Eriarvoisuuden on todettu lapsiperheissä lisääntyvän ja lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmien kasvavan Vantaalla. Myös heterogeenisyys kasvaa ja laajenee.
Lapsiperheiden eriarvoistumisen lisääntyminen, mielenterveysongelmien kasvaminen, monikulttuurisuuden ja segregaatiokehityksen voimakas kasvaminen tuovat haasteita lasten ja nuorten hyvinvointiin. Hyvinvoinnin lisääminen koulussa on yksi syrjäytymisen ehkäisyn ja varhaisen puuttumisen keino. Lapset ja nuoret viettävät koulussa suuren osan ajastaan, joten on mielekästä pyrkiä tuomaan yhä enemmän keinoja kiinnittää huomiota hyvinvointiin, ongelmien ja riskien havaitsemiseen sekä niihin puuttumiseen.
Kouluilla on oppilashuollon palvelut, mutta koulupsykologien ja koulukuraattorien työmäärä on suuri ja heidän mahdollisuutensa tukea oppilaita ja opetushenkilökuntaa oppilaiden psykososiaalisissa haasteissa ovat rajalliset. Vuoden 2019 alusta kuudella yläkoululla on työskennellyt erityisnuorisotyöntekijä tukemassa oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia myönteisen erityiskohtelun rahoituksella. Yläkoulujen erityisnuorisotyöntekijöiden lisäksi perhepalvelujen alla työskentelevät sosiaaliohjaajat voisivat täydentää oppilashuollon psykososiaalisia palveluja mahdollistamalla matalan kynnyksen yksilöllistä, yhteisöllistä ja verkostollista tukea. Sosiaaliohjaajat lisäisivät lisäksi ruohonjuuritason tiedonkulkua koulun ja perhepalveluiden välillä. Tätä tukea olisi hyvä tarjota myös alakouluissa. Palkkaamalla sosiaaliohjaajan sellaisille kouluille, joissa ei ole erityisnuorisotyöntekijää, olisi mahdollista vertailla näitä tuen malleja osana myönteisen erityiskohtelun ohjelman arviointia.
Me aloitteen allekirjoittaneet esitämme, että Vantaa lähtee kokeilemaan osana myönteisen erityiskohtelun ohjelmaa sosiaaliohjaajan palkkaamista niiden alueiden peruskouluihin, joissa on tarvetta syrjäytymisen ehkäisemiseen.
Maija Rautavaara ja 13 muuta allekirjoittajaa 15.6.2020