Kaupunginhallitus
Kaupunginvaltuustolla on vastuu kunnan toiminnasta, kun taas kaupunginhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta. Kaupunginhallitus vastaa hallinnon ja taloudenhoidon lisäksi valtuuston päätösten valmistelusta, päätösten täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus valvoo kunnan etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kaupunginvaltuusto valitsee hallituksen kahden vuoden toimikaudeksi.
Kaupunginhallitus huolehtii kaupungin johtamisesta ja kehittämisestä kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden, suunnitelmien ja päätösten mukaisesti. Kaupunginhallitus kokoontuu 23 kertaa vuodessa. Kaupunginhallitukseen kuuluu 17 jäsentä (vähintään 9) ja varajäsenet. Kaupunginhallituksen kokoukset pidetään pääsääntöisesti joka toinen maanantai joko kello 17.00 tai klo 14.00 (valtuuston kokouspäivinä). Kokousten kesto on noin kahdesta kolmeen tuntia. Kaupunginhallitus pitää lisäksi iltakouluja pääsääntöisesti kerran kuukaudessa muina kuin valtuustopäivinä. Iltakouluissa informoidaan etukäteen päätettäväksi tulevista ym. merkittävistä asioista ja käydään valmisteleva keskustelu aiheista esittelyjen pohjalta.
Kaupunginhallituksessa on hyvä olla laaja tuntemus kaupungin toiminnoista, sillä se on valtuustolle valmisteleva elin. Haitaksi ei ole suuri intohimo listojen lukemiseen, sillä kh-kokouksen lista saattaa olla satoja sivuja. Kaupunginhallituksella on otto-oikeus lautakuntien ja viranhaltijoiden tekemiin päätöksiin. Kaavoituksesta olisi hyvä olla perillä sekä omistajapolitiikan sekä sijoitus- ja rahoitustoimintapolitiikan ideologiasta. Kaupunginhallitus päättää kaupungin omistaja- ja konserniohjauksesta sekä vastaa edunvalvonnan valmistelusta. Ymmärrys raha-asioiden päälle ei ole haitaksi. Kh:n jäsenellä on suuri valta, mutta myöskin vastuu perehtyä tehtävien päätösten taustoihin.
On tärkeää, että jäsenillä on aikaa uhrattavaksi kaupunginhallituksen vaatimaan työskentelyyn. Yhteistyötaidot ovat hyväksi, koska äänestämällä ei useinkaan saa asioita eteenpäin, vaan neuvottelemalla.
Sosiaali- ja terveyslautakunta
Sosiaali-ja terveyslautakunta käsittelee mm. terveyskeskuksia, erikoissairaanhoitoa, suun terveydenhuoltoa, perhepalveluita, lastensuojelua, vanhuspalveluita, vammaispalveluita ja toimeentulotukea koskevat toimialaansa kuuluvat asiat.
Lautakunta kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa, ei kuitenkaan heinäkuussa. Käsiteltävien asioiden määrä on suurehko ja kokousasiakirjat liitteineen usein satoja sivuja. Kokousten alussa saatetaan esitellä esim. jonkun projektin tulokset. Kaikkia päätettävänä olevia asioita ei välttämättä erikseen esitellä, mikä merkitsee sitä, että asioihin tulee perehtyä kokousasiakirjojen pohjalta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntemus helpottaa toimimista sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Kiinnostus toimialaan on välttämätöntä, jotta jaksaa perehtyä käsiteltäviin asioihin. Kokousasiakirjat on saatavissa viimeistään edellisviikon torstaina netissä.
Opetuslautakunta
Opetuslautakunta huolehtii varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukio-, ammatillisen ja aikuiskoulutuksen sekä kirjastopalveluiden järjestämisestä ja kehittämisestä.
