mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 16.1.2009 | Blogit
Taantumasta pois pääsyyn on erilaisia strategioita. Jos stereotypioidaan suhteettomasti, niin
- Keskusta haluaa rakentaa teitä ja siltarumpuja ympäri maaseutua.
- Kokoomus lisätä suurituloisten tuloja.
- Vasemmistoliitto lisätä pienituloisten tuloja.
- Vihreät haluavat investointeja tulevaisuuden vientiin kuten ilmastoteknologiaan, sekä tukea energiatehokkuusinvestointeja.
Kaupungin arvokkain sijoitus ei kuitenkaan löydy silloista tai osakkeista tai edes kassasta, vaan lapsista. />
Hyvä koulu ja riittävä tuki antavat parhaat mahdollisuudet kestää myös tulevaisuuden taloudelliset myrskyt. Ilman hyvää koulutusta ja osaamista ei Vantaa eikä Suomi pärjää.
Kestävä talous mahdollistaa kaupungin toiminnan. Kestävää taloutta ei kuitenkaan ole säästöt, jotka näkyivät suurempina kuluina toisilla toimialoilla, tai säästöt, jotka maksavat tulevaisuudessa huomattavasti säästöä enemmän.
Kaupunkitaloudessa ei kannata toistaa 90-luvun laman virheitä. Tällöin nipistimme ennaltaehkäisystä, jolloin tulevaisuuden lasku nousee syrjäytyneinä nuorina tai vakavasti sairaina.
90-luvun lamaa syvensi se että työttömyys päästettiin nousemaan. Nyt kaupunki voisi etsiä uusia tapoja tehdä yhteistyötä yritysten kanssa.
Hallituksen kaavailemista elvytyspaketeista voi löytyä Vantaallekin apua. Rakentamista odottamassa on pikkukaupungin kokoinen Marja-Vantaa sekä kouluja ja päiväkoteja sekä korjausrakentamista. Mikäli korjausrakentaminen toteutetaan energiansäästön ehdoilla, käyttökulut pienenevät pysyvästi.
Ympäristölaskenta on menetelmä, jolla mm. Kesko ja Helsingin Sanomat ovat saaneet myös taloudellista säästöä. Ympäristökustannus kun on yleensä myös taloudellinen kustannus. Vantaa voisi kokeilla ympäristölaskentaa – tuskin organisaatio ja toiminnat ovat niin paljoa yrityksiä linjakkaampia. Talouden lisäksi maailma pelastuu.
Vantaan on myös varauduttava tukemaan ahdinkoon joutuvia ihmisiä. Kaupunki on ihmisiä varten, ei ihmiset kaupunkia varten.
Köyhimpien köyhtyminen on vakava ongelma, ja lisäämällä heidän ostovoimaa varat eivät jää ainakaan lötköttömään sukan varteen.
Mutta ennen kuin panikoidaan lamasta on hyvä muistaa missä ollaan nyt: ruokaa on vielä, ja useimmilla katto pään päällä, ei sodita ja osa saa jopa ajallaan hoitoa.
Hektisimmän kiireen helpottaessa on hieno huomata puiden latvojen piirtävän kauniita kuvioita taivasta vasten sekä ystävät ympärillä. Näihin ei taantuma vaikuta.
mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 31.12.2008 | Blogit
Ensi vuosi on tärkeä ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. Jos kasvihuonepäästöjä ei todella vähennetä, ilmastonmuutos muuttuu yhä raskaammaksi torjua.
Kioton sopimuksen vuoden 2012 tavoittesiin on päässyt jo mm. Ruotsi, ja moni EU-maa tavoittelee sovittua suurempia vähennyksiä, vaikka osalle maista on haaste saavuttaa tavoite. Suomi on sen sijaan lisännyt päästöjään 13% verrattuna 1990 tilanteeseen.
Suomen oman ilmasto- ja energiastrategian lähtökohtia on valitettavasti vain Suomen energiantarpeen omavaraisuuden ja energian halvan hinnan turvaaminen.
