Vantaa on kasvanut huimaa tahtia. Kirimme kovaa vauhtia Suomen kolmanneksi suurimmaksi kaupungiksi. Tällä kasvutahdilla saavuttanemme Tampereen jo vuoden kuluessa.
Valtuustokauden alussa hyväksytty valtuustosopimus asettaa käyttötalouden menojen kehitykselle katon 1,5 % vuotuiseen kasvuun. Tässä kohdassa on kuitenkin huomioitava, että samaisessa valtuustosopimuksessa on erikseen kirjattu, että tavoitetasoa tarkistellaan uudelleen toimintaympäristön olennaisesti muuttuessa. On vähintäänkin kohtuullista kaikkien myöntää, että 5100 uutta asukasta on sellainen väestönkasvu, joka on olennaisesti muuttanut toimintaympäristöä ja sen vaatimuksia.
Väestönkasvu tuo myös velvoitteita. Meidän on rakennettava infraa ja tuotava palveluita uusille asukkaillemme. Samaan aikaan on kuitenkin muistettava pitää huolta myös nykyisistä asukkaista ja asuinalueista. Meillä on jo ennestään monia huolta aiheuttavia osa-alueita esim. sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä sivistyspalveluissa. Vantaan monet lähiöt ovat myös vaarassa jäädä ränsistymään kun palvelut siirtyvät isompiin keskustoihin.
Kolmiportaisen tuen selvitys paljastaa, että lisäresursseille olisi tarvetta kaikilla koulutusasteilla aina varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. On hyvin vaikea nähdä, että riittäviä tukiresursseja olisi saavutettavissa nyt esitetyllä kehyksellä. Toimialalla on jo ennestään haasteita saada toteutettua edes entisiä toimenpiteitä nykyisellä budjetilla. Valtuuston tulisikin saada selkeä ja yksityiskohtainen selvitys miten havaittuihin ongelmiin puututaan ja mitä se vaatii budjetilta. Vain tätä kautta voimme varmistaa, että ongelmat saadaan korjattua.
Vantaan kouluissa ja päiväkodeissa toteutettu oirekysely kertoo karua kieltä siitä, että sisäilma-asioiden osalta kaupungissamme on vielä paljon tehtävää ja välittömiä toimenpiteitä vaativia päiväkoti- ja koulurakennuksia on useita kymmeniä. On positiivista, että esitetyssä kehyksessä on varattu 5 miljoonaa euroa sisäilmakorjauksiin. Samaan aikaan on huomioitava, että raha on pois muista niin ikään tarpeellisista korjauksista. Kokonaiskorjausbudjetti ei siis kasva tältä osin. Viivästyvät tai korjaussuunnitelmista poistetut kohteet voivat olla niitä huomisen sisäilmaongelmaisia kohteita, jos emme ajoissa tee niihin tarvittavia peruskorjauksia. Lisäksi huolta aiheuttaa se, ovatko Tilakeskuksen henkilöstöresurssit niin tiukalla, että suunniteltuja korjauksia ei nykyresursseilla ehditä tai pystytä toteuttamaan?
Haluamme myös kiinnittää huomiota tilantehokkuusohjelmaan, joka on viety jo liian pitkälle. Melu ja riittämätön ilmanvaihto aiheuttavat juurikin oirekyselyssä ilmi tulleita ongelmia. Sen sijaan, että entisiin rakennuksiin laitetaan lisää lapsia, kasvava kaupunki tarvitsee uusia koulu- ja päiväkotirakennuksia.
Sosiaali- ja terveyspalveluissa huolta näyttää nyt aiheuttavan lähes kaikki osa-alueet. Jonot kiireettömään hoitoon ovat kasvaneet aivan liian pitkiksi ja Apotin käyttöönotto ei ainakaan tällä hetkellä tilannetta paranna. Huolta on kannettava myös mm. mielenterveyspalveluiden saatavuudesta sekä vanhustenhoidon riittävistä resursseista. Liian tiukalla kehyksellä näistä ei taideta selvitä.
Ilmastonmuutoksen hillintä on yksi läpileikkaavista teemoista myös kaupungin uudessa organisaatiorakenteessa, ja erittäin hyvä niin. Pyrittäessä kohti hiilineutraalia Vantaata on jokainen ratkaisu tutkittava kaupungin tasolla. Merkittävä mahdollisuus vähentää kasvihuonekaasupäästöjä on puurakentamisen osuuden lisääminen kaupungin rakentamisessa. Puupohjaisten rakennustuotteiden käytöllä on tutkimuksen mukaan merkittävät suorat ja välilliset vaikutukset päästöjen vähentämiseen. Puussa oleva hiili varastoituu rakenteisiin pitkäaikaisesti eli vähentää hiilen määrää ilmakehässä. Puurakenteiden valmistus vie murto-osan siitä energiasta mitä betonin valmistamiseen kuluu. Puu on myös kierrätettävä materiaali, mikä tekee siitä ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta ylivertaisen.
Miten tämä kaikki edellä mainittu yhdistetään erittäin tiukkaan kaupunginjohtajan esittämään talousarvion kehykseen? Olemme Vihreän ryhmän kanssa jo vuosia puhuneet ennaltaehkäisevien palveluiden merkityksestä. Meidän on kyettävä jo ennalta ehkäisemään ongelmia tai vähintäänkin puututtava niihin heti alkuunsa. Pienet ongelmat vievät pienet rahat, isot ongelmat isoja rahoja. Sama pätee myös ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön, on parempi aloittaa heti. Tässä siis säästövinkki, ihan ilmaiseksi kaikkien meidän käyttöön.
Emmi Pajunen
kaupunginvaltuutettu
Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja