Nuorisovaltuusto ehdotti koululaisille kirjoja, valtuusto antoi ristiriitaisia ohjeita budjetin valmisteluun ja ostareiden suojelu ja Vantin lomautukset herättivät kipakkaa keskustelua.

Tarvitsevatko koululaiset kirjoja?

Valtuusto kävi lyhyen keskustelun nuorisovaltuuston hyvästä aloitteesta kirjojen saamiseksi kouluun. Korostin itse sitä, että osalle sopii digimateriaalit hyvin, osalle taas oppiminen on vaikeampaa digistä ja selkeät kirjat helpottavat hahmottamista. Erilaiset oppijat pitäisi huomioida.

Tarkastuslautakunta löysi huomautettavaa

Henkilöstökeskus voi istua valtuuston päätösten päällä ja viivyttää vaikkapa sisäilmakorjauksiin tarvittavan henkilökunnan hankintaa. Toimialoilla on paras osaaminen arvioida tarpeet, ja valtuusto budjetissaan päättää varat. Resurssien puutteesta voi syntyä suuriakin kuluja ja hidastaa esimerkiksi rakentamista.

Minna Atiye (vihr) tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajana esitteli arviointikertomuksen. Vantaan toimintaa kuvaavaat mittarit eivät olleet vahvoilla: Arviointikertomuksen kaikki suurten kaupunkien yhdessä seuraamat mittarit paitsi taloudellinen (ylijäämä) jäivät toteutumatta.

Toimialat ovat olleet hieman epätarkkoja itsearvioinnissa: esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunta, ikääntyneiden kotona asuminen (tavoite sinänsä on ristiriitainen, jos tämän vuoksi pihtaillaan hoivapaikoissa) jossa pitäisi varmistaa kotiin tuotavien palveluiden riittävyys ja yksinäisyyden torjunta on arvioitu onnistuneemmaksi vaikka toimissa ei ole kovin täysin onnistuttu.

Sisäilmakorjausten onnistumista ei edes mitattu eikä terveyshaitan vähentymistä (oireita) selvitetty. Tarkastuslautakunta toivoi asiallista tietoa oireilusta sisäilmakohteissa.

Arviointikertomuksen mukaan kaupungin strategiaa on noudatettu aika hyvin. Huolta kuitenkin nostaa huostaanottojen määrä, joka ei ole laskenut vaan lisääntyi. Tämä voi toisaalta kertoa myös siitä, että ongelmat huomataan paremmin.

Oma pointit aiheesta: Kiitos tarkastuslautakunnalle erittäin ansiokkaasta arvionnista ja olennaisista huomioista.

  • Omaishoidon tuen riittämättömyys voi kasvattaa tosiasiallisesti kustannuksia, ja to kolmannen maksuluokan palauttaminen on taloudellisesti järkevää ja inhimillistä. Rahojen loppuminen kesken vuotta on muuten asia mitä ei pitäisi tapahtua.
  • Toimialojen itsearviointiin tulisi kiinnittää huomioita. Esimerkiksi sisäilmakorjausten onnistumista ei ole edes ilmeisesti yritetty mitata. Tällainen voi tulla erittäin kalliiksi, jos rahat kaadetaan toimimattomiin korjauksiin.
  • On huolestuttavaa että niin monessa kaupunkien vertailussa olevassa asiassa Vantaalla ei mene kovin hyvin. Paitsi ylijäämässä eli taloudessa.
  • Tässä on paljon eväitä budjetin valmisteluun.
  • Apotti on kasvattanut kustannuksia ja luo isoja haasteita siinä että hidastaa työntekijöiden kuten lääkäreiden työskentelyä. Tätä ei saa maksaa loppuun ennen kuin valuviat on korjattu. Tanskassa niillä alueilla joissa tanskalainen apotti on käytössä, sosiaali- ja terveydenhuolln kustannukset ovat merkittävästi suuemmat kuin alueilla joissa on toisenlaiset tietojärjestelmät.
  • Se mikä tässä hieman ihmetyttää on se, että miten voi olla strategisia tavoitteita, joille ei ole toimiala tehnyt yhtään mitään. Esimerkiksi sisäilmakorjausten onnistumista ei ole ilmeisesti edes mitattu.
Hyvinvointikatsauksessa liikunta ja mielenterveys

Hyvinvointikatsauksessa Sari Multala (kok) muistutti liikunnan polarisoitumisesta ja koululiikunnan tärkeydestä niille, jotka eivät muuten liiku.

Minna Kuusela (vihr) toi esiin ennaltaehkäisyn ja terveellisten työtavat, arkiaktiivisuuden ja terveellisen ravinnon.

Markki Weckman (kok) kertoi että Suomessa työkyvyttömyyseläkkeelle joutui 23 000 ihmistä, joista 30% mielenterveysongelmie ja 31% tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi.

Vantti ideologisten keskusteluiden lähteenä

Vantista käydään keskustelu aina kun siihen on mahdollisuus, ja se käydään ennen kaikkea Vasemmistoliiton ja Kokoomuksen välillä mätkien puolueiden ideologisilla eroilla.

Oikeisto puolusti Vantin henkilökunnan lomautuksia ja vasemmisto kritisoi.

Olen itse kantanut huolta siitä riittääkö korona-vaatimusten mukaiseen siivoukseen Vantilta henkilökuntaa samaan aikaan kun lomauttavat ja toimintoja avataan korona-tauon jälkeen.. aihe ei kuitenkaan noussut keskustelussa. Olin kysynyt aiemmin asiaa viranhaltijoilta ja sitä oltiin sivuttu myös kaupunginhallituksessa. Ilmeisesti Vantaa tulkitsee THL:n siivoussuositukset mm. pintojen pyyhkimisestä niin että lähes tavanomainen siivous riittää. Myös TTL ja OPM ovat ohjeistaneet siivouksesta ja turvallisuudesta, mutta en tiedä tosiasiallista tilannetta. Käytännössä esim. kouluissa siivousta ei ole voitu kovin paljoa lisätä. Siivouksen laatua kuitenkin seurataan.

Tulisiko vanhat ostarit suojella?

Myyrmäen kuohukujan kaava herätti keskustelua: Osa haluaisi suojella vanhoja ostareita, osa taas näkee että yksityisiä omistajia ei voi kiusata museoimalla vanhat rötisköt ja estämällä omistajia kehittämästä omaisuuttaan. Vantaalla on 27 vanhaa ostaria (Hiekkaharju, Pähkinärinne jne.), joista 8 on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita.

Minna Kuusela (vihr) muistutti että kulttuurihistoriallisen arvon määrittävät asiantuntijat, eikä se määräydy yhden ihmisen maun perusteella. Puu-Käpylääkään ei aikanaan arvostettu.

Mika Niikko (perus) toi esiin sen, että ostareiden ympäristöt eivät aina ole kovin houkuttelevia, ja piti tärkeänä näiden kehittämistä kokonaisuutena. Näistä yksi päätettiin hyväksyttävässä kaavassa purkaa. Tässä sisäilmaongelmaisessa rakennuksissa ainoita säilyttämiskuntoisia olisivat olleet katon liimapuupalkit.

Itse summasin aiheesta: Kaava parani uudelleenvalmistelussa. Kiitos tästä. Ostarikeskustelu on selvästi intohimoja herättävä. Ostareita suojellessa ja niiden ympäristöä miettiessä sosiaalisten näkökulmien suunnittelu on tärkeä. Mikä saa ihmiset tulemaan, mitä polkua pitkin on houkuttelevinta kulkea, missä ei tuule ja missä aurinko paistaa ja missä ihmisten on helppo kerääntyä yhteen ja missä on turvallista olla.

Lopulta tuntui että puheenvuoroja käytetään enemmän ostareihin kuin budjettiin. Ainakin puheenvuorot ovat pidempiä.

Käytännössä ongelmana lienee myös se että kaikki omistajat eivät ole kiinnostuneita kehittämään ostareitaan, kuten vaikkapa Korsossa. Omistajuus voi olla hyvin sirpaloitunutta.

Näin valtuusto ohjeisti budjetin

Tässä valtuuston tuottama kahden tunnin mittainen budjetin ohjeistus tiivistettynä pariin lauseeseen:

Kaukana ovat korona-elvyttäjät (rakennetaan koska tarvitaan työtä ja on halpaa rakentaa) palveluiden parantajista (autetaan ikäihmiset ja koulupudokkaat kriisin ohi) ja Kokoomuksen palveluleikkauslistojen laatijoista.

Vantaalla puolueiden painotukset ovat siis selkeästi erilaisia.

Mikäli viranhaltijat kuuntelivat,

  • 90-luvun laman virheet mainittiin ainakin 6 kertaa (minä itse mukaan lukien).
  • Vihreät, SDP, Vasemmistoliitto ja Kristilliedemokraatit (ja ainakin Chen ja Vahvelainen) kantoivat huolta lapsista ja vanhuksista ja halusivat turvata näiden palvelut.
  • Ikäihmisten yksinäisyys mainittiin niin ikään usein.
  • Sisäilma-asiat nousivat hankkeina, joista ei saisi leikata.
  • Ratikka- ja junainvestoinnit sen sijaan saivat kritiikkiä kristillisdemokraateilta, perussuomalaisilta ja sinisiltä.
  • Verojen korotukset nostivat esiin lähinnä Vasemmistoliitto ja Kristillisdemokraatit Kokoomuksen torpatessa nämä.
  • Vihreät muistuttivat luonnon monimuotoisuudesta, saastuneisuuden yhteydestä korkeampaan koronakuolleisuteen sekä ilmastonmuutoksen hillinnän tärkeydestä.
  • Mielenkiintoinen ero nousi myös siinä, halutaanko keskittää resurssit Aviapoliksen kehittämiseen vai panostetaanko muiden alueiden (Korso, Koivukylä. Hakunila, Myyrmäki…) palveluihin ja työpaikkoihin. Esimerkiksi Myyrmäki on menettänyt kymmenessä vuodessa 5000 työpaikkaa, ja Kouvolassa on paremmat palvelut kuin usealla samankokoisella keskuksella.

Pyydän anteeksi etukäteen mutkien suoristamista, ja olemaan armollinen 2 tunnin budjettikeskustelun tiivistämisestä puolilta öin.

Ensimmäinen budjettipuheeni:

90-luvun säästöjen mokia ei saa toistaa

Tarve koulun aikuisille on entistä suurempi korona-pahoinvoinnin vähentämiseksi ja pudonneiden oppilaiden saamiseksi mukaan. Jo aiemmin tuki todettiin riittämättömäksi. Nyt sitä on oikeasti lisättävä.

Tuki on tehokkainta varhaiskasvatuksessa ja alaluokilla. Myös perheet tarvitsevat tukea.

90-luvun säästöistä syntyi suuria kustannuksia: 1987 syntyneestä ikäluokasta 20% on mielenterveysongelmaisia ja 17% jätti opiskelun pelkkään peruskouluun. Tämä näkyy yhä lovena taloudessa.

Jos koulun tiloissa säästetään niin melu, rauhattomuus ja sisäilmaongelma haittaavat osaa oppilaista, ja yhä useampi tarvitsee tukea. Nyt pyörtyillään ja ilmanvaihdon puutteet ja viemärinhaju laskevat oppimiskykyä. Syksyn mahdollisessa korona-aallossa ei kannata sulloa lapsia liian pieniin tiloihin.

