Valtuutettujen äänestyspäätökset julkisiksi

Hesarin mukaan vantaalaispoliitikot ovat kaikesta samaa meiltä, mikä ehkä syynä pieneen äänestysvilkkauteen.

Käytännössä valtuuston päätökset eivät kuitenkaan ole olleet yksimielisiä, vaan aivan päin vastoin.

Esimerkiksi vihreät ovat ehdottaneet lisäresursseja alibudjetoituun terveydenhuoltoon joka vuosi, ja lähes aina hävinneet äänestyksen.

Myös Vantaa-lisästä äänestettiin tiukasti, ja demareista ja kokoomuksesta kaikki kannattivat sen alentamista (tai äänestivät tyhjää tai olivat hetken pois kokouksesta).

Jos äänestyspöytäkirjat eivät näy Vantaan sivuilla, vaalipuheet eroavat rankasti todellisista teoista. Tämä tiedotusvaje voi aiheuttaa tilanteen, jossa iso osa valtuutettuja puhuu puuta heinää.

Äänestyspöytäkirjojen julkistamien helposti katsottavaan muotoon kuuluisi länsimaiseen demokratiaan ja palvelisi kuntalaisia.
Varmasti uudesta hienosta valtuuston äänestysjärjestelmästä on mahdollista saada jopa taulukot ja piirakat eripuolueista tulevaisuuden varalle./>

Oikea tieto voisi lisätä hyvinkin äänestysaktiivisuutta. Ainakin se tuo puolueiden väliset linjaerot hyvin esiin.

Vihreillä oli vaalirahoituksen julkistaminen jo ennen äänestystä. Saman tyyppinen tempaus voisi olla kaikilla valtuutetuilla omien äänestysvalintojensa suhteen. Julkistettaisiin, mitä asioita oikeasti kannatettiin.

Valtuustossa useamman kerran koettua on se että valtuutettu tekee ehdotuksen, ja äänestää sen jälkeen omaa ehdotustaan vastaan. Ryhmäkuri estää valtuustoa kehittymästä ja mukautumasta aikaansa.

Sirpa Kauppinen
Kaupunginvaltuutettu, vihreät, 539
http://www.sirunsivut.fi />/>

Tasa-arvo yhä kysymys

Korhosen tapaus osoitti syrjintää esiintyvän yhä yllättävissäkin paikoissa. Almamedialle tapaus toi tahran, jota maineenhallinnan pesulassa on vaikea pestä. Sen taloudelliset vaikutukset ovat vaikeasti arvioitavissa, sillä se vaikuttaa lahjakkaiden työntekijöiden rekrytöintiin, myyntiin sekä arvostukseen ja sidosryhmien luottamukseen ulkomailla.

Myös kuntavaalit toivat esille perusarvona tasa-arvon.

Subjektiivinen päivähoito-oikeus on myös tasa-arvokysymys: jos tyypilllisesti pätkätyösuhteessa oleva nuori nainen menettää oikeuden lastensa päivähoitopaikkaan, seuraavan pestin hakeminen onkin jo paljon haastavampaa (ja siihen liittyy myös seuraavan päivähoitopaikan löytäminen). Käytännössä se aiheuttaisi sen että osa naisista jää pois työmarkkinoilta. Ja tätähän emme toivo.

Pahinta on ehdotus perheverotuksesta: silloin vähemmän tienaavan puolison ei aina kannata mennä töihin, mikä lisää riippuvuutta pahimmillaan epätyydyttävästä suhteesta (tässä ei tarkoita etä kaikki suhteet olisivat epätyydyttäviä, mutta taloudellinen riippuuvuus voi vaikeuttaa hankalassa suhteessa elävän elämänvalintoja).

Maissa jossa perheverotus on, naisten työssäkyntiprosentti on paljon pienempi. Perheverotus on mennyttä aikaa.