Tällä strategialla Suomi jää kauas ilmastotekniikan kärjestä ja New Green Deal tehdään ilman meitä.
Epärealistinen kulutusarvio
Hallitus sitoutui energiankulutuksen kasvun taittamisen laskuun kymmenessä vuodessa. Energiatarpeen oletusskenaariona käytettiin kulutuksen kasvua nykyisestä noin 310 TWh:n loppukulutuksen tasosta noin 350 TWh:n tasolle.
Strategian mukaan sähkön kulutus kasvaa hidastuvasti. Tavoitteena on 10 % kasvu 10 vuodessa. Sähkön kulutuksen kasvua hillitään strategiassa käytetyn skenaarion mukaan noin 103 TWh:sta noin 98 TWh:een.
Todellisuudessa sähkönkulutus on jo laskeva. Lasku johtuu enemmänkin metsäteollisuuden muuttumisesta kuin energiatehokkuustoimenpiteiden toteuttamisesta.
Naapureihinkin verrattuna tavoite on vaatimaton: Ruotsissa ja Norjassa sähkönkulutus ei enää ole kasvanut tällä vuosituhannella, ja Tanskan kulutus kääntyy laskuun 2011 mennessä.
EU:n ja EAI:n lausunnoista huolimatta turpeen tukeminen jatkuu syöttötariffin ja varastointituen muodossa. Turpeesta ei makseta myöskään valmisteveroa. EAI:n mukaan turpeen syöttötariffi tekee tyhjäksi päästökaupan mekanismin.
Uusiutuvat energiamuodot pienessä roolissa
Uusiutuvan energian määrä kasvaa kymmenen terawattituntia, joista tuuli tuottaa 6 TWh ja muut 4 TWh. Tuulivoimalle kaavaillaan syöttötariffia.
EU:n Suomelle asettama tavoite on kuitenkin uusiutuvan energian osuuden nostaminen 38 %:iin eli 30 terawattituntia. Hallitus lukee ydinvoiman uusiutuvaksi energiamuodoksi, jolloin kahdella uudella ydinvoimalalla saadaan täytettyä 20 TWh puuttuvaa uusiutuvaa energia. Tosiasiallisesti ehdotetuista energianölähteistä uusiutuvia ovat vain tuulivoima, vesivoima, maalämpö, biomassa ja jätteestä tuotettu energia.
Uusiutuvan energian mahdollisuuksia on tuottajien mielestä aliarvioitu. Esimerkiksi lämpöpumppujen avulla saavutettava energiansäästö on arvioitu 3 TWh:ksi vuoteen 2020 mennessä. Taso saavutetaan jo tänä vuonna.
Pellettien energiantuotantopotentiaaliksi alan toimijat puolestaan arvioivat vuonna 2020 7 TWh, kun strategiassa tavoitteeksi on asetettu 3 TWh. Suomen pellettituotannosta menee nyt 70 % vientiin.
Aurinkoenergian mahdollisuuksia strategiassa ei juuri tarkasteltu, mutta tuulienergialla on selkeä rooli Suomen energiantuotannossa. Elinkeinoelämän keskusliitto ja Suomen yrittäjät taas kannattavat voimakkaampaa ydinvoiman lisärakentamista. Strategian mukaan ydinvoimaa voi ainakin jonkin verran tuottaa vientiin.
Suomen ilmasto- ja energiastrategia
Valtioneuvoston Ilmasto- ja energiastrategia kirjaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävät keinot sekä energiapoliittiset linjaukset. Strategia on konkreettinen ja yksityiskohtainen vuoteen 2020 saakka ja viitteellinen vuoteen 2050 asti.
Tavoitteet korkeammalle/>
Nykyiset tavoitteet – varsinkaan Suomen tasoiset – eivät riitä kuitenkaan torjumaan kasvihuoneilmiötä, joka on edennyt odotettua nopeammin. Koska ilmastonmuutoksen torjuminen on sitä halvempaa, mitä aikaisemmin siihen ryhdytään, tulee meidän tarttua ilmastonmuutosta sarvista kiinni, ja katsoa todelliset päästösäästöjen mahdollisuudet.