Lautakunta kokoontuu noin kerran kuukaudessa, pois lukien heinäkuu. Mikäli kokouksen esityslista sisältää muiden toimialojen – yleensä tilakeskuksen tai sosiaali- ja terveystoimen – asioita, jotka vaativat asiantuntijan esittelyä, tämä tapahtuu kokouksen alussa. Lautakunnan kokouksissa keskustellaan usein runsaasti, mutta itse kokousten kesto on yleensä alle kaksi tuntia.
Sivistystoimen virkamiehet vastaavat mielellään ja nopeasti lautakunnan jäsenten lähettämiin sähköposteihin. Heidät saa kiinni myös puhelimitse varsin vaivattomasti.
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee mm. asemakaavoitukseen, kaupunkirakenteen kehittämiseen, kaupungin kiinteistöomaisuuteen, rakentamiseen, liikenteeseen ja kaupunkiympäristöön liittyviä asioita. Tyypillisin esityslistan asia on jonkin alueen asemakaavan muutos. Kokouksia on 1-2 kertaa kuukaudessa, ja kokouksen kesto on tavallisesti alle kolme tuntia. Lautakunnan jäsenellä on hyvä olla perustietämys kaavoituksesta, rakentamisesta ja ympäristöasioista.
Tekninen lautakunta
Teknisen lautakunnan vastuualuetta ovat mm. julkiset kaupunkitilat sekä tieverkoston ja liikenteen kehittäminen ja ylläpitäminen. Lisäksi sillä on kiinteistöihin liittyviä tehtäviä kuten kaupungin toimitilojen hankkiminen, hallinta ja isännöintitehtävät.
Ympäristölautakunta
Ympäristölautakunta toimii ympäristönsuojeluviranomaisena sekä useassa tapauksessa lupa- ja valvontaviranomaisena, esimerkkinä näistä kuluttajaturvallisuus ja elintarvikevalvonta. Lautakunnan ohella toimi rakennuslupajaosto, joka vastaa rakennusvalvonnasta. Myös eläintensuojelu ja eläinlääkärihuollon järjestäminen kuuluu ympäristölautakunnan toimialaan.
Rakennuslupajaosto
Rakennuslupajaosto kokoontuu keskimäärin kolmen viikon välein. Kokouksessa on paikalla jaoston jäsenten lisäksi rakennustarkastajia, rakennuslupainsinööri ja rakennusviraston vastaava sekä lakimies. Kokouksessa käsitellään kaikkia isojen rakennusyhtiöiden ja yksittäisten ihmisten rakentamiseen liittyviä hakemuksia niin kaavojen kuin teknisten rakentamisohjeiden osalta. Jaosto ottaa kantaan mm. rakennusten seinien ja kattojen materiaaleihin sekä rakentamistapoihin. Lisäksi käydään läpi valituksia joissa vaaditaan joitakin asukkaita kunnostamaan esim. talojaan tai autotalleja.
Jaostoon valittavien tulee olla ympäristölautakunnan jäseniä tai varajäseniä ja heillä olisi hyvä olla rakennusalan koulutusta tai rakennusalan työkokemusta, jotta pystyvät osallistumaan keskusteluihin, ottamaan kantaan ja perustelemaan mielipiteensä.
Vapaa-ajan lautakunta
Lautakunta kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Käsiteltävät teemat liittyvät nuoriso-, liikunta- ja kulttuuriasioihin. Päätettävänä ovat esimerkiksi näiden toimialojen investoinnit ja kehittämishankkeet. Iso, lähes jokaisessa kokouksessa toistuva, teema on erilaisista avustuksista päättäminen. Niitä jaetaan niin kulttuuri-, liikunta- kuin nuorisosektorillekin. Lautakuntaan valittavalla jäsenellä on hyvä olla jonkinlaista (ammatillista tai omakohtaista) kokemusta ainakin kahdelta sektorilta. Paras olisi, jos kaksi valittavaa jäsentä toisivat osaamista siten, että se yhdessä kattaa kaikki toimialat.
