Talous kuntoon!
– Vantaan taloustalkoiden 4 periaatetta
Vantaan väkiluku kasvaa yli tuhannella asukkaalla vuodessa. Vauhti on kova. Kaupunki on viime vuosina joutunut ottamaan paljon velkaa rahoittaakseen kasvavan kaupungin tarvitsemia investointeja. Varsinkin osuus Kehä III:n peruskorjauksesta, vuonna 2014 valmistuva kehärata ja Marja-Vantaan asuinalue ovat tulleet kalliiksi. Tällä hetkellä velkaa on yli 800 miljoonaa euroa eli noin 4000 euroa per asukas.
Näin ei voida jatkaa. En kuitenkaan pidä virkamiesten valmistelemaa leikkauslistaa oikeudenmukaisena vaihtoehtona velankasvulle, koska se kohtelee perheitä ja iäkkäitä ihmisiä erittäin kovalla kädellä. Me tarvitsemme uuden vaihtoehdon talouden pelastamiseksi kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla.
Tässä on omani.
I) Säästöjä hallinnosta ja energiankulutuksesta
Peruspalveluista säästäminen on kallis pikavippi. Palveluita täytyy uudistaa, mutta sokea leikkaaminen aiheuttaa tulevaisuudessa vain lisää menoja syrjäytymisen ja pahoinvoinnin kasvaessa. Säästöjä täytyy siis hakea muualta. Sopivia kohteita ovat muun muassa kaupungin kumppanuudet ja sopimukset, lautakuntien ja aluetoimikuntien koot, energiankulutus ja muut hallinnolliset kulut.
II) Maltillisia veronkorotuksia
Veronkorotuksia ei pidä tehdä kevyin perustein. Kuitenkin mielestäni inhimillisin vaihtoehto terveyspalvelujen ja koulujen alasajolle on korottaa maltillisesti kunnallisveroa ja kiinteistöveroa. Vantaan kunnallisveroprosentti on tällä hetkellä 19 prosenttia ja vakituiseen asumiseen käytettävän rakennuksen veroprosentti on 0,5 prosenttia. Muuhun kuin vakituiseen asumiseen käytettävän rakennuksen veroprosentti on 1 prosentti ja yleinen kiinteistöveroprosentti on 1 prosentti. Vantaan veroprosentit eivät siis ole vielä koko maan keskiarvoja korkeammalla.
III) Terveyspalvelujen rahoitus metropolitasolle
Vantaan lähivuosien suurin haaste on väestön vanheneminen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kulut tulevat väistämättä kasvamaan eläkeläisten määrän lisääntyessä, mutta työssäkäyvien määrä pienentyy. Lopputuloksena on enemmän kuluja ja vähemmän verotuloja. Oikea ratkaisu olisi tehdä sosiaali- ja terveyspalveluista pääkaupunkiseudun kuntien yhteisen päätöksenteon alaisia sekä siirtää vastuuta erityisen vaativasta ja kalliista erityissairaanhoidosta kunnilta valtiolle. Kunnat tulevat pärjäämään jatkossa vain yhdistämällä voimansa yhteisten haasteiden edessä.
IV) Kasvua yrityksistä ja investoinneista
Peruspalveluja ei voida rahoittaa ilman työtä ja työpaikkoja. Vantaa on 2000-luvulla onnistunut hyvin elinkeinopolitiikassaan ja työpaikkojen määrä onkin kasvanut noin kahden tuhannen työpaikan vuosivauhtia. Tätä linjaa tulee jatkaa ja terävöittää. Kaupungin tulee kehittää yrityskyselyitä ja parempaa yhteydenpitoa jotta päätösten vaikutukset yrittämiseen ovat tiedossa. Investointeja suunniteltaessa on syytä ottaa huomioon myös yritysten näkökulma liikenneyhteyksien ja palvelujen sijoittamiseen.