Se mikä on toteutettavissa helposti, kannattaa toteuttaa nyt eikä sitten kun mikään ei enää riitä.
mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 16.12.2008 | Blogit
Puhetta herätti pääkaupunkiseudun yhteistyöelimet sekä uusi sopimus.
Puheeni pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksesta 15.12.08:
”Valtuutettu Klaus Kojon (vihr.) ja Irja Ansalehto-Salmen (kesk) puheet toivat esiin todellisen huolen. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta neuvottelee hyvin pitkälle asioita ennen kuin ne tuodaan avoimeen demokraattiseen käsittelyyn ja keskusteluun tänne valtuustoon.
Koordinaatiotyöryhmä toimii tavallaan seutuhallituksena. Mutta ei ihan:
Missä on
– Läpinäkyvyys?
– Demokratia?
– Suora vaikutus?
Olemme siirtymässä poispäin demokratiasta./>/>/>/>/>
Se että Markku J. Jääskeläinen (sdp) joutuu useamman kerran kokouksen aikana vakuuttamaan valtuutetuille, että asiasta on sovittu (muualla), ja on ihan liian myöhäistä valtuutettujen vaikuttaa, indikoi hyvin voimakkaasti siitä, että nämä demokratian ulkopuoliset keksityt elimet eivät toimi. Eivät toimi eivätkä toimi oikein.
Totta kai vaaleilla valitut valtuutetut ovat vastuussa. Sitä valtaa ja vastuuta ei voi viedä, ja se on demokratian ja samalla koko yhteiskuntajärjestelmämme perusta.”
Luottamusmiespalkkiot
/>
Luottamusmiespalkkioista äänestettiin jälleen Vantaan valtuustossa. Vasemmisto ehdotti 15 %:n alennusta esitettyyn korotukseen, keskusta hieman monimutkaisempaa vähentämistä ja Auvinen palkkiokorotuksen jättämistä kokonaan väliin. Leena Korhonen (vihr.) ja Sirpa Kauppinen (vihr.) kannattivat jäädyttämistä. Äänet hajaantuivat vihreillä.
Puheeni luottamusmiespalkkioista:/>/>
”Tässä keskustelussa ei ole tullut yhtään esiin mitään miksi luottamusmiespalkkoista tarvitsee korottaa. Juuri nyt on huono hetki palkita johtoa. Ei pelkästään siksi että talous on kurja. Vaan siksi että kunta on palvelutuottaja.
– Ylisuuret ryhmät päiväkodeissa (tästä oli vielä hetki sitten puhetta)
– Todella riittämätön taso vanhustenhuollossa
ja niin edelleen.
Nyt ei ole oikea hetki./>/>/>/>
(Palkkionkorotuksen oli valmistellut toimikunta, ja Markku J. Jääskeläinen (sdp) muistutti että toimikunta on jo päättänyt asiasta, turha valtuuston on siitä poiketa, jonka vuoksi jatkoin demokratiasta).
Toimikunnissa ei toteudu avoin ja läpinäkyvä keskustelu. Toimikunnat vähentävät demokratiaa. Valtuusto päättää avoimessa keskustelussa tosiasiallisesti asiat. Niin koen valtuutettujen ja luottamusmiesten arvostuksen, enkä suinkaan sen mukaan kuinka paljon he saavat palkkioita.”
Kierrätys ja ilmastoasia
Aloitteeni kierrätysinfon antamisesta tänne muuttajille hyväksyttiin. Kiitin lämpimästi. Olen myös peräänkuuluttanut monesti tietoa Vantaan ilmastoteoista, ja tänään sitä annettiin ensimmäisen kerran: Vantaa hankkii mm. näppäriä sähköautoja.
