”Ilmastonmuutos etenee” valtuustossa

”Valtuustoaloite 20.10.

Ehdotan että kaupunginvaltuustolle tiedotetaan vuosittain ilmastostrategian toteutumisesta Vantaan kaupungissa. Hyvä tiedotus sisältää siihen liittyvät toimenpiteet, niiden vaikuttavuus sekä Vantaan päästösäästöt.”

Suuri joukko valtuutettuja allekirjoitti aloitteeni yli puoluerajojen.

Pelkään että ilmastostrategia jää pelkäksi paperiksi. En itse asiassa ole nähnyt mitään toimia strategian toteuttamiseksi. Myöskään budjetin ilmastovaikutuksia ei tarkastella.

Kysyin niinkin yksinkertaista asiaa apulaiskaupunginjohtajalta, että miten suunniteltu budjetti muuttaa YTV:n skenaariota ruuhkautumisesta. (YTVn laskelmien mukaan ruuhkautuminen lisääntyy 40% vuoteen 2030 mennessä nykymenolla).

Vastaus oli yhtä tyhjän kanssa. Ei lipunhinnan korotukset näy mihinkään muuta autojen käytössä… Apulaiskaupunginjohtaja ei ymmärtänyt, että YTV:n skenaarion mukaan nykymenolla ruuhkat kasvavat voimakkaasti.

Tästä puheesta on muutama kokous, mutta se pohjusti ilmastoaloitteita:

Arvoisa puheenjohtaja
/>

Seudun ilmastopolitiikka voi olla kustannustehokasta tai tehotonta. Kustannustehokkaassa ilmastopolitiikassa

  1. Materiaalivirrat huomioitava. Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätysyhteiskunta säästää kaikkein tehokkaimmin ilmastoa, jätteenpolttoon ei kustannustehokkaassa ilmastonmuutoksen torjunnassa ole varaa.
  2. Energian käyttöä voidaan järkevöittää kaupungin omissa toiminnoissa. Matalaenergiarakentamisesta on siirryttävä nollaenergiarakentamiseen. Kokonaisia kaupunginosia tehdään nykyään energiaomavaraisesti.
  3. Joukkoliikenteeseen tulee resursoida enemmän, pelkkä kustannustason nousuun sitoutuminen ei riitä. Väestö kun on kasvanut sitten 60-luvun.
  4. />

Materiaalista kierrätystä lisäämällä saamme suuremmat CO2 vähennykset kuin koko liikenteessä syntyy./>/>/>

Kierrätyspisteitä tulisi saada lisää ja jätemaksut kierrätykseen ohjaavimmiksi.  Tiedotuksen tasosta kertoo se että joka neljäs asukas ei tiedä onko alumiini biojätettä vai ei.

Neitseellisen materiaalin valmistus verrattuna kierrätysmateriaaliin on valtavan tuhoisaa ilmaston kannalta.

  • Muovin kierrättäminen säästää kuusinkertaisesti kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna kertakäyttöiseen muovin polttamiseen.
  • 750 000 tn kierrätyspaperin ja kartongin kierrättäminen vastaa 375 000 auton hiilidioksidipäästöjä vuodessa.

Jos materiaalinen kierrätys uusiomateriaaliksi ei lisäänny merkittävästi, hiilidioksidisäästöt tulee löytää kustannuksiltaan kalliimmista kohteista./>

Vantaan Energia oli mukana VTT:n tutkimuksessa, jonka mukaan sähkön reaaliaikainen seuranta toisi 600-1200 megawatin säästömahdollisuuden eli 20-40 kertaa Vuotoksen verran.

Koko seudun siirtyminen reaaliaikaiseen sähkönkulutuksen seurannan voisi olla hyvä yhteistyö tavoite.

Joukkoliikenne on kaupunkien budjettien ilmastokysymyksiä

Joukkoliikenteen osuus on laskenut kahdesta kolmanneksesta yhteen kolmannekseen. Onnettoman liikennepolitiikan takana ovat me eli  kunnanvaltuustot: Joukkoliikenteen markkinaosuuden pitäminen tai kasvattaminen vaatisi mm. halvempia lipunhintoja eli lisää rahaa.

