Kaupunginvaltuusto kokoontui uuden vuosikymmenen ensimmäiseen kokoukseen päättämään isosta ja jännittävästä asiasta – uudesta sosiaali- ja terveyshuollon apulaiskaupunginjohtajan viran täyttämisestä. Ehdokasta oli kolme: Uudenmaan sote-muutosjohtaja Timo Aronkytö, perhepalveluiden johtaja Anna Cantell-Forsblom, ja Kymsoteen terveyden ja ikääntymisen palvelujen johtaja Jorma Haapanen.
Kokouksen alussa taisteltiin jälleen kerran teknisten ongelmien kanssa sekä valittiin uusia jäseniä lautakuntiin: teknisen lautakunnan varajäseneksi tulee Sari Laakso (onnittelut!) ja valtuustovaliokunnan jäseneksi Minna Räsänen (SDP) ja varalle Pirkko Letto (SDP).
Tämän jälkeen Antti Lindtman avasi keskustelun apulaiskaupunkijohtajaehdokkaista.
Lähes jokaisessa valtuutettujen puheenvuorossa korostettiin samoja asioita: uudelta apulaistakaupunkijohtajalta odotetaan alan rautaista tuntemusta ja pitkää työkokemusta, mutta ennen kaikkea valmiutta tarttumaan Vantaan haasteisiin – lastensuojelukriisiin, henkilöstöongelmiin, terveyskeskusten pitkiin jonotusaikoihin. Uusi apulaiskaupunkijohtajan pitää osata kuunnella henkilökuntaa, paneutua työntekijöiden arkeen ja luoda hyviä suhteita sekä henkilökuntaan että luottamushenkilöstön, sillä kriisi voi ratkaista vain tiimityönä. Uuden apulaiskaupunkijohtajan on oltava uudistushaluinen ja -kykyinen, mutta vision sijaan toivottiin konkreettisia tekoja.
Kun kaikki puheet oli pidetty, siirryttiin saman tien suljettuun lippuäänestykseen, jota toteutettiin vaalilautakunnan voimin. Äänestyksen periaatteena on se, että valituksi tulee henkilö, joka saa eniten ääniä, ja mikäli äänet menee tasan, arpa ratkaisee.
Äänestysuurnan tarkastus
Äänestysprosessi
Kokouksessa pidettiin tauon, jonka aikana ääniä laskettiin. Lääketieteen lisensiaatti Timo Aronkytö voitti äänestyksen mittavalla erolla saamalla 49 ääntä. Anne Cantell-Forsblom sai 12 ja Jorma Haapanen vain 6 ääntä.
Lämpimät onnittelut Timo Aronkytölle ja menestystä tehtävään!
Suuren päätöksen jälkeen päästettiin pienempiin – mutta myös tärkeisiin asioihin.
Seuraavaksi käsiteltiin kaupungin vastaus Svetan, Minnan ja Maijan aloitteeseen, joka koski koirille varattujen ulkoilualueiden ja koira-aitausten lisäämistä. Aloitteella toivoisimme, että Vantaan kaupunki selvittää koira-aitausten riittävyyden, antaa ehdotuksen uusien koira-aitausten sijainnista, selvittää sopivia paikkoja koirametsän perustamista varten, sekä päivittää koira-aitausten ohjetaulun asiantuntijan kanssa ja kääntää ne englanniksi. Aloite tehtiin tiivissä yhteistyössä eläinkouluttajan ja eduskuntavaalien ääniharavan Tuire Kaimion kanssa.
Iloiset aloitteentekijät
Sveta Silvennoinen-Hiisku puhuu
Maija Rautavaara puhuu
Kaupunkin vastauksessa lukee, että uusi koira-aitaus rakennetaan Pakkalan Krakanpuistoon, ja lisäksi Ilolan, Ylästön ja Kivistön alueille etsitään parhaillaan sopivaa paikkaa uusille aitauksille. Myös koirametsän sijoittamista tutkitaan uuden Viheralueohjelman laatimisen yhteydessä.
Kiitin kaupungin virkamiehiä hyvästä vastauksesta, mutta nostin esille, että tavanomaisen koirapuiston sijaan tulee mieluimmin rakentaa sellainen, joka vastaa parhaiten koirien tarpeita, nojautuen uusimpaan tietoon koirien käyttäytymisestä. Esimerkiksi koira-aitauksia olisi hyvä perustaa luonnonmaastoon. Myös koirametsälle sopivan paikan etsiminen kannattaisi tehdä tiivisti asukkaiden kanssa, esim. asukastilaisuuksien tai kyselyiden kautta.
Vaula toivoi omassa puheenvuorossaan, että ohjekyltit uudistetaan niin, ettei tule kaksoistulkinnan vaara – sellaista välillä sattuu. Vaula myös korosti, että koirat lisäävät hyvinvointia: koirat on sosiaalinen liima ja tärkeitä yhteisöllisyyden tekijä. Ulkoilemalla koirien kanssa asukkaat oppivat tuntemaan toisiinsa, ja koirat samalla lisäävät turvallisuuden tunnetta kaduilla. Maija jatkoi, että kun koirapuiston hintalapuksi voi tulla mittava summa (esim. Kartanonkosken koirapuisto maksoi hurjat 300 000), sillä rahalla olisi mahdollista saada sellaisia puistoja, joissa koirien hyvinvointi tulee huomioiduksi.
Seuraava päätettävä asia oli Krakanojan rauhoittaminen Ylästöntie ja Tulkintien välisellä osuudella. Rauhoiteltavaksi esitetty 6,3 ha alue on puroa ja sitä ympäröivää metsäaluetta, ja se on myös arvotettu maakunnallisesti arvokkaaksi ja uhanalaiseksi luontotyypiksi. Useimmat ryhmät ovat tuenneet sydämellisesti purojen suojelua ja korostaneet, että tiivistyvässä kaupungissa tarvitaan yhä enemmän viheralueita, jossa voidaan nauttia luonnon monimuotoisuudesta. Ja kuten Timo Juurikkala tiivisti, että ”maailma on menossa valtuustossa hyvään suuntaan”!
Kokouksen päätteeksi uusi nuorisovaltuuston puheenjohtaja piti puheenvuoron, jossa miten aktiivinen nuoristovaltuusto on. Se on toiminut 2000 luvun jokaisena vuotena. Viime vaaleissa ääniä annettiin 6000, äänestysprosentin ollessaan 37,4,%. Hän myös toivoi, että nuorisoedustajan edustaja osallistuu jatkossakin kaupunkihallitukseen, koska nuorten osallistuminen päätöksentekoon on tärkeä arvo.
Eve ja Pekka ovat myös jättäneet tänään aloitteen lasten ja nuorten harrastuspankin perustamiseksi. Harrastuspankista vantaalainen lapsi tai nuori voi hakea avustusta harrastus-maksuihin tai välinekuluihin, jos perheellä ei ole varaa niitä maksaa.
Pekka Rautio, Eve Rämö ja aloite harrastuspankista
Reilusti yli puolet valtuustosta kannatti aloitetta, mahtava tulos!
27.1.2020 valtuustosta raportoi Sveta Silvennoinen-Hiisku