Pinkki katto tuli vastaan Korhosen tapauksessa. Sitä ei paranneta Lapin Kansan vaihtuvilla selityksillä, vaan lisäämällä suvaitsevaisuutta ja monenlaisuutta.

Siru
Sirpa Kauppinen
http://www.sirunsivut.fi/>/>

Turpeen tarina

Turve ei ole uusiutuva ilmastonmuutoksen kannalta, sillä se kasvaa niin hitaasti. Turve on muodostunut jääkauden jälkeen tuhansien vuosien aikana, noin millimetrin vuodessa.

Kokoomus ajoi äsköttäin turpeen luokittelua uusiutuvaksi, mutta onneksi hävisi kirkkaasti äänestyksen EU:n teollisuusvaliokunnassa. Tieteen näyttö on selvä: turpeen päästökerroin on sama kuin kivihiilellä.

Keskustapuolue taas synnytti 2007 turpeen syöttötariffin, joka nosti turpeen käyttöä 13 % ja se osaltaan myös päästöjä. Turpeen osuus koko Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on 10 %.

EIA:n mukaan turpeen syöttötariffi tekee tehottomaksi EU:n päästökaupan. Päästökaupan tavoitteena on ohjata vähähiilisiin polttoaineisiin. Järjestö suosittelee Suomelle turpeen syöttötariffista luopumisesta.

Ilmastonmuutoksen ja EU:n tavoitteiden mukaan meidän pitäisi pyrkiä vähentämään turpeen ja kivihiilen käyttöä, sillä ne ovat pahimmat kasvihuonekaasujen tuottajat. EU ajaa näiden sijaan uusiutuville energiamuodoille syöttötariffia.

Suomen esimerkki polttaa turvetta voi innostaa mukaan myös kehitysmaita, joilla valtavat turvevarat – jolloin ilmastokatastrofi olisi nopea.

Torjumaton ilmastonmuutos tuo syvän globaalin laman ja inhimillistä kärsimystä. Politiikan tekeminen vanhan ja saastuttavan teollisuuden ehdoilla on Suomen taloudellisen hyvinvoinnin uhka. Meille insinööreille on paljon helpompaa luoda uutta ja puhdasta teknologiaa nyt, kuin myöhemmin taistella hallitsemattoman ilmastokatastrofin kourissa.

.Siru
Sirpa Kauppinen, 539
http://www.sirunsivut.fi/>/>

Kokoomus yritti jarruttaa jälleen ilmastonmuutoksen torjuntaa

IPCC:n raportin mukaan ilmastonmuutos torjuntaan tarvitaan nopeasti käyttöönotetut taloudelliset ohjauskeinot sekä päästörajoitukset. Silti kokoomus ja vasemmistoliitto vastustivat EU:n teollisuusvaliokunnassa päästöoikeuksien huutokauppaa.

Toivopuolue kannatti energiaintensiivisen teollisuuden lobbaamia ilmaisia päästöoikeuksia. Ne eivät ohjaisi päästövähennyksiin samalla tavalla kuin päästöoikeuksien huutokauppaaminen.

Ilmastovastuu olisi kannettava myös Kokoomuksessa – jopa aikana, jolloin vaalirahoitusta kerätään.

Jos ilmastonmuutosta ei torjuta, se aiheuttaa globaalin laman, alavat maat jäävät meren alle, monet tärkeät joet ehtyvät ja miljoonat ihmiset joutuvat jättämään asuinpaikkansa kuivuuden tai tulvien vuoksi. Ilmastonmuutos ei ole lyhytnäköisen leikin asia.

Siru
Sirpa Kauppinen
http://www.sirunsivut.fi/>/>

Tasa-arvo houkuttelee osaajia

Julkaistu Hesarissa 10.2. 2006 Suomen kilpailuvaltti on tasa-arvo Suomen kilpailukyky globalisoituvassa maailmassa ei perustu halpaan energiaan tai raaka-ainevarantoihin. Ainoa mitä karussa ja kylmässä Pohjolassa puhtaan luonnon ja turvallisuuden li…