Liikkumisen ongelmat globaaleja

mennessä | 4.9.2008 | Blogit

Aasian talouskasvun myötä autojen käyttö lisääntyy huomattavasti todetaan Aasian kehityspankin tutkimuksissa. Kehitysmaat ovat ottamassa kiinni teollisuusmaita saastuttamisessa, ja toistavat teollisuusmaiden virheitä liikennesuunnittelussa.

Aasian kehityspankki tutki raportissa ”Energy Efficiency and Climate Change: Considerations for On-Road Transport in Asia” kehitystä 25 vuotta eteenpäin. Autojen lisääntyessä liikenteen hiilidioksidipäästöt lisääntyisivät Kiinassa 3,4-kertaiseksi ja Intiassa 5,8-kertaiseksi kun Kiinassa autojen määrä saattaa kasvaa 15-kertaiseksi ja Intiassa 13-kertaiseksi.

Bindu Lohani toteaa raportin saatesanoissa: ”Ongelmia on tarkasteltava kokonaisuutena. Tämä tarkoittaa nykyisten liikkumistottumusten muuttamista ja kaupunkisuunnittelun muovaamista sellaiseksi, että saadaan minimoitua ihmisten kulkemien matkojen tarve, pituus ja tiheys”

Länsimaissa tällaista luonnehditaan ekologiseksi tai jopa järkeväksi kaupunkisuunnitteluksi.

Suurimmat kulutuksen ympäristövaikutukset tulevat teollisuusmaista. Asukasta kohden kehitysmaiden kulutuksen haitat ovat vähäinen määrä. Siksi teollisuusmaiden kulutuksen haittoja, kuten liikenteen päästöjä, tulee katsella erityisen tiukasti, eikä vain päivitellä kehitysmaiden kehitystä kaltaisiksemme.

Myös matkatavalla on paljon vaikutusta liikkumisen ympäristöhaittoihin. Mikäli koko Helsingin seudulla olisi eri keskuksissa ja keskusten välillä pikaraitiotieverkko, alueen hiilidioksiditaso näyttäisi aivan erilaiselta. Mutta kysymys on poliittisista valinnoista.

Ratikaton kaupunki ei ole etu, josta autoilijan kannattaa pitää kiinni. Päinvastoin se tarjoaa etuja:
– Vähemmän ruuhkia ja ruuhkissa istumistua.
– Työmatkoja voi hyödyntää mm. kielten opiskeluun, lukemiseen ym. Eli ihmisten työmatka-aika ei ole aina hukkaan heitettyä ajoaikaa.
– Autoileville nopeammat tyhjemmät tiet.
– Puhtaampi ilma kaikille.
– Pienempi budjetti teiden rakentamisessa ja ylläpidossa. Moottoritie on paljon ratikkalinjaa kalliimpi ylläpitää ja rakentaa./>/>/>/>/>

Niin Aasiassa kuin Suomessakin ruuhkat ja ilmansaasteet vaikuttavat kielteisesti elämän laatuun ja ovat kansantaloudellisesti kalliita.

ADB:n on tutkinut myös kolmen suurkaupungin liikennejärjestelyjä raportissaan ”Sustainable Urban Transport in Asia” raportissa Bindu Lohani toteaa: ”Tehokas ja kestävä kuljetusjärjestelmä sekä ihmisille että tuotteille on ehdoton edellytys kestävälle talouskasvulle.” Lohanin mukaan olisi syytä panostaa esimerkiksi kevyen liikenteen lisäämiseen ja edullisiin linja-autoverkostoihin.

Kuulostaako tutulta? Sama ongelma on kaikissa teollistuneissa ja teollistuvassa kaupungeissa. Puolet Suomen hiilidioksidipäästöistä tulee liikenteestä. Silti kasvihuonekaasujen vähennys on tavoitteellista lähinnä teollisuuden parissa, jossa EU:n päästökauppa pakottaa yritykset huolehtimaan haitoistaan.

Käytännössä joukkoliikennepolitiikkaa ei nähdä merkittävänä kansantaloudellisena tekijänä tai ilmastokysymyksenä, vaan ”juustohöylätään” kaupunkien ja sitä kautta YTV:n budjettia. Näin ”säästöt” ohjaavat kehitystä väärään suuntaan kun lipunhinnat nousevat ja asukkaat hankkivat autoja. Auton hankittuaan siitä luopuminen kestää jonkin aikaa, joten joukkoliikennepolitiikan suunta kannattaa kääntää pian.

Joukkoliikenteen tulisi olla kilpailukykyistä auton kanssa Suur-Helsingin alueella. Lipunhintojen tulee olla pienemmät kuin ajokustannukset. Väestömäärä riittäisi kannattamaan pikaraitiotietä. Ainakin Vantaan alueella kaavassa on yhä väylät varattuna raitiotietä varten. Aika ei vain ole poliittisesti kypsä raitioliikenteen lisäämiseen, eikä sitä osata yhdistää ilmastonmuutoksen ja ruuhkien torjumiseen.