Keskusvaalilautakunta
Keskusvaalilautakunta valvoo, että niin valtiolliset kuin kunnalliset vaalit toteutetaan demokraattisesti ja muuten lakipykälien mukaan. Sen sihteerinä on kaupungin juristi, joten lakitieteellistä asiantuntemusta ei jäseniltä vaadita. Kokoukset painottuvat vaalien läheisyyteen, joten välillä voi olla pitkiäkin aikoja ilman kokouksia. Vaalien lähestyessä on useita vaalien valmisteluun liittyviä kokouksia ja vastaavasti vaalien jälkeen muutama kokous, joissa todetaan asioiden sujuneen OM:n ohjeiden mukaan. Samoin muodostetaan lautakunnan kanta mahdollisiin valituksiin. Vaalipäivinä kokoonnutaan illalla vaalitoimistoon, jolloin puheenjohtaja ensin avaa kokouksen ja sen jälkeen se keskeytetään, kunnes viimeinen laatikko on saapunut vaalitoimistolle. Jäsen ei voi olla vaaleissa ehdokkaan, mikä kannattaa huomioida jo etukäteen.
Tarkastuslautakunta (jäsenyys vain varsinaisille valtuutetuille)
Tarkastuslautakunta arvioi kaupungin hallintoa laidasta laitaan ja järjestää kunnan tilintarkastuksen. Arvioinnin tärkein funtio on tuottaa valtuustolle tietoa hallinnosta ja siitä, miten hallinto toteuttaa valtuuston päätöksiä – tärkeimpinä niistä budjettiin kirjattuja sitovia tavoitteita. Arviointityön tuloksena syntyy keväällä julkistettava arviointikertomus edellisen vuoden tilanteesta. Kaupungin tilintarkastustuksen tarkastuslautakunta ostaa ulkopuolisilta tilintarkastustoimistoilta. Tilintarkastus tehdään tarkastuslatakunnan toimeksiannosta ja sen valvonnassa. Erinomainen paikka opiskella kaupungin hallintoa kattavasti kaikilta sektoreilta osaavien viranhaltijoiden ohjauksessa. Kannattaa lukea 19.11. kaupunginvaltuustolle annettu selostus eri toimialojen vastauksista tarkastuslautakunnan viimeisimpään arviointikertomukseen.
Uudenmaan liitto: maakuntavaltuusto (jäsenyys valtuutetuille)
Maakuntavaltuuston jäsen osallistuu maakuntavaltuuston kokouksiin noin 2 kertaa vuodessa. Maakuntavaltuuttu voi halutessaan vaikuttaa maakunnalliseen päätöksentekoon ja mm. maakuntakaavan valmisteluun.
Käsittelee maakunnallisia asioita, seutukaavoitusta. Kokouksia muutama/vuosi. Mielenkiintoisia seminaareja maakunnan asioista, hyvä paikka oppia tuntemaan muidenkin paikkakuntien valtuutettuja.
Helsingin seudun liikenne (HSL)
Liikennejärjestelmän suunnittelu, joukkoliikenteen tilaaja ja järjestäjä. Hallitus kokoontuu kerran kuussa, tiistaiaamuisin sekä iltakouluja 4-6 vuodessa. Kokoukset Helsingin Pasilassa. Merkittävin päättäjä liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen kysymyksissä -lipunhinnat, tariffijärjestelmä, linjat, lippujärjestelmä, markkinointi,
asiakkuuden kehittäminen.