Ei riitä että matkustajien yksikkömäärä on hienoisesti kasvanut, koska Väkimäärä on lisääntynyt sitten 60-luvun.

Sirpa (Siru) Kauppinen
Vantaan Kaupunginvaltuutettu/>

Lasten ja nuorten psykiatrian hoitotakuu ei toteudu Vantaalla

Osa lapsista ja nuorista jonottaa yli 3 kuukautta saadakseen hoitoa, osa jopa puoli vuotta. Hoitotakuu ei toteudu.

Resursointi myös ennaltaehkäisyyn on riittämätön. Uusi talousarvioehdotus ei tuo yhtään toivoa paremmasta, ja kiristyspuheitakin oli ilmassa torstaina sen esittelyssä.

Ennen kuin lapsi tai nuori päätyy tilanteeseen, jossa psykiatrinen hoito on välttämätön, tulisi toimia ennaltaehkäisevästi. Mm. ongelmaperheiden tukeminen, koulupsykologit (joita vihreiden ehdotuksesta saatiin pari lisää pari vuotta sitten), kouluterveydenhuolto sekä riittävä osaava henkilökunta päiväkodeissa ja kouluissa ongelmien tunnistamiseksi ovat avain asemassa.

Vantaan vihreiden naisten tiedote:

Tällä hetkellä 63 nuorta Vantaalla jonottaa hoitoon pääsyä psykiatrille tai psykiatriselle osastolle. Nämä 63 nuorta ovat saaneet lähetteen psykiatrille terveyskeskuksesta tai koululääkäriltä, mutta heitä ei ole voitu ottaa vastaan, koska HUS-yhtymällä on pula  psykiatreista, ja nuorten psykiatrisista hoitopaikoista.

Vantaan vihreät naiset haluaa, että nuorten mielenterveyshoitojono puretaan mahdollisimman pian! Kaupungin tiukan taloustilanteen ei saa antaa tuhota näiden nuorten elämää. Nuori mielenterveysongelmainen, saadessaan hoitoa ajoissa, voi tervehtyä lyhyemmässäkin ajassa. Jonossa odottaessa sen sijaan jokaisen tilanne vain pahenee.

Vantaan vihreät naiset r.y. järjesti kynttilämielenosoituksen perjantai-iltana 17.10. Vernissan edustalla nuorten rock-konsertin yhteydessä. Jokaista  mielenterveysjonossa olevaa vantaalaista nuorta kohden sytytettiin kynttilä, yhteensä 63 kynttilää. Päättäjät, ottakaa vastuu nuorista!

Lisätietoja:

Vantaan Vihreät Naiset r.y.
http://www.vihreatnaiset.fi/vantaa/
p. 040 540 4691 /Sirpa Kauppinen/>/>

vavi-naiset-kynttilat3.gif

Kuva: Minna Kuusela

Tasa-arvo yhä kysymys

Korhosen tapaus osoitti syrjintää esiintyvän yhä yllättävissäkin paikoissa. Almamedialle tapaus toi tahran, jota maineenhallinnan pesulassa on vaikea pestä. Sen taloudelliset vaikutukset ovat vaikeasti arvioitavissa, sillä se vaikuttaa lahjakkaiden työntekijöiden rekrytöintiin, myyntiin sekä arvostukseen ja sidosryhmien luottamukseen ulkomailla.

Myös kuntavaalit toivat esille perusarvona tasa-arvon.

Subjektiivinen päivähoito-oikeus on myös tasa-arvokysymys: jos tyypilllisesti pätkätyösuhteessa oleva nuori nainen menettää oikeuden lastensa päivähoitopaikkaan, seuraavan pestin hakeminen onkin jo paljon haastavampaa (ja siihen liittyy myös seuraavan päivähoitopaikan löytäminen). Käytännössä se aiheuttaisi sen että osa naisista jää pois työmarkkinoilta. Ja tätähän emme toivo.

Pahinta on ehdotus perheverotuksesta: silloin vähemmän tienaavan puolison ei aina kannata mennä töihin, mikä lisää riippuvuutta pahimmillaan epätyydyttävästä suhteesta (tässä ei tarkoita etä kaikki suhteet olisivat epätyydyttäviä, mutta taloudellinen riippuuvuus voi vaikeuttaa hankalassa suhteessa elävän elämänvalintoja).

