Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Olemme viime viikolla viettäneet paljon aikaa pohtien yhdessä sitä, millainen on tulevaisuuden Vantaa. Saimme kuulla, että olemme vetovoimainen kunta, jonka tulee kehittää pitovoimaisuutta eli tekijöitä, jotka saavat asukkaat pysymään Vantaalla.

Tämä tarkoittaa sitä, että Vantaan on tarjottava pitovoimaisia palveluita ihan kaikenlaisille kuntalaisille. Palveluissa on huomioitava väestönkasvu – tarvitsemme siis väistämättä lisää rakennuksia ja henkilökuntaa – pelkällä tehostamisella hyvät palvelut jäävät vain haaveeksi. Samaan aikaan palveluita tulee kehittää asiakaslähtöisemmiksi ja innovatiivisemmiksi sekä kehittää uusia, liikkuvia työmuotoja ja tapoja vastata palveluntarpeeseen. Kaikissa palveluissa tulee kiinnittää erityistä huomioita ennaltaehkäiseviin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Vantaan hyvät ruohonjuuritason innovaatiot tulee tunnistaa ja tehdä niistä ylpeästi toimintamalleja koko Vantaalle.

Pitovoimatekijöitä ovat myös terveet tilat ja rakennukset. Terveissä tiloissa voivat hyvin niin asiakkaat kuin henkilökuntakin. Oirekysely on vihdoin saatava toteutumaan ja päivitettävä niin palveluverkkosuunnitelma kuin korjaus- ja investointisuunnitelmat sen mukaisesti. Ensi vuoden budjetissa tulee huomioida edelleen koulukorjaukset ja tilat sisäilmasairaille, vaikka oirekyselyjen tulokset eivät ehtisikään budjetin tekoon.

Henkilöstöpolitiikkaa tulee Vantaalla edelleen kehittää niin, ettei nykyisenkaltaisiin rekrytointivaikeuksiin jouduta. Vantaan tulee olla niin vetoivoimanen kuin pitovoimanenkin työnantaja joka tarjoaa työntekijöilleen terveet ja turvalliset työolosuhteet sekä kilpailukykyisen palkan ja muut työsuhde-edut.

Tarvitsemme myös lisää valovoimaisuutta. Tällaisia tekijöitä saadaan lisäämällä kulttuuria ja tapahtumia sekä olemalla se rento ja rohkea Vantaa jonka olemme visioineet. Tarvitsemme lähiliikuntapaikkoja ja monitoimitaloja sekä monipuolisia tapahtumia. Kulttuurin harrastaminen pitää mielen virkeänä ja edistää hyvinvointia. Lähiliikuntapaikat lisäävät mahdollisuutta liikkumiseen matalalla kynnyksellä ja edistävät kuntalaisten terveyttä.

Hiilineutraalius on tämän valtuustokauden tärkeimpiä ja kaikki toimialat läpileikkaava tavoite. Talousarvion kokoamisessa tulee kautta linjan toimia resurssiviisauden tiekartan mukaisesti. Se mitä nyt ei tehdä tai kenties jätetään odottelemaan, tulee myöhemmin vastaan isompina kustannuksina ja elinympäristön heikentymisenä. Resurssiviisaudessa ei ole kyse vantaalaisten elämän kurjistamisesta vaan halusta pelastaa maailma. Resurssiviisaus lisää sujuvaa joukkoliikennettä ja houkuttelevaa puurakentamista. Tarvitsemme lähiluontoa ja haluamme vaalia luontoarvoiltaan arvokkaita luontokohteitamme.

Mahdollisen sote-uudistuksen jälkeen Vantaan merkittävimmäksi palveluksi jää kasvatus ja koulutus. Se on myös sektori, jonka merkitys kantaa yli toimialojen ja jonka vaikuttavuus perustuu omiin ratkaisuihimme. Me voimme vaikuttaa siihen kuinka suuria luokkakokoja kouluissamme on, kuinka paljon resursseja kohdistamme tuen tarpeessa olevien lasten koulunkäyntiin ja varmistammeko, että varhaiskasvatuksessa on riittävästi kelpoisuuden omaavia työntekijöitä. Meidän valinnoillamme on merkitystä siihen, millaisissa päiväkodeissa ja koulurakennuksissa lapsemme päivisin oleskelevat.

Segregaation ehkäisy on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Jo nyt on nähtävissä alueiden voimakastakin eriytymistä – tämä näkyy erityisesti kouluissa ja päiväkodeissa sekä alueellisina terveyseroina. Segregaation torjumiseksi tarvitsemme oikeita tekoja eikä pelkkiä kauniita suunnitelmia. Tästä esimerkkinä varhaiskasvatuksessa viime syksynä sovittu linjaus, että niihin päiväkoteihin, joissa paljon vieraskielisiä lapsia, tulee kaksi lastentarhanopettajaa per ryhmä. Tämä ei ole toteutunut yhdessäkään toimintayksikössä koska jo nyt haastavassa rekrytointitilanteessa ei lisärekrytointia ole pystytty tekemään. Kuulitte oikein, ei yhdessäkään yksikössä.

Alueellista eriytymistä tulee ehkäistä toimivilla lähipalveluilla, kulttuuri ja liikuntapalveluilla sekä toimivalla joukkoliikenteellä. Tästä esimerkkinä pikaratikka joka yhdistäisi asuinalueita tehokkaasti. Maahanmuuttajapalveluiden resurssit tulee olla sellaiset, että ne riittävät yhä kasvavaan palveluntarpeeseen.

Kaupunginjohtaja Viljanen painotti kaupunginjohtajavalinnan yhteydessä, että hän haluaa tuoda Vantaalle Suomen parhaat perheiden palvelut. Tätä tavoitetta myös vantaalaiset lapsiperheet odottavat. Perheiden palvelut eivät ole yksin koulu ja päiväkodit. Se on yhtä lailla lastensuojelun toimivuutta, nuorisotyötä, leikkipuistoja tai vaikkapa kulttuuritapahtumia. Tämä työ Suomen parhaiden perhepalveluiden eteen on syytä aloittaa heti ja huomioida jo ensi vuoden kehyksessä.

Eve Rämö
Vihreän valtuustoryhmän 1. varapuheenjohtaja