Hyödyksi: HSL:n hallituksen jäsenen on hyvä olla kunnassaan valtuutettu, vähintään valtuustoryhmän jäsen. Poliittinen kokemus on oltava vankka, sillä päätöksenteossa edustaa puoluettaan, kuntaansa ja itseäänkin, sillä läheskään kaikissa asioissa ei ole edellisiltä toimiohjetta. Joukkoliikenteen omakohtainen tunteminen, oma kuluttajakokemus auttaa ja mitä enemmän tuntee kuntien rakennetta, niiden palvelujen sijoittumista jne, sitä helpompi on ottaa kantaa päätettäviin asioihin. Perehtymiskyky mitä moninaisimpiin asioihin mm. hankintalakiin, joukkoliikennelakiin,
raideliikenteen kilpailuttamiseen, palvelumuotoiluun, asukasvaikuttamisen ja demokratian huomioimiseen palveluja
suunnitellessa. Kiinnostusta sekä vähintään jonkinasteista tietämystä joukkoliikenteen järjestämisestä sekä liikennejärjestelmäsuunnittelusta. Kokemus maankäyttöön liittyvistä luottamustehtävistä on eduksi.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
HSY hoitaa veden, jäteveden, jätehuollon sekä näiden lisäksi mm. ilmanlaadunmittaukset. Hallitus koostuu Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten edustajista, mutta usein myös kaupunkien virkamiesedustajat ovat läsnä. Hallituksessa on useita vihreitä jäseniä. HSY:n hallitus käytännössä päättää mm. investoinneista (vaikkapa vesijohtoverkon kunnossapidosta, vesitornien remonteista tai mädättämöstä) sekä veden ja jätteen hinnoittelusta. Perinteisesti
virkamiehillä (”toimialajohtajilla”) on suuri valta, ja koko toimintaa hidastaa se, että Helsingin kaupungin kanssa joudutaan välillä neuvottelemaan.
Ympäristötekniikan ja ympäristöpolitiikan ymmärtämisestä ei ole haittaa. Mm. hintaohjaus ympäristöystävällisempään toimintaan on asia, jota olen siellä vienyt läpi. Tulee myös olla tarkka että hallitus ei päädy valitsemaan ilmaston kannalta negatiivisia teknologioita ja toimintatapoja.
Hallitus kokoontuu perjantaiaamuisin noin kerran kuussa Pasilassa. Tätä saattaa edeltää ilta- tai aamukoulu, jossa listan kinkkisimpiä asioita esitellään, jotta kokouksista ei tulisi liian pitkiä.
HSY:n tarkastuslautakunta tarkastelee HSY kuntayhtymän toiminnan tuloksellisuutta ja taloudellisuutta. Tarkastuslautakunnan jäsenelle tärkeintä on toiminnan tarkastuksen perusteiden tuntemus. Myös jäte- ja vesihuollon tuntemuksesta on etua. HSY:n tarkastuslautakunta kokoontuu noin kerran kuussa klo 13 Itä-Pasilassa vanhassa YTV-talossa. Alkuvuodesta, kun arviointikertomus laaditaan kokoontumistahti on tiheämpi.
HUS
Hallitus valvoo sairaanhoitopiirin etua, edustaa sairaanhoitopiiriä ja tekee sen puolesta sopimukset. Hallitus käsittelee kuntayhtymän toimintaa ja taloutta ja käsittelee mm. seurantaraportit ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin jos ne antavat siihen aihetta.
HUS-valtuusto valitsee hallitukseen 15 jäsentä ja heille varajäsenet. Helsingin Yliopisto nimeää 2 jäsentä ja heille varajäsenet. Hallitus kokoontuu 1-3 kertaa kuukaudessa.
HUS järjestää erikoissairaanhoitoa kuntayhtymänsä kunnille ja sen erityisvastuualueeseen kuuluville sairaanhoitopiireille. HUS:iin kuuluu myös yliopistollinen keskussairaala (HYKS on yksi HUS:n sairaanhoitoalueista).
