrakenne, kaupungin sisäinen viherrakenne, identiteettimaisemat sekä jokivarsivyöhyke. Yleiskaavatyö on vielä suhteellisen alussa, mutta on hyvä että kaupunginvaltuusto pääsi keskustelemaan tässä vaiheessa jo tavoitteista.

Yleiskaavatoimikunnan jäsen Minna Kuusela (vihr) korosti omassa puheenvuorossaan yleiskaavan merkitystä alueellisen segregaation ehkäisyssä, järkevällä tavalla tiivistyvää kaupunkia hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle sekä viheralueiden merkitystä. Tavoitteissa näkyy hyvin vihreä kaupunkisuunnitteluote, ja Vihreät ovat muutenkin tässä vaiheessa tyytyväisiä tavoitteisiin – tosin skarppina täytyy olla kun tavoitteita aletaan viedä toimenpiteiksi ja tarkemmin kartalle.

Siru Kauppinen (vihr) puhui pikaratikasta. Pikaratikkaverkostoa ollaan nyt kehittämässä yhtenä vaihtoehtona, ja Vihreät haluavat pitää tämän aidosti mukana. Kauppinen esitteli lyhyesti pikaratikan ominaisuuksia. Kaupunkiratikan (myös ns. museoratikka) se peittoaa mm. nopeudessa sekä kapasiteetissa. Myös Kehä 3:n ruuhkautumista voisi pikaratikka vähentää.

Kauppisen puheenvuoroon liittyi pieni sanailu esittämistavasta. Valtuustovaliokunta on linjannut, että valtuutetut eivät saa pitää monen kuvan powerpoint-esityksiä puheenvuorojensa taustalla. Kaksi kuvaa on sallittu. Tässä kohdassa kokousta johtanut Tapani Mäkinen (kok) esitti tulkintanaan, että kyse on tosiaan siitä, että minkäänlainen powerpoint ei käy. Kauppisen tulkinta taas oli että kahden dian powerpoint on sallittu. Kauppisen puheenvuoron taustalla näytettiin lopulta ikään kuin kompromissina hänen esityksensä puolella valtuustosalin kuvaruuduista. Keskustelu aiheesta, etenkin pikaratikasta, velloi hetken aikaa tässä esitysteknisessä dilemmassa. Onko nykytekniikan käyttö sallittua missä mitassa? Onko kuva, missä on tekstiä, edelleen kuva?

Yleiskaava herätti monenlaista keskustelua. Sakari Rokkanen (kok) ehdotti, että Vantaalle rakennettaisiin niin korkeaa, että asuntoja voisi myydä merinäköalalla. Jarno Eskelinen (sd) piti puheenvuoron Hiekkaharjun vesitornin kahvilaideasta. Tarja Eklund (sd) esitti huolensa viheralueiden ja kunnollisen viheralueverkoston säilymisestä. Säilymistä tukemassa on virkamiesten ja yleiskaavatoimikunnan käytössä erinomainen Vantaan viherrakenneselvitys viime syksyltä.

Kati Tyystjärvi (vas) peräänkuulutti alueiden omaleimaisuutta. Tähänkin liittyen kokouksessa äänestettiin kd:n muutosehdotuksesta, missä haluttiin korostaa, että omakotitaloalueita ei täydennysrakennettaisi kerrostaloilla. Vihreät eivät tähän yhtyneet, koska vaikka alueellinen identiteetti on todella tärkeää, eli tilanteessa missä halutaan saavuttaa hiilineutraali Vantaa -tavoitteet ja tiivistää järkevästi, voi kategorisesti kieltää ettei minnekään ok-alueille rakennettaisi korkeampaa. Viheralueiden säilyttäminen vaatii kasvavassa kaupungissa tehokastakin rakentamista sille sopiville alueille. Nämä ovat asioita, joiden kanssa täytyy kaupunkisuunnittelussa olla hyvin herkkinä. Kristillisdemokraattien muutosehdotusta kannattivat vas, ps ja keskusta, eikä se siis mennyt läpi.

Tämännäköistä Vantaalle? Pikaratikka Strasbourgissa. Kuva: Helsingin yleiskaava –sivut http://www.yleiskaava.fi/2015/onko-pikaraitiotie-tulevaisuuden-joukkoliikennetta-helsingissa/

KATUKYLTTEJÄ JA MUUTA KIVAA

Kuntalaisten tekemistä aloitteista oli luettelo esityslistassa. Vaula Norrena (vihr) oli jo valtuustoinfossa kysellyt, saisimmeko nähtäville aloitteiden otsikoiden lisäksi myös itse aloitteet ja niihin annetut vastaukset. Tästä Vasemmistoliitto teki listakohtaan muutosehdotuksen, missä pyydettiin kuntalaisaloitteita vastauksineen näkyviin Vantaan kaupungin verkkosivulle. Tähän yhtyivät hienosti kaikki valtuustoryhmät.

Valtuutettujen aloitteisiin oli taas saatu vastauksia. Aloitteisiinhan on tässä valtuustokäsittelyn vaiheessa annettu kaupungin vastaus ja kokouksessa on mahdollista tehdä vielä palautusesitys eli pyytää vastaus uudelleen valmisteltavaksi. Markku Weckman (kok) ja Kimmo Kiljunen (sd) olivat tehneet samantyyppisen aloitteen katukylttien selkeyden lisäämisestä. Näiden kohtien käsittely puuroutui, kun Kiljunen teki palautusesityksen epähuomiossa Weckmanin aloitteen vastauksen pohjalta. Seurasi palautuksen kannattamista, kannattamisen perumista, mahdollisen tulevan uuden palautusesityksen tukemista varmuuden vuoksi sekä pahoitteluja ja vitsailuja puolin ja toisin. Tyystjärvi (vas) totesi, että on se hankalaa kun etenkin iän myötä sekä katukyltit että esityslistan tekstit muuttuvat hankaliksi lukea. Kylttialoitteita ei sitten koskaan palautettu valmisteluun. Näin kävi myös Kai-Ari Lundellin (ps) rokotealoitteelle, mistä valtuuston 1. varapj löi keskustelun kiinni kahdessa sekunnissa aiheuttaen kevyttä hämmennystä yllättävästä kiireestä muuten pitkän kokouksen ja sinnikkään keskustelun keskellä.

Viimeisenä listalla oli vielä asemakaavanmuutos Koivuhaassa. Lisärakentamisoikeutta ja uusi rakennus purettavan paikalle. Valtuusto ei suhtautunut asiaan enää erityisen intohimoisesti eikä jaksanut edes vitsailla enää. Ihan ok muutos se oli, ei siinä mitään.

Kokouksen kirjasi Minna Kuusela