Maahanmuuttobyrokratiaa helpotettava

mennessä | 8.3.2007 | Blogit

Tarvitsemme ulkomailta erilaisia ihmisiä töihin kylmään ja pimeään maahamme. Tulevaisuuden hyvinvointi on osin riippuvainen siitä, riittävätkö matalapalkka-alojen työntekijät. Myös valmiit korkeakoulutetut työntekijät olisivat säästöä kansantaloudelle.

Maahanmuuttobyrokratia on liian hankala. Mistä syystä tahansa tulet Suomeen, byrokratia pompottaa sinua epävarmuudessa ja kuntien eri käytännöt ovat ristiridassa toistensa kanssa.

Joskus maahanmuuttoviranomaiset yltyvät jopa epämiellyttäviksi: kun 10 vuotta Suomessa opiskellut ja työskennellyt ystäväni päätyi naimisiin, viranomainen painosti voimakkaasti tunnusmaan että liitto on vain lumetta Suomen kansalaisuuden saamiseksi.

Suomi voisi myös ottaa enemmän pakolaisia ja auttaa heitä. Onhan Suomella itsellään yhä maailmanennätys lapsipakolaisten määrästä (sotalapset) ja suuret määrät suomalaisia on myös lähtenyt leivän perässä rannikon taakse kun kato kävi kotimaassa. Myös pelko valkoisten sorrosta sekä epävarmuus neuvostoliiton miehityksestä sai liikkeelle.

Suomen turvapaikkapolitiikka on kansainvälisesti tiukka. Pysyvän oleskeluluvan saanti on harvinaista, ja tilapäiset luvat eivät mahdollista työntekoa tai edes opiskelua. Turvapaikkaa hakevia lapsia on otettu yksin säilöön, kuulusteltu ilman edustajaa ja palautettu muihin EU-maihin ilman saattajaa.

Euroopan kireät rajat lisäävät ihmiskauppaa ja rikollisuutta. Jos ainoa mahdollisuus päästä leivän perässä Eurooppaan on kulkea epämääräisen välikäden kautta, on esimerkiksi seksibisnekseen helppo saada uhreja. Lisäksi Espanjassa viljelijät pitävät lähes orjina laittomia pakolaisia. Eurooppaan ei saisi muodostua ”kastitonta” luokkaa jonka ihmisoikeuksia voi polkea. Olisi parempi päästä laillisin keinoin töihin ilman harmaata taloutta ja rikollisuutta.

Suomi tarvitsee pian paljon uutta työvoimaa. EU:n ulkopuolisen työnhakijan on ensin saatava Suomesta työpaikka ja sitten palattava lähtömaahansa hakemaan oleskelulupaa. Edestakaisin matkusteluun on harvalla varaa. Nykyisellä politiikalla on vaikea houkutella Suomeen työntekijöitä.

Sirpa Kauppinen
Ympäristötekniikan M.Sc.
http://www.sirunsivut.fi/>/>

Vantaata lypsettiin

mennessä | 13.2.2007 | Blogit

Vantaa äänesti odotetusti Spondan maakauppojen puolesta. Odotetusti siksi, että Vantaa ei hevin tee mitään missä kyseenalaistaisi valtion tai muiden kuntien toimia. Vantaata lypsettiin – tällä kertaa tosin Spondan toimesta.
/>
/>Rahat ulkomaille
/>
/>Spondan rahat valuvat pääasiassa ulkomaalaisten omistajien kouriin. Valtio omisti yhtiöstä enää kolmanneksen vuonna 2005, ja suomalaiset kotitaloudet vain kuutisen prosenttia.
/>
/>Mitä tästä opimme
/>
/>Jotta toista ja kallista mokaa ei tapahtuisi, veronmaksajien rahoja voisi säästää käynnistämällä jo nyt seuraavien kehittämiskohteiden maanhankinta tai lunastusmenettely.
/>
/>Vantaan olisi pitänyt ostaa maa 15 vuotta sitten, ennen yleiskaavan laadintaa. Silloin ostaminen olisi tullut halvemmaksi, ja hinta olisi ollut raakamaan tasoinen. Nyt vikinän sijaan tulee pohtia, mikä on Marja-Vantaan jälkeen seuraava kehittämiskohde? Tarvitaanko 20 vuoden kulutta maata lisää?
/>
/>Vanhanen kiristää alueen hintoja
/>
/>Vanhasen hallitusohjelmassa on tavoitteena kohtuuhintaiset asunnot. Vanhanen silti itse kieltäytyi kohtuuhintaisesta maakaupasta kun ei Spondan hinnoista hänen mukaansa neuvotella.
/>
/>Tuomioja kirjoitti blogissaan (30.1.): ”Vantaa on suostunut maksamaan käsittämätöntä ylihintaa valtion kaavoittamattomasta metsämaasta, mutta Järvenpää sentään toimii kuten hallitusohjelma kuntia kannustaa tekemään: hakemaan kohtuuhintaisuutta lunastusmenettelyn kautta. Ihan oikea, joskin aivan liian harvoin käytetty menettely, ja on valtion häpeä että sitä joudutaan käyttämään valtion omistaman maan saamiseksi kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon.”

