Lastentarhanopettajien palkkaus on noussut julkiseen keskusteluun sen jälkeen, kun uutisoitiin pääkaupunkiseudun kuntien tekemästä suullisesta sopimuksesta, jolla on pyritty välttämään kuntien keskinäinen kilpailu pätevistä lastentarhanopettajista. Vantaan sanomien (10.3.) uutisoinnin mukaan Vantaalla on 159 pätevän lastentarhanopettajan vajaus. Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen mukaan 40% tällä hetkellä työssä olevista harkitsee alan vaihtoa ja suurimmat syyt tähän ovat matala palkka, työn raskaus ja työn vähäinen arvostus.
Vantaan valtuusto on herännyt huoleen pätevien lastentarhanopettajien pulasta ja kirjannut keskeiseksi tavoitteekseen kuluvalla kaudella lastentarhanopettajien vakanssien täyttöasteen parantamisen ja henkilöstön vaihtuvuuden vähenemisen. Viime syksynä käydyissä vuoden 2018 budjettineuvotteluissa Vihreä valtuustoryhmä ehdotti korotusta lastentarhanopettajien palkkoihin, mutta tähän ei Vantaalla oltu silloin valmiita.
Vantaan lastentarhanopettajien palkka on pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien alhaisin, vaikka neljäsosa vakinaisista työntekijöistä saakin 130 € henkilökohtaista palkanlisää ja 16 henkilöä saa vaativan työn 150 € rekrylisää. Varajohtajan lisä on noin 60 €. Epäselväksi useille työntekijöille on jäänyt, millä perusteilla Vantaa myöntää henkilökohtaisia lisiä. Esimerkiksi omaehtoisella kouluttautumisella, erityisosaamisella (esimerkiksi taideaineiden erityisosaaminen), aktiivisuudella, lisävastuilla tai kehittävällä työotteella ei ole ollut mahdollisuutta saavuttaa tätä etua, kuten monet Vantaalla toimivat tai aiemmin toimineet lastentarhanopettajat ovat todenneet. Yksikön vaihtuessa jo saavutettu etu on myös saatettu ottaa pois, vaikka työnantaja ja työtehtävä on pysynyt samana.
Vantaan varhaiskasvatuspäällikkö Sole Askola-Vehviläinen on lausunnoissaan todennut, että palkkojen nostamisen sijaan ratkaisukeinoja pätevien työntekijöiden puutteeseen ovat hyvä johtaminen, hyvät työolosuhteet, koulutusmahdollisuudet ja lastentarhanopettajan roolin vahvistaminen. Kuitenkin saamiemme lukuisten viestien ja myös Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen mukaan palkkauksen merkitys on ratkaisevin. Mutta mikäli palkkausta ei ole mahdollisuus nostaa, miten Vantaa vastaa näihin Askola-Vehviläisenkin esiin nostamiin ratkaisuehdotuksiin?
Monet alaa tai kuntaa vaihtaneet tai tätä vaihtoehtoa punnitsevat lastentarhanopettajat ovat kertoneet arvostuksen puutteen olevan kuormittavaa. Arvostuksen mittana ei tule olla vajailla resursseilla pärjääminen ja tehokkuus, vaan se, miten laadukasta varhaiskasvatus on. Kunnan tai alan vaihtamisen syiksi moni onkin maininnut sen, että resurssien puutteiden vuoksi työn laatu kärsii. Tämä on yksi olennainen työolosuhteisiin ja hyvään johtamiseen liittyvä tekijä. Työn vaativuuden lisääminen, vastuualueiden kasvattaminen ja samanaikaisesti resurssien tiukentaminen eivät lisää jaksamista ja työn arvostuksen tunnetta. Ennemminkin ne ovat kuulemiemme viestien mukaan vähentäneet niitä.
Poliittisten päättäjien rooli ei ole ottaa kantaa ammattiyhdistysten edunvalvontaan vaan varmistaa, että päätöksemme antavat työntekijöille mahdollisuuden tehdä työnsä mahdollisimman laadukkaasti ja parantavat Vantaan kilpailukykyä osaavista työntekijöistä. Näin parannamme työntekijöiden hyvinvoinnin lisäksi varhaiskasvatuksen asiakkaiden, eli lasten, hyvinvointia.
Mikäli Vantaa järkähtämättömästi pitää kiinni ajatuksesta, että lastentarhanopettajien työn arvostusta ei tule huomioida palkassa, kaupungin tulisi avoimesti kertoa millä aikataululla ja mihin toimiin se ryhtyy, jotta voimme tasavertaisesti kilpailla osaavasta henkilökunnasta.
Emmi Pajunen
valtuustoryhmän puheenjohtaja
Maija Rautavaara
kaupunginvaltuutettu, varhaiskasvatuksen maisteri
Mielipidekirjoitus on julkaistu Vantaan Sanomissa ke 14.3.2018