Silkin kaava ja Kehä III parantaminen
Kehätien parantaminen, Silkin kulttuurikeskittymä ja Pakkalan kaava puhuttivat Vantaan kaupunginvaltuustoa maanantaina.
Puheeni Silkistä:
”Tämä on hyvä kaava ja erityisesti se on hienoa että vanha julkisivu Tikkurilantielle säilyy./>
Hyvät valtuutetut. Sulkekaa silmänne hetkeksi ja nojatkaa tuolilla rennosti taakse.
Kuvitelkaa
• vanha tehdasmiljöö
• jossa teattereita
• gallerioita
• ehkä hiukan viiniäkin
• ja katetulla sisäpihalla soi jazz./>/>/>/>/>/>
Tämä paikka on aivan ainutlaatuinen. Toista tällaista Vantaalla ei ole. Ei mitään tällaista.
• Hienot liikenneyhteydet
• Joki
• Historiallinen tehdasmiljöö
• Jo olemassa oleva teatteri
Ne muodostavat keskeisen paikan kaupungissamme. Paikasta voisi saada upean kulttuurikeskittymän./>/>/>/>/>
Jos kaavassa sallitut 85 % loft-asuntoja toteutuu, silkin korttelista tulee harvojen ja valittujen suljettu alue.
Silkkiin soveltuisi myös ateljee tiloja, ja residenssinäkin osa siitä säilyisi useamman käytössä, ja on erilaisia säätiöitä joista kaupunki voisi löytää yhteistyö- ja rahoituskumppaneita.
Tärkeää olisi se että silkistä ei tule suljettu asuinkortteli vaan mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan sen ainutlaatuisesta tunnelmasta ja mahdollisesta kulttuurikeskittymästä.”
Kehä III korjaus
Kehä kolmosen kaavan rahoituksesta keskusteltiin. Vantaan edunvalvonta on huippua Tapani Mäkisen mielestä, mutta Markku Jääskeläisen (sd) mielestä Savonlinna on taas onnistunut paljon paremmin saadessaan 2 merkittävää hanketta valtion rahoituksella.
Vantaa hoitaa kehä III rahoituksen jotta hanke ei lykkääntyisi. Irja Ansalehto-Salmi (kesk) nosti esiin Kehätien suuret onnettomuusluvut, joissa loukkaantuu ihmisiä. Hän piti korjaamista kiireellisenä liikenneturva-asiana, ja muistutti että esimerkiksi neliraajahalvauspotilas maksaa paljon, puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä.
Tapani Mäkisen (kok) mielestä ei sitä tietä Savonlinnaan olisi pitänyt tehdä, eli hallitus ei ole tehnyt pelkkiä hyviä päätöksiä.
Jouni Herrasen (ps) mielestä ei ole mitään parempaa kuin hyvä ruoka, hyvä viini ja tuhma tyttö.
Illan mittaan keskustelu yltyi niin että puheenjohtaja vaati parempaa kielenkäyttöä.
Sirkka-Liisa Kähärä (sd): ”Maanhallitus kyykyttää Vantaalaisia ja koko pääkaupunkiseutua laittamalla maksamaan koko maata palvelevan tiehankkeen joka on vielä sen oma tie.” Kähärä syytti hallitusta härskistä aluepolitiikasta. ”Lisäksi porvarihallitus on nyt vielä härskimpi kuin edeltäjänsä (…) ja sitoo tulevien vuosien hallituksen kädet monella sadalla miljoonalla niin kuin Säde Tahvanainen tuossa totesi.” ja ”Realismia on se että meitä vantaalaisia on ihan liian vähän eduskunnassa ja sitä kautta vaikuttamassa maan asioihin.”
Kimmo Kiljunen (sd) syytti salissa olevan paljon tuhmia poikia, jotka eivät aivan pysy totuudessa. Kehätie on valtakunnan keskeisin itä-länsi väylä, ja on täysin kohtuutonta että tämä sälytetään vantaalaisten maksettavaksi. Kiljusen mukaan kaikki jotka joukkoliikennettä vahvistavat saavat varmasti demareiden tuen.
(Tämä on mielenkiintoista nähdä kun seuraavaksi käsitellään seutulipun hintoja – viimeksi asiasta äänestettäessä demarit kannattivat korkeampia lipunhintoja)
Jaakko Laakson (vas) mielestä tässä mentiin puoluepolitisointiin, mikä oli totta. Silti Laakson mielestä elvytyksestä muutama miljoona on tullut Vantaan maksettavaksi, ja se on pois veronmaksajilta, ja vaati tulevaisuudessa tiukempaa linjaa neuvoteltaessa valtion kanssa.
Pietari Jääskeläisen (ps) mielestä porvarit syyllistää vasemmistoa ja vasemmisto porvareita. Jääskeläisen mielestä tiemäärärahoja on vähennetty sitten 90-luvun jatkuvasti hallituksesta riippumatta. Jokaisen pitäisi katsoa peiliin paitsi perussuomalaisten.
Jääskeläinen myös kommentoi jälkiviisastelusta moittimista: ”Oletteko sattuneet huomaamaan että valtuustosalissa istuu lähes puolet sellaisia valtuutettuja jotka eivät ole täällä olleet aikaisemmin.” Tähän joku letkaisi joku vasemmalta: ”Kyllä sen puheesta huomaa.”/>
Valtuusto hyväksyi yksimielisesti ponnen: ”Valtuusto edellyttää kaupungin johdon toimivan niin että valtio maksaisi Kehä III:n perusparannuslainan takaisin aiennetusti Vantaalle.”