Hinta on liian korkea. Valtuusto tyytyi silti pääosin vikisemään kalliista hinnasta, ja suuret puolueet jopa jaksoivat hehkuttaa kaupan edullisuutta. Vain minä (Sirpa Kauppinen), Leena Korhonen ja Timo Juurikkala yhdenksän muun lisäksi uskoivat alan asiantuntijoiden neuvoja ja uskalsivat äänestää ylihintaa vastaan.

Kiristystä rata-rahoitus päätöksellä
/>
/>Siitä huolimatta että Sponda on pörssiyhtiö, Vantaalla tulkittiin valtion politiikka sen ohjaksissa kiristykseksi: mikäli ylihintaan ei makseta, samalla viikolla valtioneuvostossa päätettävää Marjaradan rahoituspäätöstä ei tule. Tämä oli varsin spekulatiivinen ja järjetön peruste veronmaksajien rahojen tuhlaamiselle. Onko ylihinnoittelussa järkeä edes valtion kannalta?
/>
/>Koko pääkaupunkiseudun kehittämisen kannalta Marja-Vantaan rataan pohjautuva kaupunginosa on tärkeä. Asuntotopula on huutava ja asuntojen hinnat pilvissä. Valtion taholta olisi itsensä nilkkaan sahaamista vaikeuttaa uuden alueen rakentamista kovin pahasti. Mutta pörssiyhtiö Spondalle mahdollisimman korkea hinta on sen etujen mukainen.

Puolueiden vaalituki pois

mennessä | 17.1.2007 | Blogit

Valtion antamaan ylimääräiseen puolueiden vaalitukeen on laitettu rahaa vuodesta 2004 lähtien joka vaalissa. Alunperin tuki tuli -99 eurovaaleihin ”tiedotuksen vuoksi”. Nyt tästä verovaroin kustannetusta puoluemainonnasta on tullut pysyvä käytäntö.

Vaalimainontaan käytetään järjettömät määrät rahaa siinä missä vanhuksia ei ole varaa hoitaa, pienten lasten kouluja lakkautetaan, nuorten pahoinvointi lisääntyy ja yhä useampi jää yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vaikka nämä ovat eri budjetteissa, rahanlähde on sama: kansalta kerätyt veroeurot. Ja jokavuotisissa säästöissä ja supistuksissa vakuutetaan että tätä verokertymää on liian vähän.

Puolueiden kampanjabudjetit (ei sisällä yksittäisiä ehdokkaita):

  • Keskusta 1,5 miljoonaa euroa
  • Kokoomus 900 000 euroa
  • Sdp 900 000 euroa
  • Vasemmistoliitto 850 000 euroa
  • Rkp 900 000 euroa
  • Vihreät 500 000 euroa
  • Kristillisdemokraatit 210 000 euroa
  • Perussuomalaiset 215 000 euroa

Ylimääräisen puoluetuen osuus on Keskustan kampanjabudjetista lähes puolet, Sdp:llä yli kaksi kolmasosaa ja Kokoomuksella reilu puolet. Muilla puolueilla tuki on melko pieni. (Lukujen lähde: HS 7.1.2007)

Verorahoja ei vaalimainontaan saisi laittaa, niille on tärkeämpiäkin kohteita.