HUS:n valtuustoon jokainen kuntayhtymään kuuluvan kunnan valtuusto valitsee vähintään kaksi jäsentä ja heille varajäsenet, mutta osuuksiensa perusteella Helsinki viisi sekä Vantaa ja Espoo molemmat kolme. Myös Helsingin yliopisto nimeää valtuustoon kaksi jäsentä. HUS-valtuuston puheenjohtajiston paikoista päätetään piiritason neuvotteluissa. Valtuusto kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa, vuonna 2013 useamman kerran valtuustokauden alkaessa. Kesäkuun kokouksessa käsitellään mm.HUS:n tilipäätös ja joulukuussa mm. seuraavan vuoden talousarvio ja taloussunnitelma useammalle vuodelle. Kokoukset pidetään Meilahdessa, joskus myös muualla.
Valtuuston tehtävistä on määrätty mm. perussopimuksessa ja kuntayhtymän valtuustoon sovelletaan myös kuntalakia. Valtuusto päättää mm. strategiasta, taloudellisista ja toiminnallisista tavoitteista, talousarviosta, investoinneista ja hankekohtaisesti isoista rakennushankkeista.
HUS:n valtuusto valitsee HUS:lle tarkastuslautakunnan, jossa on 7 jäsentä ja heille varajäsenet. Piirit neuvottelevat minkä kuntien edustajat valitaan tarkastuslautakuntaan HUS- valtuuston jäsenistä ja varajäsenistä. Tarkastuslautakunta kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa. Kokoukset Meilahdessa tai joskus muualla. Tarkastuslautakunta tuottaa vuosittain arviointikertomuksen edellisen vuoden toiminnasta valtuuston tilinpäätöskokousta varten ja arvioi onko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Uusi tarkastuslautakunta antaa ensimmäisen arviointikertomuksensa vuonna 2014 vuoden 2013 osalta. Kuntalaissa on säännöksiä tarkastuslautakunnan asemasta ja tehtävistä. Tarkastuslautakunnalle kuuluu HUS:n tilintarkastajan/tilintarkastusyhteisön valintaan liittyvät kilpailutus ja muut tehtävät.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntemus ja kiinnostus asiaan helpottavat tehtävien hoitamista.
HYKS-alueen lautakunta
HYKS-sairaanhoitoalueen jäsenkunnat ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kerava, Kirkkonummi ja Kauniainen. Hyks on Pohjoismaiden suurimpia yliopistosairaaloita. Hyks-alueen lautakunta kokoontuu noin kerran kuussa ja pitää muutaman päivän mittaisen seminaarin. Kokoukset ovat pääsääntöisesti HUS:n hallintokeskuksessa iltasella alkaen neljän viiden aikoihin. Kokoukset ovat olleet melko pitkiä ja keskustelevia usein ilta kahdeksaan tai yhdeksään venyviä. Eduksi lautakuntatyöskentelyssä on ollut kuntien sosiaali- ja terveyssektorin tuntemus sekä rahan päälle ymmärtäminen. Yhtenä tärkeänä aihealueena on erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyön kehittäminen ja tiivistäminen. Keskeinen haaste on ollut löytää tässä taloustilanteessa yhteistyössä jäsenkuntien kanssa ratkaisuja, jotka tyydyttävät niin kuntia kuin sairaanhoitopiiriä. Hyks-lautakunnan ja HUS-hallituksen keskinäinen asema on edelleen hieman epäselvä. HUS:n koko organisaatiomallia pohditaan ja työtä tekemään palkattu selvitysmiestaho esittää mm. HUS:n lautakuntien lopettamista, varsinkin Hyks-lautakunnan. Asian etenemisen aikataulusta ei ole selvyyttä sote-uudistuksen jumittaessa.
Vantaan Energia
Yrityksen hallituksessa toimitaan osakeyhtiölain mukaan ja hallituksen tehtävänä on toimia yhtiön edun mukaisesti. Kaikkien perusteiden ja toiminnan on lähdettävä yhtiön edusta. Teoriassa hallituksen jäsenet ovat henkilökohtaisessa vastuussa. Vantaan energiasta omistaa 60 prosenttia Vantaa ja 40 prosenttia Helsinki. Yhtiön hallitus käytännössä siunaa investoinnit, pohtii taloudellisia riskejä ja seuraa talouden tilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä.
