Julkaistu Hesarissa 10.2. 2006 Suomen kilpailuvaltti on tasa-arvo Suomen kilpailukyky globalisoituvassa maailmassa ei perustu halpaan energiaan tai raaka-ainevarantoihin. Ainoa mitä karussa ja kylmässä Pohjolassa puhtaan luonnon ja turvallisuuden li…
Saksalaisen Max Planck -instituutin Manfred Milinski tutki kokeissaan ilmastonmuutoksen torjunnan psykologiaa. Ihmisen luulisi toimiva järkevästi suojellakseen omaa etuaan. Silti koe paljastaa, että joissain joukoissa järki ei aina toimi.
Kokeena pe…
Vantaan kaupungin johdossa naisten osuus on silmiinpistävän pieni. Seitsemästä johtajastamme seitsemän on miehiä. Ylemmässä keskijohdossa miehiä on 22 ja naisia vain 14. Ero on järkyttävän suuri, varsinkin kun huomioi että kaksi kolmasosaa kaupungin työntekijöistä on naisia.
Yrityselämässä naisjohtajien luotsaamat pörssiyritykset menestyvät keskimääräistä paremmin. Ehkäpä Vantaankin tulisi miettiä jääkö osa pätevistä hakijoista hyvävelijärjestelmän jalkoihin. Onko Vantaalla varaa tähän?
EU-maiden keskushallinnossa naisten osuus on kasvanut prosenttiin 33 prosenttiin hierarkian kahden ylimmän tason viroista kuuden vuoden takaisesta 17 prosentista. Viroissa kehitys on ollut 14 prosentista 20 prosenttiin. Vantaalla kehitystä ei ole tapahtunut.
Naiset saavat myös miehiä pienempää palkkaa. Mieslääkäri tienaa 6031 euroa tehtäväkohtaista palkkaa naiskollegan saadessa 4770 euroa. Keskimäärin naisten palkka Vantaan kaupungilla on 2174 ja miehillä 2846 euroa. Kaikilla sopimusaloilla miehillä henkilökohtaiset lisät ovat naisia korkeammat, ja tämä ero on kasvava.
Pätkätyötä tarjolla kaupungilla
/>
Naisten elämän suunnittelua vaikeuttavat tyypillisesti myös määräaikaiset työsuhteet. Työntekijöiden epävarmuudentunteen lisäksi Vantaan kaupungille runsas pätkätyöläisten määrä käy kalliiksi. Parhaat henkilöt voivat poistua pysyvämpiin pesteihin, ja uuden henkilön rekrytoiminen on kallis prosessi.
Ennen kuin uusi työntekijä hallitsee tehtävänsä ja on omaksunut työtä helpottavan hiljaisen tiedon, työn tuottavuus on pieni. Vielä tehottomampaa on se jos henkilö ei pääse motivoituneena kehittämään pitkäjänteisesti omaa tehtäväaluettaan.
Hassua on se että tein aloitteen muutama vuosi sitten turhaan pätkätyösopimuksella olevien työntekijöiden sopimusten muuttamiseksi pitkiksi. Aloite ei mennyt virkakoneistossa läpi sillä pönäkkä mies-apulaiskaupunginjohtaja selitti että Vantaalla ei juuri ”turhia” pätkätöitä tehdä, vaan esimerkiksi metsureita ei voi palkata koko vuodeksi.
Henkilöstökertomuksen tilastot kertoivat silti toista tarinaa – työtekijöistä 22,3 prosenttia on pätkätöissä kaupungilla. Mukana on mm. reilu tuhat sosiaali- ja terveystoimen työntekijää, joilla tuskin on suurta vuodenaikaisvaihtelua.
Sirpa Kauppinen
Kaupunginvaltuutettu
htti://www.sirunsivut.fi/>/>
Ranskalaisyhtiö puuhaa Suomessakin rakentaen Olkiluotoon viidettä ydinvoimalaa.
Vastuuttomimman yrityksen titteli jaetaan vuosittain Davosissa maailman talouskokouksen aikana. Palkinnon saa yhteiskunnasta piittaamattomasta toiminnasta, ja jakajana t…
EU:ssa syntyy 8,7 miljoonaa tonnia elektroniikkajätettä josta vain 2,1 miljoonaa tonnia menee oikeaan paikkaan. Greenpeace ja tanskalainen DanWacth –järjestö selvitti jätteen kulkeutumista Baselin sopimuksen vastaisesti Afrikkaan ja Aasiaan.
Baselin yleissopimus kieltää vaarallisen jätteiden viennin OECD-maista. Länsimaista lähetetään kuitenkin ongelmajäte kehitysmaihin, missä jätteestä erotellaan arvokkaat metallit. Myös lapsityövoimaa käytetään ilman työssä tarvittavaa suojelua mm. ilmastonmuutosta kiihdyttävään jätteenpolttoon.
Myös EU velvoittaa vastuuseen. WEEE eli sähkö- ja elektroniikkaromu –direktiivin tuottajavastuun mukaan tuottajien on otettava kaikki romu vastaan ja kierrätettävä se. Direktiivin tulisi näin ohjata tuottajat valmistamaan helpommin kierrätettävää ja vähemmän haitallista elektroniikkaa.
Tietokoneista kiertää 10 % ja matkapuhelimista 2-3 % turvallisesti. Greenpeacen ehdotuksen mukaan elektroniikkatuotteille luotaisiin panttijärjestelmä, jotta ne todella kiertäisivät. Kierrätyksen ja haitattomaksi tekemisen hinnan voisi myös periä myynnissä, jolloin ekologisemmat tuotteet olisivat halvempia.
Kehitysmaiden ongelma ei ole uusi. Köyhiin maihin on kipattu niin jätettä, ydinjätettä kuin länsimaissa kiellettyjä tuotteitakin. Tällaisen estäminen vaatii selkää kansainvälistä lainsäädäntöä ja sopimuksia – sekä niiden valvontaa.
Suomen tulisi ajaa YK:ssa ja WTO:ssa selkeitä sääntöjä, jotka myös edesauttaisivat yritysten rehellistä kilpailua ilman että ympäristövastuusta laistaminen kannattaisi. Eivätkä pelkät ohjeet riitä: sopimusten rikkomisesta tulisi selkeästi sakottaa tai asettaa kauppasaartoon. EU:n tulisi saada pikaisesti myös omat rivinsä kuntoon.
/>
/>