Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, hyvä yleisö

Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen totesi koronakriisin alkaessa, että ”siitä me lähdemme, että viimeinen, joka tässä kaupungissa sammuttaa valot, on Vantaan kaupunki itse.” Tämä hyvä ohje meidän on syytä muistaa myös silloin, kun akuuteimmasta pandemian vaiheesta on päästy yli ja katse suunnataan kriisin jälkeiseen aikaan.

Uusi Vantaa on osoittanut olevansa ketterä ja innovatiivinen. Emme jääneet epidemian alkaessa sohvan taakse piiloon vaan rohkeasti käynnistimme uusia palveluita ja toimintoja tilanteen vaatimalla tavalla, ja resurssikeskus hyödynsi vapaaksi jäänyttä työvoimaa sinne missä oli suurin tarve. Näin sen kuuluukin mennä.

Kaupunki on sen asukkaita varten. Koulut, päiväkodit, sairaanhoito, vanhusten palvelut, liikunta, nuoriso, lähiluonto, kadut ja puistot. Jos me koronan aiheuttaman talouskurimuksen alkaessa nyt sammutamme valot ja suljemme verhot, mitä kaupungista jää jäljelle? Meidän tehtävämme on luoda uskoa tulevaisuuteen. Me selviämme myös tästä kriisistä. Olemme näyttäneet ennenkin, että vaikeista paikoista on mahdollisuus nousta. Jälleen kerran pitäisi jaksaa kääntää kaikki kivet, vaikka tuntuukin siltä, että tässä kaupungissa on vuosien saatossa säästetty, tehostettu ja kiristetty vyötä loputtomasti. Nyt säästöissä pitäisikin hakea rohkeutta ja innovatiivisuutta juustohöylän sijaan.

Kun talous sakkaa, kaupungin täytyy uskaltaa investoida tulevaan. Vantaa ratikan kaltainen investointi luo työpaikkoja ja mahdollistaa kaupunkikehityksen. Se on taantuman aikaan erittäin arvokasta. Julkinen rakentaminen puolestaan on edellytys talouskasvulle. Houkuttelevat asuinympäristöt palveluineen, uudet rakentuvat urheilupuistot ja terveelliset koulurakennukset luovat edellytykset yhä kasvavalle Vantaalle, jossa halutaan asua vauvasta vaariin.

Katse on kohdistettava myös valtion suuntaan. Ei voi olla niin, että suuret kaupungit joutuvat tämän talouskriisin kohtuuttoman suuriksi maksajiksi, kun samaan aikaan meidän tehtävämme on pitää yllä talouskasvua ja elinvoimaa. Me varmasti kannamme oman osamme, mutta näihin talkoisiin tarvitsemme valtion apua.

Tulevan vuoden kehystä rakennettaessa tulee muistaa, että tärkein tehtävämme on kuitenkin huolehtia, että tässä kaupungissa me pidämme mukana ja lähellä sydäntä heidät, jotka kaikkein kipeimmin apua tarvitsevat. Kuka meistä kehtaa jälkeenpäin katsoa peiliin ja todeta, että talouden heikkona hetkenä unohdimme lapset, nuoret, vanhukset, vammaiset tai mielenterveys- ja päihdepotilaat? Tai että talouslukujen lomassa unohdimme, että yhä edelleen elämme tulevien sukupolvien luonnonvaroilla?

Emmi Pajunen
valtuustoryhmän puheenjohtaja


Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, hyvä yleisö,

Olemme tilanteessa, jossa säästöjä olisi tehtävä ilman, että tilanne säästöjen johdosta huononee entisestään. Tämä vaatii viisautta siinä, että emme toista 90-luvun laman virheitä säästämällä sieltä, missä säästötoimet tulevat pitkällä aikavälillä kaikkein kalleimmiksi.