Vantaan Energian hallitus vaatii todella kovaa sosiaalista kanttia, mutta myös malttia ja hienovaraisuutta neuvotella asioita vaikeassa sosiaalisessa yhteisössä. Tärkeintä on ymmärrys yritystoiminnasta ja osakeyhtiön toimintaperiaatteista, mutta käsitys energiamarkkinoistakaan ei ole pahitteeksi.
Vantaan Energian hallitus kokoontuu iltaisin noin kerran kuussa Vantaan Energian toimitiloissa. Tuntia ennen kokousta on vantaalaisten ryhmä. Kokoukset kestävät yhteensä keskimäärin yli 3 tuntia.
VAV Asunnot Oy
VAV Asunnot Oy:n hallituksen jäsenen tulee ymmärtää vuokra-asuntokysymyksiä ja olla kiinnostunut asuntopolitiikasta. Tuleva hallitus tulee ottamaan kantaa erilaisiin vuokralaisten asemaan liittyviin kysymyksiin, joissa yhtiön toimitusjohtajan kanta ei välttämättä ole hyvä asukkaiden aseman kannalta, joten ns. vääntöä on tiedossa.
Koska yhtiön hallituksen jäsenillä ei ole varajäseniä, on tärkeää että hallituksen jäsen ehtii osallistumaan kokouksiin.
Hallitus on kokoontunut kerran kuussa ja kesällä on 1-2 kuukauden kokoustauko. Hallitus on lisäksi pitänyt vuosittain elokuun lopussa yhden päivän strategiaseminaarin Vantaalla.
Vantaan Tilapalvelut Vantti Oy
Vantaan Tilapalvelut Vantti Oy vastaa kaupungin omistamista kiinteistöistä, ateriapalveluista ja kaupungin hankinnoista. Yhtiön vastuulla on yli 100 miljoonan investoinnit vuosittain. Yhtiön hallituksessa tarvitaan osaamista talouden ymmärtämisen lisäksi myös hankintasopimuksista ja palveluiden järjestämisestä.
Tiedekeskussäätiö
Tiedekeskussäätiön hallitus käsittelee Tiedekeskus Heurekan strategisia linjoja. Hallituksen jäsenen on hyvä olla kiinnostunut tieteen popularisoinnista. Tosiaalta hallituksessa on välillä tullut linjanvetokysymyksiä, joissa Vantaan edustajien näkemykset ovat poikenneet muiden yhteisöjen näkemyksistä, joten yhteistyön tekeminen kaikkien Vantaata edustavien hallitusten jäsenten välillä on tärkeää. Hallitus kokoontuu kerran kuukaudessa ja hallitus on lisäksi pitänyt kaksipäiväisen strategiakokouksen kesäkuussa. Hallituksen jäsenellä ei ole varajäsentä, joten hallituksen jäsenen tulee ehtiä osallistua kokouksiin.
Tiedekeskussäätiön valtuuskunta kokoountuu vain kahdesti vuodessa eli kevät- ja syyskokoukseen. Kokouksessa toimitus- ja talousjohtaja esittelevät toteutunutta toimintaa ja tulevaisuuden näkymiä. Jäsenyys ei siis vaadi paljoa aikaa ja silti se tarjoaa mielenkiintoisen näköalapaikan Heurekan toimintaan eli kuinka tiedettä popularisoidaan ja tehdään mielenkiintoisemmaksi erilaisten teemanäyttelyjen avulla. Jäsen saa myös aina kutsun uusien näyttelyjen avajaisiin, joihin osallistuminen on vapaaehtoista.
Kiinteistö Oy Tiedepuisto
Hallituksessa käsitellään Heurekan kiinteistön hoitoon ja peruskorjauksiin liittyviä asioita. Yhtiön taloudellisen tilanteen osalta on syytä olla tarkana, koska yhtiön tulopohja on riippuvainen Heurekan vuokranmaksukyvystä ja kaupungin pääomittamisesta.