Kotihoidontuen Vantaa-lisä
Kotihoidontuen vantaa-lisä oli jälleen esillä. Pidin taas aiheesta pienen puheen:
Puheeni 15.12.08:
”Kunnallinen päivähoito on hieno järjestelmä. Sitä ei kannata torpata liian vähiin resursseihin. Kotihoidontuki ja sen Vantaa-lisä täydentää sitä. Kotihoidontuen reaaliarvon laskee (inflaation myötä). Valtion kotihoidontuen nostopäätös loi odotuksia, ja valtion nostaessa kotihoidon tukea Vantaa ei saisi niistää vastaavasti Vantaa-lisää. Vantaa-lisä tarvitsee pitkäjänteistä päätöksentekoa jotta se tulee varmaksi ja vakuuttavaksi vaihtoehdoksi.”/>
Vihreät vastustivat Vantaa-lisän pienennystä, mutta hävisivät demareiden ja kokoomuksen jyrätessä.
Keskustelu polveili tasa-arvosta lasten parhaaseen ja päivähoidon tasoon. Lopputulos äänissä oli Vantaa-lisän pienennys 47 ja samana pitäminen 16, tyhjiä 3./>
Lisään äänestyspöytäkirjoja sivuille myöhemmin.
mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 5.12.2008 | Blogit
Aika alkaa olla pikkuhiljaa kypsempi muuttaa lipunhintakehitystä: Vuodenvaihteessa tuleva seutulipun korotus 4 euroa on yli kipurajan. Joukkoliikenne ei ole kilpailukykyinen verrattuna autoiluun.
Alentaminen tuo säästöjä
- Ruuhkassa istuminen on kansantaloudellisesti tosi kallista. YTV:n arvion mukaan ruuhkat pahenevat voimakkaasti nykymenolla.
- Vähemmän tieinvestointeja kuten teiden kulumisen paikkausta tai lisäkaistoja tai teitä.
- Vähemmän liikenteen pienhiukkasten aiheuttamia terveysmenoja (pienhiukkasten aiheuttamat terveyskulut 1-2,9 miljardia euroa vuosittain Suomessa, painottuen tälle seudulle.) Siis 100 kertaisesti mitä hinnanalennus vuosittain maksaisi Vantaalle.
Signaalina seutulipun hinnan laskeminen näyttäisi vihreää valoa joukkoliikenteen käyttämistä harkitseville. 3,5e on psykologisesti helpompi sisäänheittohinta kuin 4 e./>
Ruuhkautumiskehitys käännettävä. Joukkoliikenteen markkinaosuus on laskenut 30 vuodessa kahdesta kolmanneksesta yhteen kolmannekseen.
Tulevana vuonna seutulipun alentaminen olisi hyvä tavoite. Aloitteeni alentaa seutulipun hintoja tahmaantui budjetin byrokratian rattaisiin: asiasta pitää pitää kyllin voimallinen meteli jo keväällä, asia kun on ylikunnallinen.
Ensi vuosi on näytön paikka: lipunhinnat ovat jo este mm. köyhempien vanhusten liikkumiselle.
YTV:n seutukokouksessa Espoon vihreistä löytyi siviilirohkeutta kyseenalaistaa seutukokouksen lipunhinnankorotukset. Nyt linjaan tulee saada kaikki mukaan. Keskustelu aiheesta jatkuu.
Kustannukset kunnille
Seutulipun pitäminen 3,8 eurossa lisää kuntien maksuosuuksia YTV:lle (miljoonaa euroa; mukana myös arvolipun alennus 16,1%:in hintaerolla kertalippuun):
– Helsinki 0,955
– Espoo 0,970
– Vantaa 0,736
– Kauniainen 0,027/>/>/>/>
Seutulipun laskeminen 3,5 euroon lisää (miljoonaa euroa):
(Mukana arvoseutulipun laskeminen 2,94euroon. Hintajoustoa ei ole mukana laskettu, mutta se tuo rahaa kassaan viiveellä.)
