mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 12.12.2006 | Blogit
Vastustin ainoana vihreistä rajansiirtoja.
Sipoolla on maata, ja Helsingillä kaavoitusresursseja ja ne pitäisi yhdistää yhteistyöllä. Sipoon kaavoitusprosessia voisi tukea Helsingin kaavoitusresurssein – vastikkeellisesti rakennusoikeutta, maata tai rakennuksia vastaan.
Kansallispuisto lausunnoissa mukana
Kansallispuistoaloite Sipoon korven suojelemiseksi sai alkunsa siitä, että osa Helsingin omistamasta ja rakentamiseen kaavailemasta maasta on erittäin arvokasta luontoaluetta. Lakiehdotus Sipoon korven kansallispuistosta sai taakseen mittavasti uusmaalaisia kansanedustajia, ja saa voimakkaan tuen Vantaallakin.
Kansallispuisto oli kaikissa Vantaan valtuustossa esitetyissä lausuntoehdotuksissa keskeisesti mukana. Samaa asiaa ajaa kansalaisjärjestöjen aloite. Vantaan kaupunginjohtaja antoi kunniasanansa edistää hanketta.
Yhteistyö asukkaiden parhaaksi
Ihan toinen asia on tässä tiivistyvässä yhteistyöprosessissa se, että se ei ole yhteistyötä. Selvää on että itään rakennetaan, mikä seudun kasvaessa on tarpeen, mutta toimintatavat ovat törkeitä. Tällaista politiikkaa en halua tukea.
Rajojen siirtelyn sijaan rajoja tulee madaltaa. Niitä rajoja joita tavalliset kuntalaiset kokevat terveyskeskusten, päiväkotien ja kaupunkisuunnittelun kautta. Tällainen prosessi vaatii tahtoa ja toimia, eikä kuntien välistä luottamusta saisi tuhota oman edun nimissä.
Vapaaehtoinen ja todellinen yhteistyö ei tällaisesta politiikasta kehity. Se ei ole tyhmä joka pyytää, tyhmä on se joka antaa, ja ihan kaikkiin Helsingin pyyntöihin ei tarvitse suostua. Eikä Helsingin asenne yhteistyöhön ei parane sillä että ihan kaikkeen suostutaan.
Hullua on että Vantaan Vesterkullan kiilan luovutus Helsingille on markkinoitu valtuustolle Sipoon liitoksen ehtona vaikka se ei ilmeisesti ole Sipoon ja Helsingin väliselle rajanmuutokselle välttämätön. Jos kyseessä on vain huono valmistelu Helsingin puolella, Vantaa ei siitä uskalla edes huomauttaa. Tällainen ”yhteistyö” johtaa laaduttomaan hallintoon.
Sirpa Kauppinen,
Kunnanvaltuutettu, vihreät
+358-40-540 4691
http://www.sirunsivut.fi/>/>/>
mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 4.12.2006 | Blogit
EU:n yrityksistä 99,8 % on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Direktiivejä tehdään kuitenkin usein suurten näkökulmasta. Viimeisen 15 vuoden aikana lähes kaikki uudet työpaikat ovat tulleet pk-yrityksiin. Säädettäessä dikretiivejä tulisi huomioida se, mi…
mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 23.11.2006 | Blogit
2005 reilun kaupan merkkituotteiden myynti kasvoi 37 % edellisvuodesta. Tuotteita myytiin yhteensä 1,1 miljardilla eurolla.
Tuotteiden myynti maailmassa on kasvanut useana vuonna peräkkäin kymmenien prosenttien vuosivauhtia. 1500 yritystä toimii tavarantoimittajina./>
Suomessa Reilun kaupan kasvu on ollut nopeampaa: vuonna 2005 se oli 105%, mikä on nopeampaa kuin päivittäistavarakaupan myynnin kasvu keskimmäärin. Uusin reilun kaupan tuote on Meiran Reilu-kahvi, joka myydään puolen kilon paketeissa.
Reilu kauppa siis kannattaa niin yrittäjälle kuin sijoittajalle.
Miksi maksaa enemmän?
Reilun kaupan ideaan kuuluu järjellinen hinta työstä. Reilun kaupan kriteeristö määrää työskeltelyolosuhteista. Mm. kasvinsuojeluaineita ei suihkuteta työntekijöiden päälle heidän työskennellessään (vaikuttaa työntekijöiden keskimmääräiseen elinikään), lapsityövoimaa ei käytetä muuta kuin korjuupiikissä (lapset pääsevät kouluun), eikä orjatyövoimaa käytetä. Asiat ovat itsestäänselviä Suomessa mutta eivät kehitysmaissa joissa iso osa raaka-aineista tuotetaan.
Osta reilunkaupan tuotteita, ne ovat eettisesti tuotettu. Ja vaadi niitä myös omaan lähikauppaasi, työpaikkasi kahvilaan ja kuntasi eettisiin hankintaohjeisiin.
M.Sc. Sirpa (Siru) Kauppinen
http://www.sirunsivut.fi/>
mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 17.11.2006 | Blogit
Kuntatyönantajan tulee olla aktiivinen naisten ja miesten palkkauksen tasa-arvon parantamisessa. Pelkkä stategiapaperi ei riitä, vaan myös johdon mielipide tasa-arvon edistämiseksi on hyvä ilmaista. Tasa-arvosuunnitelma jää helposti myös kuolleeksi kirjaimeksi, ja miehet nähdään alitajuisesti potentiaalisimpina johtajina.
