Teksti on julkaistu Helsingin Sanomissa 25.1.2013.

Il­mi Sal­mi­nen muis­tut­ti (HS Mie­li­pi­de 22. 1.) an­siok­kaas­ti, et­tä opin­not tar­joa­vat opis­ke­li­joil­le ai­kaa uu­sien yri­tys­ideoi­den ke­hit­tä­mi­seen. Opin­to­ai­ko­jen ra­jaa­mis­ta poh­dit­taes­sa oli­si myös hy­vä muis­taa, et­tei no­pea val­mis­tu­mi­nen ole it­ses­sään ar­vo­kas­ta.

Yri­tys ei tee mi­tään kor­kea­kou­lu­te­tul­la, jol­la ei ole työ­ko­ke­mus­ta. Yri­tys­ten kan­nal­ta tär­kein­tä on saa­da riit­tä­väs­ti työ­elä­mää ym­mär­tä­viä, hy­vin kou­lu­tet­tu­ja työn­te­ki­jöi­tä.

Val­mis­tu­mis­ai­ko­ja suu­rem­pi on­gel­ma on ope­tuk­sen puut­teel­li­nen laa­tu. Suo­ma­lai­set nuo­ret kil­pai­le­vat työ­pai­kois­ta naa­pu­ri­kun­nan nuor­ten li­säk­si myös Kii­nan, Ve­nä­jän, Bra­si­lian ja Yh­dys­val­to­jen par­hai­den ai­vo­jen kans­sa. Te­ho­kas, mut­ta van­hen­tu­nut tai hei­kos­ti to­teu­tet­tu ope­tus ei an­na nuo­ril­le si­tä kil­pai­lue­tua, jo­ta he tar­vit­se­vat glo­baa­leil­la työ­mark­ki­noil­la.

Opin­to­jen laa­tu liit­tyy en­nen kaik­kea ta­sa­puo­li­seen kurs­si­tar­jon­taan eri op­piai­neis­sa, luen­noit­si­jan tai kurs­si­vas­taa­van käy­tös­sä ole­vaan ai­kaan se­kä pe­da­go­gi­siin tai­toi­hin, ryh­mä­ko­koi­hin, ope­tus­ti­loi­hin ja vä­li­nei­siin ja op­pi­ai­nei­den bud­jet­tei­hin. Esi­mer­kik­si luen­noit­si­jan puut­teel­li­set pe­da­go­gi­set tai­dot voi­vat ol­la mer­kit­tä­vä hait­ta ope­tuk­sel­le.

Käy­tän­nös­sä opis­ke­lu­ai­ko­ja voi­tai­siin ly­hen­tää jo sil­lä, et­tä tut­kin­to­jen edel­lyt­tä­miä kurs­se­ja on riit­tä­väs­ti saa­ta­vil­la.

Suo­men kil­pai­lu­ky­vyn kan­nal­ta hyö­dyl­li­sin­tä oli­si pa­nos­taa ope­tuk­sen laa­tuun ja työs­sä­op­pi­mi­seen se­kä vä­hen­tää val­mis­tu­mi­sen tiel­lä ole­via tur­hia hi­das­tei­ta. Vi­ral­li­sil­la val­mis­tu­mis­ajoil­la on näi­den asioi­den kans­sa erit­täin vä­hän te­ke­mis­tä.

Joel Lin­nain­mä­ki
Van­taa