– Siru –
Sirpa Kauppinen
Ympäristötekniikan M.Sc.
http://www.sirunsivut.fi/>/>/>

Ympäristö yritysten kilpailutekijänä

mennessä | 3.1.2007 | Blogit

Nykyisin ympäristöasiat ovat kilpailutekijöitä. Energiansäästö maksaa itsensä takaisin puhumattakaan tehokkaasta materiaalien käytöstä.

Hyvän suunnittelun tärkeys

Suunnittelun aikana määrätään suurin osa tuotteen ympäristövaikutuksista. Siinä määritellään, muun muuassa kuinka paljon ja mitä materiaalia kuluu, ja suunnittelu määrää myös kuinka joustava, pitkäikäinen ja korjattava tuote on.

Rakentamisessakin hyvä projektin suunnittelu voi säästää materiaalisia kustannuksia – ostetaan vain tarkkaan laskettu määrä raaka-aineita ja tehdään työt järkevässä järjestyksessä ettei tarvitse avata asfalttia kolmea kertaa. Puhumattakaan hyvin suunnitellusta talosta ja joka toimii joustavasti, kestää ajan hampaan ja säästää energiaa.

Esimerkiksi suunnitteluvaiheessa voidaan päättää huomiodaanko mikroilmasto (rehevillä puilla voi vähentää lämmityskuluja 5-10%), ilmastoinnin ulosmenoilman lämmön talteenotto tai passiivisen lämmön kerääntyminen rakenteisiin. Kaikki vaikuttavat talon energiataseeseen koko sen elinkaaren ajan.

Materiaalien tehokas käyttö

Ekotehokkuus tarkoittaa materiaalien ja energian käytön minimoimista suhteessa tuotettuun palveluun tai tuotteeseen.

Yrityksille ekotehokkuus voi olla kilpailuetu, jolla lisätään marginaalia. Kun yrityksen materiaalien käyttö on tehokasta, tarvitaan vähemmän raaka-aineita ja tuotetaan vähemmän jätettä. Yritykselle tulee suoraan taloudellista hyötyä energia-, kuljetus-, raaka-aine- ja jätekustannusten laskiessa.

Vastuullisuus on riskienhallintaa

Huonosti hallittu riski ympäristölle on myös riski rahoittajille. Imagohaitat esimerkiksi alihankkijoiden lapsityövoimasta tai ympäristöonnettomuuksista voivat johtaa myynnin laskuun. Silti yritykselle kuin yritykselle on suuri haaste löytää tietoa alihankintaketjusta aina kehitysmaihin saakka. Miten tietää että viiden alihankkijan ja tuhannen kilometrin päässä on kaikki kunnossa? Ja miten vakuuttaa paikalliset työntekijät esimerkiksi lapsityövoiman käytön vahingollisuudesta?

Vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Useat suomalaiset yritykset pyrkivät selvittämään tuotteittensa hankintaketjun alkujuurille saakka. Tällöin ei tule epämiellyttäviä yllätyksiä. Työstä kannattaa tehdä ainakin se minkä saa helposti selville.

Tietoa tarjolla

Motiva on energian säästöön keskittyvä palvelu, ja nyt keväällä perustettava Mativa taas neuvoo materiaalinkulutuksen hallinnassa. Internetissä on myös paljon molempien asioiden tiimoilla pyöriviä neuvotasivuja. Yrityksille on tarjolla yhä enemmän tukea ympäristö- ja yhteiskuntavastuunsa hallintaan yhtenä esimerkkinä Teknillisen korkeakoulun CR|net jonka parissa työskentelen itse.

Kaupalliset energiansäästöpalvelut toimivat mm. niin että ottavat vain tietyn prosentin säästyneistä energiakustannuksista, jolloin se on palvelun ostaneelle yritykselle vain plussaa. Suomalaisella yritysmaailmalla on yhä käyttämättömiä kilpailuetuja ympäristöasioissa, ja niitä kannattaa hyödyntää kansainvälisen kilpailun kiristyessä.

.Siru
Sirpa Kauppinen
http://www.sirunsivut.fi />/>