Budjetin käsittelyssä tasa-arvotarkastelu on jäänyt lähinnä vihreiden hartaaksi toiveeksi. Tosiasiallisesti Vantaalla ei esimerkiksi budjetin vaikutuksia tasa-arvoon tarkastella. Budjetti on silti yksi tärkeimmistä johtamisen välineistä.
Naiset saavat keskinmäärin 20% pienempää palkkaa kuin miehet. Vaikka useimmiten lisääntymiseen tarvitaan kaksi, Suomessa vain toisen työnantaja maksaa vanhemmuuden kulut.
EY-tuomioistuimen päätös palkkaeroista käsittämätön
Luzemburgin EY-tuomioistuin antoi päätöksen palkkaeron hyväksyttävyydestä, mutta komissio aikoo puuttua asiaan vuoden 2008 kuluessa.
Tasa-arvoasioista vastaavan komissaarin Vladimír Jpidlan tiedottajan Katharina von Schnurbein mukaan tuomioistuimen tulkinta voi johtaa kasvaviin palkkaeroihin. Komission mielipiteen mukaan työnantajan pitää erikseen perustella mikäli käyttää uran pituutta palkkaeron perusteena.
Palkkaerojen syitä Suomessa:
/>
- Naisten hitaampi urakehitys, joka johtuu asenteista ja eriarvoistavista yhteiskunnan rakenteista.
- Palkkaeroja korostaa se että työn tuottavuutta ja tärkeyttä arvioitaessa esimies alitajuisesti arvottaa korkeammalle niiden työn, jotka tuntee hyvin. Tämä saattaa herättää puheita hyväveli-järjestelmästä.
- Vanhemmuuden kustannusten epätasainen jakautuminen: Tasa-arvojärjestöjen mukaan äitiys- ja isyyspäivärahojen kustannukset tulisi jakaa tasan kummankin työnantajan kesken. Näin työnantajat eivät välttelisi nuorten naisten palkkaamista.
- Miesten lyhyet isyyslomat. Kukaan ei oikeasti ole korvaamaton – paitsi omalle lapselleen.
- Naisvaltaiset alat ovat alipalkattuja.
Lasten vaikutus palkkaan
/>
Norjassa tutkittiin lasten vaikutusta palkkatasoon. Samanikäisiin samassa ammatissa toimiviin naisiin verrattuna lapset vähentävät palkkaa seuraavasti:
- 1. lapsi 8%
- 2. lapsi 11%
- 3. lapsi 17%
Saman tyyppinen tutkimis Suomessa vahvisti säännön. Miehiin verrattuna ero on vielä suurempi./>/>/>
Jo uuden työnhakijan palkkauspäätöksiä tehtäessä on hyvä miettiä miten se vaikuttaa organisaation tasa-arvotilanteeseen. Puolta Suomen kansasta – usein motivoituneita, osaavia ja luovia naisia – ei saa pitää syrjinnän kohteena.
Pohjoismaat ovat eurooppalaisittain katsottuna tasa-arvon kärjessä. Yhdentymiskehityksessä tasa-arvo vaatii tietoista taistelua, jotta emme taantuisi. Passiivinen EU-politiikka tässä asiassa ei riitä.
– Sirua (Siru) Kauppinen
M.Sc.
http://www.sirunsivut.fi/>/>
mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 16.11.2006 | Blogit
Vantaan Kaupunginhallituksen lausuntoon rajansiirroista saatiin maininta Sipoonkorven kansallispuistosta mukaan. Vantaan kaupunginhallitus muistutti myös kehäradan ja kehätien parantamisen tärkeydestä.
Kaikki askeleet Sipoonkorven suojelemiseksi ovat eteenpäin. Muuten koko projekti on arveluttava kuntalain ja demokratian kannalta: Vantaan tulisi luovuttaa maata jotta Helsinki voisi edes etäisen laillisesti kaapata Sipoon maata. Kuntajakolain edellytykset rajanmuutoksille eivät täyty tällöinkään, mutta kysymys on poliittinen ja siitä päättää valtioneuvosto.
”Sipooseen” rakennetaan oli kaavoittajana Sipoo tai Helsinki. Ja pitkällä aikavälillä asuntoja tarvitaan, vaikka rakentamatonta tonttimaata on YTV:nkin alueella. Pendelöinti autolla ilman rataratkaisuja ympäryskuntiin kuormittaa ympäristö ja asukkaiden terveyttä, sekä vähentää läpikulkualueiden viihtyvyyttä.
Sipoon ja Helsingin kaavoitusyhteistyö ei varmaankaan ole vaihtoehtoa: vähemmästäkin sooloilusta välit tulehtuvat. Ilman yhteistyötä ympäryskuntien kanssa järkeviä ratkaisuja liikenteen lisääntymiseen ei löydy. Pelkkä Helsinki, Espoo, Vantaa (ja Kauniainen) ei kykene ratkaisemaan työssäkäyntialueen suunnittelua yksin.
Ongelmana Helsinki-yhteistyössä tuntuu olevan se että Helsinki toimii omavaltaisesti, yllättävästi ja muista välittämättä. Vaikka Vantaalla on kovasti haluja yhteistyöhön, kaikki toimii täysin Helsingin ehdoilla. Helsingin jäykkä ja hierarkinen hallintokulttuuri vielä vaikeuttaa toimintaa.
Tukholmassa vastaava yhteistyöprosessi alkoi toimimaan hyvin vasta kun ympäryskunnat olivat laittaneet yhteistuumin ydin-Tukholman seinää vasten. Aikaisemmin se oli Helsingin-seudun kaltaista tempoilua, jossa seudun kokonaisetu jäi kantakaupungin etujen jalkoihin.
M.Sc. Sirpa Kauppinen
http://sirunsivut.fi/>