Perussuomalaiset esittivät myös oman lausuman: ”Perussuomalaisten mukaan hanke olisi pitänyt toteuttaa valtion rahoittamana”. Vasemmistoliiton pöytäkirjalausuman mukaan hanke olisi pitänyt toteuttaa valtion elvytyksenä.
Pakkalaan glykolivesiä?
/>
Anniina Kostilainen (vihr) nosti esiin uuden Pakkalan kaavan hulevesiasiat. Viemäröinnin sijaan imeytys toisi iloisia kosteikkoja. Lentokentän hajuhaittoja aiheuttavia glykolipitoisia vesiä taas ei saisi päästää alueelle. Kaavassa haaveena olleet taimenet eivät kestä glykolia.
Päivähoitopaikkoja ei ole aivan riittävästi alueen tulevan asukasluvun nähden. Tammistossa on tilanne on vielä huonompi. Alakoulutilat täyttyvät 2011, joten Pakkalanrinteen koulutilat tulee saada käyttöön viimeistään 2013 ja Tammiston 2015.
Perussuomalaisten Niiko peräänkuuluttu lasten ja nuorten tiloja. Itse toin esiin myös hyvän suunnittelun:
”Nuorten viihtyvyyden lisäämiseksi ei tarvita aina mitään suuria investointeja, vaan ihan miellyttäviä paikkoja olla ulkona. Ne voivat palvella kaiken ikäisiä – pari puskaa ja penkki ja niin edelleen.
Ja juuri näiden penkkien sijoittamista puistoon ei pitäisi rajoittaa peläten sitä että joku humalainen tulee sille istumaan, vaan muistaa että humalaisten pelko ei pitäisi ohjata koko muun väestön mukavuutta, vaan mummot, nuoret ja aikuiset, kaikki niistä penkeistä nauttivat.
Ja sitten ihan heittona ilmaan: Puistonkaan ei tarvitse aina olla niitä samoja puita vaan omenapuut ja viinimarjapensaat voivat luoda yhteisöllisyyttä, jossa asukkaat kohtaavat vihreän keskellä, ja luonto houkuttelee jopa koskemaan omenaa ja ruohoa ja pysähtymään huomaaman viihtyisän ympäristön.”
Myös Simonkylän kaavaan Niikko peräänkuulutti ajanmukaisia liikuntapaikkoja, jotta koko kasvuikä tulee huomioitua. Niikon mielestä valtuustossa oli liian paljon iäkkäitä ihmisiä, johon Kati Tyystjärvi totesi että vaikka tässä ollaan tultu naisen ikään, minulla ainakin on kokemusta siitä mitä lapset ja nuoret tarvitsevat.
Tapani Mäkinen taas peräänkuulutti korkeita taloja. Hän piti 3-4 kerroksisia taloja lättänöinä ja kommentoi: ”harmikseni huomaan että kaavasta puuttui 12 kerroksinen piristys”. Jari Sainio ja Markku Jääskeläinen taas kehuivat alueen virkistysmahdollisuuksia.
Mikko Mäkelä (vihr) toi myös nuoret esiin: Mitä tehdä niille nuorille jotka ei harrasta liikuntaa vaan notkuu päiväkotien pihoilla juomassa pussikaljaa. Tarvitaan laadukkaita notkumispaikkoja. Kyllä tässä kaupungilla tulee olla joku vastuu, yhtään nuorison innovatiivisuutta unohtamatta.
Kierrätysaloite eteni
Sirpa Kauppisen aloitteen oli allekirjoittanut 17 muuta kaupunginvaltuutettua, ja nyt aloitteeseen saatiin tilakeskuksen vastaus. Tilakeskus on valmis ottamaan hallintaansa kaiken lajittelun, mikäli siihen osoitetaan resursseja.
Aloite koski kierrätyksen organisoimista kaupungin organisaatiossa tilakeskuksen vastuulle, sekä biojätteen keräyksen parantamisesta. Nyt monet eri tahot vastaavat eri jätejakeista, ja kierrätystä voisi helposti parantaa.
Tällä hetkellä monet servetit päätyvät sekajätteeseen, eivätkä kaikki tiedä onko teepussi biojätettä vai ei. Kierrätys on äärimmäisen tärkeää ilmaston kannalta: neitseellisen raaka-aineen valmistaminen kuluttaa energiaa ja tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä. Siksi kertakäyttöyhteiskunnasta tulisi päästä lähemmäs kierrätysyhteiskuntaa.
Ympäristötoimi ja YTV ovat laatimassa ilmastostrategiaa kaupungin eri toimialoille, jossa kierrätys on mukana.
Myös Kati Tyystjärven (vas) ilmastoaloitetta kehuin, ja toivoin välitavoitteita, seurantaa ja raportointia, jotta kaukaista ilmastotavoitetta ylipäätään alettaisiin toteuttamaan.
Aloite luvallisista graffiteista
Eero Väätäinen (vas), Jussi Saramo (vas), Sirpa Kauppinen (vihr) ja Mikko Mäkelän (vihr) aloitteen allekirjoitti 42 valtuutettua. Aloite koski luvallisten graffitipaikkojen kokeilemisesta ja graffitigallerian perustamista Hämeenlinnantien varteen.
Graffiti on eri asia kuin ns. töhry, se on värikästä kaupunkitaidetta. Graffitien on todettu vähentävän myös sotkemista. Näin saamme hieman asfalttikukkia harmaaseen betoniin.