– Helsinki 1,770
– Espoo 1,811
– Vantaa 1,325
– Kauniainen 0,049/>/>/>/>/>
Vähän kalliimpi, mutta ei yhäkään paha, varsinkin kun miettii ruuhkautumisen aiheuttamia kustannuksia. Kun kokonaisuus huomioidaan, lipunhintojen alentaminen on halvempaa.
mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 19.11.2008 | Blogit
Valtuustopuheeni:
Talousarvio huonontaa lasten, vanhusten ja sairaiden asemaa.
Tämä talousarvio ei luo säästöjä.
Osa säästöehdotuksista eivät ole säästöjä koko kaupungin kassaan, vaikka laskennallisesti näkyvätkin eri toimialoilla pienennyksinä.
Esimerkiksi lukiopaikoista saadaan valtion rahoitusta enemmän kuin kuluja on. Siksi lukiopaikkojen vähentäminen maksaisi enemmän kaupungille.
Sivistystoimen säästöehdotukset ovat kestämättömiä: luokkakokoja ei voi kasvattaa. Yhä useamman opetus häiriintyy, ja aiheuttaa oppimisvaikeuksia ja syrjäytymistä. Se olisi todella kallista.
Vanhusten kotipalvelutoiminta ennaltaehkäisisi laitoshoitoon joutumista, ja toisi säästöjä. Nyt se puuttuu. Sama koskee lapsiperheiden kotipalvelua.
Vanhusten laitospalvelut ovat niin aliresursoitu, ja tarvitsevat inhimillisyyden vuoksi lisää hoitajia.
Mielenkiintoista on myös se että talousarvioin tilastoista katosi reilu 300 lasta jotka reaalisesti ovat olemassa. Väärien lukujen käyttäminen ei tuo todellista säästöä. Kaikki lapset ovat hoidettava.
Tulen esittämään vihreiden esitysenä talousarvioon yhteensä 500 000 euroa
- 5 hoitajaa kouluterveydenhoitoon,
- psykiatriaan erikoistuneita hoitajia 2 avohuollon toimipisteisiin esim. perheneuvoloihin/ kouluterveydenhuoltoon,
- 3 perhetyöntekijää päihde- ja lastensuojeluperheisiin
Esitän myöskin koulutoimelle yhteensä 930 000 euroa.
- + 400 000 e ryhmäkokojen pysymiseen kohtuullisena. Tämä budjetti nostaisi ryhmäkokoja, ja oppimisen häiriintyminen ja syrjäytyminen maksaisi enemmän kuin tämä niin sanottu säästö.
- Koulupsykologi ja 2 oppilaanohjaajaa perusopetukseen. Nämä ennaltaehkäisevät ongelmia ja syrjäytymistä, tukevat lasten pääsyä oikealle uralle.
- + 300 000 koulunkäyntiavustajiin.
Sen lisäksi kannatan lämpimästi mm. lisäresursseja vanhustenhuoltoon. Leena Korhonen tekee esityksen./>/>
Todellista säästöä eivät tuo jonot ja hoitoon pääsyn pitkittäminen, vaan se että ihmiset ja ongelmat hoidetaan niin ajoissa että ongelmat eivät ehdi pahentua ja tulla kalliimmaksi hoitaa. Ennaltaehkäisy on halpaa verrattuna sen lakkauttamiseen.
– Sirpa Kauppinen –
http://www.sirunsivut.fi, p. 040 540 4691/>
* * *
Taloussuunnitelman tiimoilta tärkeimpiä äänestyksiä:/>
Vantaalisä
Vantaalisässä ongelma on poukkoileva politiikka. Perheiden suunnittelu työnhaun, päivähoitopaikan haun ynnä muun kanssa on vaikeaa, jos kotihoidontuen vantaalisä on vaarassa laskea vuorovuosin. Valtio katsoi tarpeelliseksi korottaa kotihoidontukea. Vantaalisää päätettiin niistää saman verran.
