Sharma Sonja

Olen 35-vuotias korsolainen järjestöaktiivi. Oltuani vuosia kunnallispolitiikassa taustalla totesin, että viime aikojen järjettömien poliittisten arvovalintojen muuttamiseksi olen valmis lähtemään itsekin ehdolle.

Hallituksen arvovalinnat ovat olleet kovia, mutta kunnissa on vaihtoehto muuttaa niitä. Leikkaukset koulutukseen ja varhaiskasvatukseen voidaan korvata kunnan rahoituksella; me voimme vielä pitää koulutuslupauksen, jonka hallitus niin törkeästi päätti rikkoa vaalilupauksista huolimatta.

Ilmainen varhaiskasvatus on edellytys työllisyyden ja tasa-arvon lisäämiselle sekä syrjäytymisen ehkäisylle. Nuorilla pitää olla mahdollisuus koulutukseen, eikä maan tilaa varmasti paranneta koulutuspaikkoja vähentämällä ja yhä useamman nuoren joutumisella työttömyyskierteeseen ja yhteiskunnan ulkopuolelle. Hyvinvointiyhteiskunnassa ei pitäisi yhä useampia työntää köyhyysloukkuun ja leipäjonoihin.

Koulutus on myös perusedellytys maahanmuuttajien kotoutumiselle. Kieliopetus mahdollistaa heillekin koulutuksen ja työn ja sitä kautta integroitumisen yhteiskuntaan. Maahanmuuttajat voivat olla voimavara yhteiskunnassa, jos heille annetaan siihen mahdollisuus. Jonot kotoutuskoulutukseen on purettava ja mahdollisuus normaaliin elämään taattava mahdollisimman monelle. Näin ehkäistään parhaiten myös mahdollista radikalisoitumista.

Luonnonsuojelu ruohonjuuritasolla on nyt entistä tärkeämpää, kun maailmalla on vallalla silmienummistuspolitiikka. Työ alkaa kuntatasolla: Voimme suojella lähiluontoa kunta kerrallaan. Panostamalla kestävään rakentamiseen ja kestäviin energiaratkaisuihin pääsemme jo pitkälle. Myös toimiva julkinen liikenne on iso askel kohti kestävämpää kehitystä: Yksityisautoilua on turha yrittää vähentää niin kauan kuin ei ole mitään tarjota tilalle. Lähiruoka ja luomutuotanto ovat myös jotain, mitä kunnilla olisi syytä tukea entistä enemmän.

Inhimillisyydellä voimme luoda paremman huomisen Vantaalle.