Sosiaalisessa mediassa on iloittu laajasti läpi puoluekentän neuvottelutuloksesta Vantaan ensi vuoden budjetiksi. Budjetti on pitkien ja monivaiheisten neuvottelujen tulos, johon jokainen ryhmä tai puolue ajaa omasta näkökulmastaan tärkeitä asioita. Lopullista budjettia varten sovitetaan yhteen erilaisia tavoitteita ja jokainen ryhmä joutuu tekemään kompromisseja, eikä kaikkea haluamaansa voi saada.

Kuka sitten sai, mitä sai, ja kenen ansiosta?

Budjetin valmistelu alkaa jo hyvissä ajoin keväällä tavoitteiden ja talouden reunaehtojen pohdinnalla. Valmisteluun osallistuvat sekä kaupunginvaltuusto että lautakunnat. Pääsemme alusta lähtien vaikuttamaan siihen, mitä teemoja seuraavana vuonna painotetaan.

Opetuslautakunnassa vastustimme leikkausta kotihoidontuen kuntalisään. Katsoimme, että leikkaus olisi kohdistunut epäreilusti yhden ihmisryhmän, alle 1,5-vuotiasta lasta kotona hoitavien perheiden, toimeentuloon. Kyseenalaistimme myös leikkauksen perusteluina esitetyt säästöt ja epäilimme niiden kääntyvän kuluiksi lasten siirtyessä kotihoidosta varhaiskasvatuksen piiriin.

Lokakuun alussa julkaistaan kaupunginjohtajan yhdessä ylimpien virkamiesten kanssa valmistelema talousarvioesitys. Valmisteluun vaikuttavat virkamiesten edustamien toimialojen tarpeet ja heidän omat poliittiset taustansa. Talousarvioesitys on kaupunginjohtajan vastuulla ja hänen nimissään.

Tällä kertaa erityisen haasteen toi koronapandemia ja sen aiheuttama kymmenien miljoonien säästötarve. Tavanomaisen budjettityön rinnalla valmisteltiin mittavia koronasäästöjä, jotka tarkoittavat leikkauksia moniin kuntalaisille tärkeisiin palveluihin.

Kaupunginjohtajan esityksessä muhi meille ikävä yllätys: SDP-taustainen kaupunginjohtaja esitti kotihoidontuen kuntalisän poistamista kokonaan!

Jokainen valtuustoryhmä valmistelee seuraavaksi muutosesityksiä kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen eli kertoo, miten heidän mielestään kaupungin rahat tulisi jakaa. Kaikkien ryhmien toiveet kootaan yhteen ja niiden pohjalta käydään yhteiset neuvottelut.

Muutosesityksenään Vihreä valtuustoryhmä vaati, että kotihoidontuen kuntalisä on säilytettävä. Tämän lisäksi mm. esitimme henkilöstölle vapaaehtoisia palkattomia lisävapaita raskaan vuoden jälkeen ja vastustimme hammaslääkärimaksujen korottamista sekä leikkauksia kulttuurin ja liikunnan määrärahoihin.

Neuvotteluissa ryhmiä edustavat ryhmien puheenjohtajat. Lisäksi neuvotteluihin osallistuu ryhmien koon perusteella määritelty joukko muita henkilöitä. Neuvottelijat istuvat aamusta iltaan keskustelemassa siitä, kuka saa ja kenelle annetaan. Pienimmät ryhmät tarvitsevat aina isompien tukea esityksilleen, kun taas isommat saavat omia tavoitteitaan läpi helpommin. Mikään ryhmä ei kuitenkaan voi päättää asioista yksin.

Kotihoidontuen kuntalisästä neuvoteltiin illan myöhäisiin tunteihin saakka. Ilman meidän sitkeää työtämme kuntalisästä olisi luovuttu kokonaan. Neuvottelijamme onnistui onneksi saamaan aikaan kompromissin muiden ryhmien kanssa. Jouduimme taipumaan tuen maltilliseen leikkaukseen, mutta pidimme tärkeämpänä tuen säilyttämistä edes pienempänä kuin sen poistamista kokonaan.

Saimme läpi myös muita meille tärkeitä tavoitteita, isoimpina lisävapaat henkilöstölle ja hammaslääkärimaksujen korotusten torjunta.

Neuvottelu ja kompromissien tekeminen edellyttävät luottamusta. Siksi neuvotteluiden taustapaperit ja neuvotteluissa käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia. Tämä tekee mahdolliseksi kompromissien tekemisen, mutta mahdollistaa samalla yksittäisille ryhmille jälkikäteen kunnian ottamisen myös sellaisista asioista, joita ryhmä ei tosiasiallisesti ole esittänyt saati kannattanut neuvotteluvaiheessa. Poliittista irtopisteiden keräilyä on vaikea suitsia silloin, jos puolueen edustajat eivät itse halua edistää avointa ja rehellistä toimintatapaa. Demokratian näkökulmasta on haasteellista, jos äänestäjä ei pysty arvioimaan puolueiden välisiä eroja. Kuntalaisen on tärkeä tietää, mikä tai mitkä puolueet ovat ajaneet juuri hänelle tärkeitä teemoja.