Länsi-Vantaan Tuomelan koulurakennus olisi käytännössä ilmainen investointi, ja voisi korvata tulevaisuudessa koulujen lisäkapasiteetin tarvetta. Tuomela olisi myös monille altistuneille sopiva vaihtoehto erillisten puhdasilmapaviljonkien sijaan. Valtuusto ei todellakaan edellyttänyt sen tyhjänä pitämistä, vaikka on päättänyt päättää sen kohtalosta jälleen vuonna 2021.

Myös yksinäisten ikäihmisten avuntarve on lisääntynyt. Jo ennen koronaa joka toinen päivä yksinäinen vanhus teki itsemurhan. Ikäihmisten eristys on tosi raju, ja jatko voi olla pitkä jos tautia ei tukahduteta. Mielenterveyspalveluita ja esimerkiksi puheluita tarvitaan.

Etäopetuksen kokeneista lapsista viidennes koki helpommaksi olla kotona, koska kaverit kiusaavat. Näin suurelle osalle lapsista koulu ei olekaan hyvä sosiaalinen ympäristö. Topakka kiusaamisen ehkäisy vähentäisi mielenterveyskustannuksia myöhemmin. Tämä vaati tahtotilan lisäksi aikuisia.

Johtopäätöksiä

Käytännössä ei vielä tiedetä miten suuren loven haukkaa Korona kunnan varoista, eikä maan hallitus ole linjannut kuntien tarvitsemaa tukea. Norrena (vihr) muistutti että Koronaa suurempi budjettihaukku tulee erikoissairaanhoidosta.

Tästä voi päätellä, että merkittävimpiä säästöjä voisi saada ennaltaehkäisemällä vakavampia tauteja, parantamalla ikäihmisten toimintakykyä ja nopeuttamalla oikean hoidon saantia.

Esimerkiksi Espoossa ja Vantaalla nopeutettiin ikäihmisten lonkkamurtumien leikkausta niin että ne leikattiin jo samana päivänä eikä seuraavana, ja aloitettiin kuntoutus heti. Tämä tuotti usean mijoonan vuosittaiset säästöt. Vuosittain murtuu toistasataa ikäihmisten lonkkaa, mutta sairaalapäivät putosivat puoleen, huomattavasti useampi ikäihminen kuntoutui ja lähes puolet nopeammin. Satsaus nopeaan hoitoon ja kuntoutukseen kannattaa. Nyt tulisikin etsiä asiantuntjoiden voimin millaisia investoinneilla palveluissa ja hoivassa voidaan välttää niitä suuria kuluja.

Myös päätösten vaikutuksia toisille toimialoile ja tulevaisuuteen, kansantalouteen, pienyrittäjiin sekä ilmastoon tulisi arvioida. Säästöt ovat aivan liian usein tuottaneet suurempia kuluja toisille toimialoille tai tulevaisuuteen. Päätöksenteon rakenne jossa puolueet sitoutuvat ensin leikkaamaan vaikkapa miljoonan joka toimialalta (tätä sanotaan budjetin kehykseksi josta pidetään kiinni näpit verillä periaatesyistä), ajaa juustohöyläsäästöihin ja ratkaisuihin joissa kokonaistaloudellinen harkinta jää tekemättä.

Ja jälleen kokonaiskustannukset nousevat. Tämä ei ole uutta, mutta kovin vaikea toteuttaa organisaatiossa, jossa yksiköt ovat siiloutuneita.

Kuvassa vanhempi arvio toimitilojen rakentamisen tarpeesta. Koulujen ja päiväkotien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tilojen rakentamista ei voi tyssätä, sillä lapsimäärä on kasvanut vuosittain rajusti ja Talous- ja velkaohjelmakaudella korjaukset ja uudisrakentaminen siirrettiin tulevaisuuteen. Jopa niin että kiinteistöomaisuutta tuhottiin siirtämällä korjauksia liikaa. Seinistä ei voi säästää niin paljoa, että lapset putoavat ikkunoista ulos. Sisäilmakorjaukset, koulut ja päiväkodit olisivat nopeasti toteutettavia elvytyshankkeita.

Kaupunginvaltuustosta raportoi Sirpa Siru Kauppinen