Sirpa Kauppinen
Lähde: Report Warns on Climate Change Implications of Asia’s Motorization />

Koulusta aito kotiseutuyhteisö

mennessä | 4.9.2008 | Blogit

Olen pannut merkille, että nykylapset viihtyvät koulujen pihoilla koulupäivän jälkeen ihan eri tavalla kuin minun lapsuudessani. Myös vanhemmat saavat ja haluavat osallistua koulun juhliin, urheilupäiviin, vanhempainiltoihin jne. (Minun aikanan…

Reggae-bussit Vantaalle!

mennessä | 2.9.2008 | Blogit

Juuri äsken minulta kysyttiin, miten voitaisiin lisätä kaupunkiviihtyvyyttä Vantaalla. No hei, vaihtakaa ne isot, harvaan kulkevat lootabussit pieniin , vikkeliin ja ketteriin reggae-busseihin, jotka muualla maailmalla on hyviksi havaittu! &#82…

Koulut alkamaan vasta klo 9!

mennessä | 2.9.2008 | Blogit

Koulut alkamaan klo 9! 28.8.2008 9.25 | Vaula Norrena | Yleinen Nyt kysyttiin, miten voitaisiin lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia Vantaalla? No, hei, laittakaa kaikki koulut alkamaan aikaisintaan klo 9! Lapset saavat tunnin enemmän …

Aloite ilmastonmuutoksen torjumiseksi

mennessä | 31.8.2008 | Blogit

Tein aloitteen Vantaan yhtymisestä ilmastonmuutoksen torjujiin. Kunta voi tehdä hyvin paljon. Sen päätösvallassa on mm. materiaalivirrat (jätevirrat ja hankinnat) sekä joukkoliikenne. Asuminen ja kaupunkisuunnittelu ovat ilmaston kannalta tärkeitä – ja molemmat kuntien hanskassa. Kuntien energialaitokset investoivat eri tekniikoihin kuntien ohjauksessa.

Pääkaupunkiseutu on vaisu: käytämme yhä hiilivoimaa, harkitsemme kertakäyttöyhteiskunnan ylläpitämistä jätteenpoltolla, biojätteestä päättyy puolet kaatopaikalle tai aiotaan polttoon eikä vaikkapa biodieselin valmistukseen, hankinnan eettisistä ohjeista ei tiedetty hankinnoissa kun soitin ja kysyin… ja joukkoliikenteen osuus on laskenut tasaisesti.

Edes kunnan oma logistiikka ei ole ympäristölaskennassa, joka vähentäisi kuormitusta.

Vantaa voisi vähentää kasvihuonepäästöjään 90% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Tavoite on sama kuin länsinaapurilla, jolla on jo lähtötasoisesti paljon pienemmän päästöt kuin Suomella asukasta kohden laskuttuna. Osa Ruotsin kunnista ylittää tuonkin tavoitteen. Nyt YTV:n alueen tavoite on 39% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Ilmastoon liittyvät aloitteeni ovat edenneet väliin tahmeasti virkakoneistossa. Eettisten hankintakriteereiden aloite sai
naispoliitikkoja paljon taakseen, mutta jätti suurten puolueiden miehet kylmiksi. Energiatehokkuuden lisääminen ja ilmastoystävällisen asumisen ja rakentamisen linjat ovat jumittuneet suurpuolueisiin – ekorakentaminen on jäänyt näpertelyksi verrattuna vaikkapa Espooseen tai Ruotsalaisiin kuntiin./>

Liikennepolitiikka on vihreillä eronnut muista: useampana vuotena olen vastustanut joukkoliikenteen lipunhintojen korotuksia. Joukkoliikenteen osuus on laskenut 70-luvun kahdesta kolmannekseesta nykyiseen yhteen kolmannekseen. Ei riitä että joukkoliikenteen käyttäjämäärä kasvaa hiuksen hienosti, jos alueen väkimäärä ja yksityisautoilu lisääntyvät nopeammin. Joukkoliikenne ei ole ollut, eikä ole, kyllin kilpailukykyinen nykyhinnoilla. Lisäpanostusta tarvitaan jos oikeasti halutaan torjua ilmastonmuutos.

Valtuustoaloite
/>

Vantaa leikkaa kasvihuonekaasuja 90 % vuoteen 2050 mennessä.

Ruotsissa moni kunta on asettanut tavoitteet yli EU:n tavoitteiden.
Esimerkiksi Smoolandin Markaryd aikoo vähentää päästöistään 50 % jo 2010
mennessä. Koko Ruotsi vähentää päästöistään 90 % vuoteen 2050 mennessä./>/>

Keinoja löytyy, esimerkiksi
– Energiatehokkuuden lisääminen toimintatavoissa ja omassa olevissa
rakennuksissa
– Materiaalisen kierrätyksen lisääminen ja lajitteluun kannustaminen
– Ekologinen kaukolämpö ja nollalämmitysrakentaminen.
– Liikenteen biopolttoaineiden käyttö (jätteestä tuotettu, ei ruuasta)
– Joukkoliikenteen, raiteiden ja kevyen liikenteen suosiminen
– Kaupunkisuunnittelu/>/>/>/>/>/>/>

Nimenomaan kaupungilla on mahdollisuus vaatia matalaenergiaratkaisuja aluerakentamissopimuksissa ja kaavoihin liittyviä kaupungin oikeuksia ollaan yhä lisäämässä. Espoossa käytössä oleva Mera-järjestelmä nollalämmityskerrostaloissa on saanut kehuja ja säästää asukkaiden lämmityskulut.

Lisätietoja: Sirpa Kauppinen 040 540 4691

Tietoa Suomen kuntien ilmasto-asioista:

/>

Tasa-arvo houkuttelee osaajia

mennessä | 31.8.2008 | Blogit

Julkaistu Hesarissa 10.2. 2006 Suomen kilpailuvaltti on tasa-arvo Suomen kilpailukyky globalisoituvassa maailmassa ei perustu halpaan energiaan tai raaka-ainevarantoihin. Ainoa mitä karussa ja kylmässä Pohjolassa puhtaan luonnon ja turvallisuuden li…

Polkien Tuusulanjärven ympäri

mennessä | 19.7.2008 | Blogit

 Ryhdyin viime kesänä tekemään pari kolme kertaa viikossa 50 – 80 kilometrin fillariretkiä lähinnä kuntoilumielessä, mutta samalla tulisi tutustuttua naapurikuntien yhdyskuntarakenteeseen. Syksyn tullen tahti harveni koska tuollaiselle reissul…