Hallitus kokoontuu noin kerran kuussa, käytännössä välittömästi Heurekan hallituksen jälkeen, koska osa yhtiön hallituksen jäsenistä on myös säätiön hallituksen jäseniä. Hallituksen jäsenillä ei ole varajäseniä.
Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta
Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta käsittelee hyvin monipuolisesti maahanmuuttajatausteisten elämään liittyviä asioita. Neuvottelukunta tekee hyvää yhteistyötä järjestöjen ja kaikkien toimialojen virkamiesten kanssa ja valvoo maahanmuuttajien etua. Yhteistyötä tehdään myös pääkaupunkiseudun muiden vastaavien neuvottelukuntien kanssa. Kokoontuu kuusi kertaa vuodessa.
Historiatoimikunta
Historiatoimikunta on varsin hiljainen (=ei pidä meteliä itsestään) ja varsin ”epäpoliittinen” elin. Sitä innoittaa kaupungin historia, ei niinkään poliittiset linjaerot.
Toimikunta kokoontuu vaihtelevasti, työtilanteesta riippuen, 1-6 kertaa vuodessa. Viime vuodet kokouksia (n. 1,5 h kerrallaan) ovat dominoineet erilaisten arkeologisten tutkimusten budjetointi, kilpailuttaminen, tilaaminen, projektiseuranta ja tutkimuksiin liittyvät esitelmät (joita siis tutkimusta tehneet arkeologit ovat pitäneet).
Vantaan Moottorirata Oy
Vantaan Moottorirata Oy on reilut 20 vuotta vanha yhtiö. Vantaan Vauhtikeskuksessa on vuosittain noin 100 kilpailua tai tapahtumaa. Lavangossa ajetaan myös Motocrossin MM-osakilpailuja.
Vantaan Moottoriradan hallitukseen kuuluu kuusi jäsentä. Hallitus noudattaa yhtiölakia. Hallituksen kokouksia on noin neljä kertaa vuodessa. Kokoukset ovat kestoltaan noin puolitoista tuntisia. Hyvänä etuna on yhtiölain tuntemus ja rahan päälle ymmärtäminen. Lupa-asioiden tuntemus ei myöskään ole pahitteeksi. Hallituksen käsittelyssä on myös runsaasti lupa-asioita.
Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy
Kokoukset ovat peräkkäin, joten on johdonmukaista, että hallituksessa ja johtokunnassa on sama henkilö. Jäsenen koulutus- ja talousasioiden tuntemus on eduksi. Paikka sopii erityisesti politiikan ykkös- ja kakkosketjun toimijalle. Kokousten lisäksi on osallistumista mm. erilaisiin koulutus-, yhteistoiminta- ja seminaaritilaisuuksiin, joista ei makseta erillistä korvausta. Varauduttava myös ulkomaanmatkoihin.
Ruukkukujan autopaikat Oy
Kokouksia kolme kertaa vuodessa aamupäivisin. Yksi kokous kestää 30min-1h. Ei vaadi asiantuntemusta. Kokouksissa käsitellään lähinnä yhtiön taloudellista tilannetta, mahdollisia korjauksia jne.
Koy Tikkurilan terveysasema
Kokoontuu 4-5 kertaa vuodessa. Kokouksen kesto on usein vain puolisen tuntia, korkeintaan tunti.
Kokousten asialistalla on ainakin talouden sekä kiinteistön kunnon seuranta. Keskeisiä ovat myös muutos- ja kunnossapitotyöt. Hallitus tekee urakoiden tarjouspyyntö- ja urakkapäätökset toimitusjohtajan esittelystä. Viime vuosien suurin urakka on ollut ilmastoinnin uusiminen.
Hallituksen jäsenelle on eduksi talouspuolen pääasioiden hallinta sekä toisaalta rakennusalan tuntemus.