Lapsiperheet ovat tässä poikkeuksellisessa tilanteessa olleet lujilla. Kun mietimme tulevaa, on budjetoinnissa huomioitava lapsilähtöisyys – emme voi jättää koronan vaikutuksia lasten maksettavaksi. Lapsilla on oikeus elää hyvää elämää ja siihen kuuluvat muun muassa riittävät ja oikea-aikaiset peruspalvelut kunnissa, varhaiskasvatus, koulutus ja mahdollisuus harrastaa.

Tämän lisäksi tarvitsemme resursseja kriisin jälkihoitoon korjaavissa palveluissa. Kunnissa tulisikin ottaa käyttöön budjetointi, jossa talousarviota tarkastellaan kokonaisuutena nimenomaan lapsen oikeuksien näkökulmasta. Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia.

Erityisen kovaa tämä tilanne on iskenyt ikääntyneisiin ja muihin riskiryhmään kuuluviin. Eristyksissä eläminen on raskasta ja vaatii niin omaisilta kuin yhteiskunnaltakin erityisiä toimia. Meidän on huolehdittava siitä, että kultaisia vuosia viettävistä ikääntyneistä vantaalaisista huolehditaan kaikin tavoin.

On myös huolehdittava heistä, jotka tilanteessa kuin tilanteessa pitävät tämän kaupungin palvelut pyörimässä. Kunnan työntekijöiden lomauttamista on vältettävä viimeiseen asti ja työssä jaksamisesta huolehdittava.

Eve Rämö
valtuustoryhmän 1. varapuheenjohtaja


Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, muut kuulijat,

Joitain aikoja sitten törmäsin hyvin tätä aikaa ja tulevaisuutta kuvittavaan kuvaan. Siinä oli sukeltaja ja kolme eri kokoista haikalaa. Sukeltajaa oli uhkaamassa ja suuhunsa nappaamassa pienin hai, Korona-hai. Tätä haita oli takana uhkaamassa paljon suurempi Talouskriisi -hai. Mutta kaikkien takana, paljon muita valtavampana, oli kaikki muut nielaisemassa suurin hai, Ilmastonmuutos-hai.

Emmi Pajunen muistutti omassa puheenvuorossaan, että emme voi tulevaisuudessa katsoa peiliin, jos talouslukujen lomassa unohdamme, että yhä edelleen elämme tulevien sukupolvien luonnonvaroilla.

Nyt on ollut tärkeintä, ja myös syksyn budjettineuvotteluissa ehdottoman oleellista, keskittyä ihmisten terveyden sekä yhteiskunnan toimivuuden turvaamiseen ja taloudellisten tappioiden minimointiin. Samaan aikaan on kuitenkin muistettava, että ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen ovat aikamme suurimmat, koko ihmiskuntaa koskettavat kriisit. Ne tulevat aiheuttamaan jatkossa lisää poikkeusoloja ja talousvaikeuksia, jos annamme niiden eskaloitua.

Jotta pystyisimme taistelemaan isointa haita vastaan, on meidän otettava kaikki keinot käyttöön myös kuntatasolla. Ilmasto- ja luonnonsuojelutoimia ei ole varaa peruuttaa yhtäkään. Kyse on samalla myös oman lähiluontomme ja lähiympäristömme suojelusta, mikä on ehkä monen helpompi nähdä jokapäiväisessä elämässä.

Päästäksemme hiilineutraalius- ja päästövähennystavoitteisiin tarvitaan lisää järeitä toimia. Myös kaikki suunnitellut toimenpiteet on toteutettava, vähäpäästöisyyttä vaadittava kaikessa päätöksenteossa ja kilpailutuksissa, ja mm. resurssiviisauden tiekarttaa seurattava tarkasti. On uskallettava myös edelleen investoida kestävästi; se tukee myös taloudellista selviytymistä.

Näin suojelemme sekä itseämme, elvytämme taloutta, varaudumme mahdollisiin tuleviin kriiseihin, että torjumme tuhoisaa ilmastonmuutosta – pakenemme sitä isointa haita. Ja uusi, parempi kevät koittaa Vantaalle.

Minna Kuusela
valtuustoryhmän 2. varapuheenjohtaja