Vantaan kaupunginvaltuusto käsitteli 23.5.2022 kokouksessaan luottamushenkilöitä koskevia eettisiä periaatteita. Periaatteiden keskeinen sisältö on ohjeistus niin toisia luottamushenkilöitä kuin virkahenkilöitäkin kohtaan oleva asianmukainen ja arvostava käytös.

Periaatteet sisälsivät mm. vaatimuksen arvokkaasta ja muita kunnioittavasta käytöksestä mediassa, mukaan lukien sosiaalinen media sekä listauksen epäasiallisesta käytöksestä jota on mm. loukkaavien kommenttien esittäminen, perättömien syytösten ja juorujen levittäminen, maalittaminen ja sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjivä puhe tai muu toiminta.

On valitettavaa sekä huolestuttavaa, etteivät ohjeet tulleet hyväksytyiksi yksimielisesti. Vastustavissa puheenvuoroissa katsottiin ohjeiden olevan turhanpäiväisiä ja lapsellisia.

“Se, että edellytämme jopa lapsilta sellaisiin pelisääntöihin sitoutumista, joihin me aikuiset emme ole valmiita sitoutumaan, kuulostaa perin omituiselta”, kommentoi vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Eve Rämö.

Keskustelussa eettisistä periaatteista esiin tuotiin pelkoa sananvapauden rajoittamisesta.

“On selvää, että demokratian toteutuminen vaatii sitä, että jokainen voi ilmaista mielipiteensä ja poliittisen kantansa vapaasti. Keskustelun värikkyyttä ei ole tarkoitus rajoittaa. Tapa, jolla asiat esitetään, ei kuitenkaan saa olla asiaton tai pyrkiä toisen loukkaamiseen”, selventää kaupunginvaltuutettu Reija Friman.

Sananvapaus ei anna vapautta kohdella muita täysin mielivaltaisesti. Sananvapautta ei saa käyttää pyrkimyksiin rajoittaakseen toisten ihmisoikeuksia. Rajan ylittävässä kirjoittelussa voi kyse olla jopa vihapuheesta.

Vihapuheen kasvu on tämän päivän aitoja ongelmia, jolla on vaikutuksensa niin sitä kohtaavien ihmisten suoriutumiseen arjessaan ja työssään, kuin myös laajemmin yhteiskunnan turvallisuutta rapauttavana ilmiönä. Etenkin sosiaalisessa mediassa keskustelukulttuuri on muuttunut rajummaksi. Pandemiavuosien myötä yksilöihin ja ihmisryhmiin kohdistuvia loukkaavia kommentteja esitetään yhä herkemmin ja useammin. NATO:n turvallisuusselvityksen mukaan etenkin päätöksentekijöihin kohdistettu, raju some-kirjoittelu heikentää Suomen demokratian tilaa.

On myös tärkeää tunnistaa hybridivaikuttamisen ja Euroopassa käytävän sodan heijastuminen verkkohäirinnän kehittymiseen. Luottamushenkilöt toimivat muun yleisön ohella keskustelukulttuurin luojina myös somessa.

“ Turvallisuuspolitiikkaa ei tehdä vain valtuustosalien seinien sisällä, sitä on myös kaikki kirjoittelu poliitikkoprofiilien takaa somen ja netin syövereissä. Esimerkillämme on nykypäivän konfliktien keskellä jopa aiempaa suurempi merkitys rauhan rakentamiselle – siksi vihapuheelle ei tulisi antaa tilaa yhtään missään”, linjaa vihreän valtuustoryhmän ja kaupunginhallitusryhmän jäsen Tia Seppänen.

Verkkohäirinnällä on havaittu olevan myös suoria vaikutuksia kunnalliseen päätöksentekoon kertoo valtioneuvoston ”Viha vallassa” -tutkimuksen loppuraportti. Erityisesti häirintä kohdistuu vähemmistöjen edustajiin sekä naisiin, nuoret tytöt ovat usein haavoittuvaisimmassa asemassa internet-alustoilla. Pahimmillaan asetelma sulkee lopulta monia ääniä ulos aktiivisesta kansalaisuudesta ja päätöksenteosta. EU:n komissio on jo aiemmin nostanut Suomen tikunnokkaan puutteellisista käytännöistä vihapuheeseen puuttumisessa. On selvää, että yhdessä sovittujen sääntöjen luomiselle on huutava tarve.

Luottamushenkilöiden eettisten periaatteiden kirjaamistyöhön lähdettiin valtuustoryhmien omasta toiveesta.

“Meille vihreässä ryhmässä on tärkeää, että luomme edellytykset sellaiselle yhteiskunnalliselle keskustelulle, johon mahdollisimman moni voi turvallisesti osallistua ja jossa kaikkien ääni pääsee kuuluviin”, summaa Rämö.

 

Lisätietoja:

Eve Rämö, vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja
p. 044 974 1458. eve.ramo@vantaanvihreat.fi

Reija Friman, kaupunginvaltuutettu (vihr.)
reija.friman@vantaanvihreat.fi

Tia Seppänen, varavaltuutettu (vihr.)
p. 045 639 0592, tia.seppanen@vantaanvihreat.fi