Äänestys: Vantaalisän laskeminen (jaa) punaisella, ja Vantaalisän pitäminen ennallaan (ei) vihreällä. Ei ole uutinen, että kokoomus ja demarit eivät kannattaneet kotihoidontuen vantaalisän säilyttämistä./>
Perheiden tukipalvelut
Ennaltaehkäisevä tukitoiminta tulee halvemmaksi, ennenkuin ongelmat kärjistävät.
Vihreät esittivät lisättäväksi 5 kouluterveydenhoitajaa, 2 psykiatriaan erikoistunutta hoitajaa avohuollon tarpeisiin, ja 3 perjetyöntekijää päihde- ja lastensuojeluperheisiin. Kauppisen (=vihreiden) lisäysesitys esitys (ei) punaisella, kaupunginhallituksen pohja (jaa) vihreällä./>
Koulujen ryhmäkoot ym.
Kauppisen lisäysesitys (=vihreiden esitys) (ei, punaisella) joka estäisi koulujen ryhmäkokojen kasvamisen, lisäisi koulupsykologeja ja koulunkäyntiavustajia. Vaaleissa monet ehdokkaat kaikissa puolueissa kertoivat puolustavansa järkeviä ryhmäkokoja, mutta Kokoomuksen ja demarien linja valtuustossa kasvattaa ryhmäkokoja.
Vanhustenhoito
Vanhusten hoitotaso ei ole riittävä Myyrinkodissa eikä muissakaan laitoksissa. Leena Korhonen teki esityksen vanhustenhoidosta jotta saamme lisää hoitajia. Ei hoitajalisäystä: Jaa; Hoitajalisäys: Ei.
Veroprosentti
Vihreät esittivät veroprosentin korottamista peruspalvelujen turvaamiseksi. Vihreät ja vasemmista halusivat turvata peruspalvelut.
Markku J. Jääskeläisen (sdp) mukaan kaikki menot ovat budjettikehyksessä, joten lisärahalle ei ole tarvetta. Lupasin tarjota Marku J. Jääskeläiselle tuopin mikäli emme ensivuonna ylitä budjettia.
Budjettiylitys tulee varmasti, sillä talousarviossa oli osa säästöistä vain näennäisiä, ja rahat muutenkin alimitoitettuja – budjetti ei ollut rehellisesti toimiva. Ylitys katetaan ensivuonna velkarahalla, jonka vuoksi korkoihin menee entistä enemmän kaupungin varoja. Veronkorotus olisi tullut maksamaan 5 euroa kuussa asukkaalle ja sillä olisi katettu 9 miljoonaa euroa kuluja, joista useimmat estävät suurempia kustannuksia.
Luottamusmiesten palkkiot
Edellisessä kirjoituksestani löytyy myös taloussuunnitelman äänestys luottamusmiespalkkioiden korotuksen osalta. Pelkästään valtuuston osalta 210 000 euron korotus meni taloussuunnitelmassa läpi.
Luottamusmiespalkkioiden korotusta vastustivat ääneen Sirpa Kauppinen ja Leena Korhonen: tämä taloudellinentilanne ei ole oikea hetki nostaa palkkioita, kun mm. vanhustenhuollosta nipistetään epäinhimillisen paljon. Pääosa demareista ja Kokoomus kokonaisuudessaan halusivat korottaa palkkioitaan.
Virallisesti korotetut luottamusmiespalkkiot nuijitaan vasta vähän ennen joulua, vaikka tarvittavat rahat päätettiin jo taloussuunnitelmassa.
Tarkastuslautakunta
Sisäinen tarkastus olisi tavinnut 1.9. alkean lisätyövoimaa. Jotta Lumon kaltaiset sotkut eivät toistuisi, kaupungin toimintaa on hyvä pitää riittävässä valvonnassa. Vantaan tarkastustoiminta hoidetaan huomattavasti pienemmin resursein kuin vastaava toiminta muualla. Riittämätön tarkastus voi johtaa leväperäiseen toimintaan.