Maissa jossa perheverotus on, naisten työssäkyntiprosentti on paljon pienempi. Perheverotus on mennyttä aikaa.

Pinkki katto tuli vastaan Korhosen tapauksessa. Sitä ei paranneta Lapin Kansan vaihtuvilla selityksillä, vaan lisäämällä suvaitsevaisuutta ja monenlaisuutta.

Siru
Sirpa Kauppinen
http://www.sirunsivut.fi/>/>

Turpeen tarina

Turve ei ole uusiutuva ilmastonmuutoksen kannalta, sillä se kasvaa niin hitaasti. Turve on muodostunut jääkauden jälkeen tuhansien vuosien aikana, noin millimetrin vuodessa.

Kokoomus ajoi äsköttäin turpeen luokittelua uusiutuvaksi, mutta onneksi hävisi kirkkaasti äänestyksen EU:n teollisuusvaliokunnassa. Tieteen näyttö on selvä: turpeen päästökerroin on sama kuin kivihiilellä.

Keskustapuolue taas synnytti 2007 turpeen syöttötariffin, joka nosti turpeen käyttöä 13 % ja se osaltaan myös päästöjä. Turpeen osuus koko Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on 10 %.

EIA:n mukaan turpeen syöttötariffi tekee tehottomaksi EU:n päästökaupan. Päästökaupan tavoitteena on ohjata vähähiilisiin polttoaineisiin. Järjestö suosittelee Suomelle turpeen syöttötariffista luopumisesta.

Ilmastonmuutoksen ja EU:n tavoitteiden mukaan meidän pitäisi pyrkiä vähentämään turpeen ja kivihiilen käyttöä, sillä ne ovat pahimmat kasvihuonekaasujen tuottajat. EU ajaa näiden sijaan uusiutuville energiamuodoille syöttötariffia.

Suomen esimerkki polttaa turvetta voi innostaa mukaan myös kehitysmaita, joilla valtavat turvevarat – jolloin ilmastokatastrofi olisi nopea.

Torjumaton ilmastonmuutos tuo syvän globaalin laman ja inhimillistä kärsimystä. Politiikan tekeminen vanhan ja saastuttavan teollisuuden ehdoilla on Suomen taloudellisen hyvinvoinnin uhka. Meille insinööreille on paljon helpompaa luoda uutta ja puhdasta teknologiaa nyt, kuin myöhemmin taistella hallitsemattoman ilmastokatastrofin kourissa.

.Siru
Sirpa Kauppinen, 539
http://www.sirunsivut.fi/>/>

Pakolaisuus on viimeinen vaihtoehto

On tärkeää auttaa ihmisiä heidän omilla asuinsijoillaan. Kotoa lähteminen on aina raskas ratkaisu, josta kärsii sekä lähtömaa että kohdemaa, yksilöstä puhumattakaan.

Kun tilanne käy kestämättömäksi – esimerkiksi menetät henkesi pysymällä kotimaassa – pakolaiseksi lähteminen on pakko.

Kehitysmaissa ongelmaa syventää se että nimenomaan koulutettu väestö osaa ja kykenee lähtemään. Toki usein se on myös kriittisyydessään vainon kohteena. Tämä on raskas menetys köyhän maan kansantaloudelle.

Suomi pitää hallussaan yhä erästä pakolaisennästystä: maailman suurinta lapsipakolaisoperaatiota, mikä tapahtui edellisen sodan aikana. Ruotsi auttoi ns. sotalapsia.

Lisääntyvä pakolaisuus on yksi ilmastonmuutoksen ongelmista. Kuivuus, tulvat, paikallisten elinkeinojen (turismi, maanviljelys, kalastus) kuoleminen ja myrskyt ajavat sadat miljoonat ihmiset pois asuinsijoiltaan. Jo nyt lasketaan olevan 10 miljoonaa ympäristöpakolaista. Sodat ja konfliktit luonnonvaroista, kuten puhtaasta vedestä, lisääntyvät.

Näin myös Suomessa voimme auttaa koko maailmaa torjumalla ilmastonmuutosta. Vältä turhaa energiankulutusta ja tuhlausta.

Siru
Sirpa Kauppinen
http://www.sirunsivut.fi/>/>