by http://www.sirpakauppinen.fi/ | 17.3.2007 | Blogit
Tein aloitteen että kunnan ja sen konsernin tulee käydä organisaatio läpi ja muuttaa turhanpäiten pätkinä olevat työsuhteet pitkiksi. Olen kuullut ahkerasta sairaanhoitajasta, joka oli 11 vuotta pätkätyösopimuksilla.
Kaikki puolueet tuntuvat ottaneen pätkätyöt vaaliteemoiksi, mutta kuinka moni kunnanvaltuutettuna oleva ehdokas on tätä asiaa omassa kunnassa ajanut? Esimerkiksi Vantaalla on yli 10 000 työntekijää ja kuntakonserniin kuuluvissa yrityksissä ja laitoksissa vielä enemmän. Kunnan politiikka koskee montaa ihmistä.
Pätkätyöt aiheuttavat epävarmuutta ja stressiä elämään.
Olen pätkätöissä itsekin opintojen ohella. Nyt kun asunto pitäisi ostaa, ihmettelen miten uskallan ottaa lainaa. Tutkimusrahoitus on niin lyhyttempoista, että asuntolainan takaisinmaksussa voi hyvinkin tulla ongelmia jos töitä ei ole koko ajan.
Kuntiin on ennustettu pahenevaa pulaa työntekijöistä. Kunnat eivät tule pärjäämään hyvän henkilöstön saamisessa, mikäli työntekijöitä pompotetaan lyhytjänteisesti.
Usein vanha työntekijä on tehokkaampi – osaa jo hommat, tietää kontaktit, voi neuvoa ylimääräistä eikä joudu sormi suuhun ongelmissakaan. Yhteen kasvaneen tiimin työteho on kokematonta paljon korkeampi. Pysyvät osaavat työntekijät ovat jotain, mitä hektisessä maailmassa arvostetaan aivan liian vähän.
Työnantajamaksut voisivat olla ihan hyvin pitkiin työsuhteisiin kannustavia. Taloudellisen kannusteen ei tarvitsisi edes olla kovin suuri, jotta työsuhteet pyrittäisiin solmimaan pidemmiksi. Tämä on eduskunnan päätettävissä.
Osa työstä on sesonki- tai urakkaluonteisia. Sesonkiluonteisia töitä voi yhdistää niin että eri tehtävät kattavat ajan paremmin. Esimerkiksi laskettelukeskuksen ravintolatyöntekijä voi toimia eräoppaana kesäisin.
/>/>/>/>/>/>/>
Sirpa Kauppinen
http://www.sirunsivut.fi/>
by http://www.sirpakauppinen.fi/ | 16.3.2007 | Blogit
Suomella menee kovemmin kuin koskaan. Talouskasvu on melkoinen ja rikkaat rikastuvat. Vai meneekö? Vanhukset jätetään hoitamatta, lasten huostaanotot ovat huippulukemissa, köyhät köyhtyvät, lasten psykiatriaan ei raha riitä ja yli 50-vuotiaiden hoidossa pihistellään.
Valtio ei anna kunnille rahaa velvoitteiden hoitamiseen. Toimintoja voidaan tehostaa, mutta varojen puuttuminen ennaltaehkäisystä tulee vain kalliimmaksi sekä terveydelle että pitkällä juoksulla myös kunnan taloudelle. Juustohöylääminen hoitajien selkänahasta ei kevennä hallintoa tai karsi mahdollisia päällekkäisyyksiä.
Maailma on muuttunut kovemmaksi. Suurten puolueiden politiikalla ei ole eroa, vaan kaikki ovat heikentäneet suomalaista sosiaaliturvaa, huonontaneet sairaanhoitoa, lakkauttaneet kouluja ja korottaneet joukkoliikenteen lipunhintoja. Ja mikä kurjinta: köyhiä on nyt paljon enemmän kuin lamavuosina.
Petettyjä lupauksia
Vaalilupauksissa luvataan toivoa ja me-henkeä, mutta puheet voivat jälleen osoittautua yhtä kevyiksi kuin viime vaaleissa, joissa moni lupasi pitää kotihoidontuen Vantaa-lisän puolta, mutta äänesti valtuustossa sitä vastaan. Kukaan nykyisistä kokoomus- tai demarivaltuutetuista ei äänestyksessä puolustanut sitä.
Vantaan politiikan tämänhetkinen miesvetoisuus näkyy juuri tällaisissa köyhien lapsiperheiden asemaa kurjistavissa päätöksissä. Myöskään aliresursoituun ja naisvaltaiseen hoitotyöhön ei lisätä resursseja.
Köyhyyden poisto
Vaikka kaikenlaista legendaa perustulosta on heitetty, alan itse kallistua samalle mielipiteelle kuin moni tutkija: perustulo on paras malli, sillä se kannustaa työntekoon, ei jätä väliinputoajia ja yksinkertaisuudessaan säästää byrokratiassa.
Pieni, varma tulo on yksi keino köyhyyden vähentämisestä. Alle 1000 euron tuloista tai eläkkeistä ei myöskään menisi veroja. Ja joka sentti minkä tienaat, lisää omia tuloja. Keski- ja suurituloisten käteen jäävässä rahassa ei tapahtuisi muutoksia, mutta köyhimpien tulotaso nousisi.
Nykypolitiikka on voimistanut köyhtymiskehitystä. Suomessa elää EU:n määrittelemän köyhyysrajan alapuolella 125 000 lasta.
/>/>/>/>/>/>/>/>/>/>
by http://www.sirpakauppinen.fi/ | 8.3.2007 | Blogit
Tarvitsemme ulkomailta erilaisia ihmisiä töihin kylmään ja pimeään maahamme. Tulevaisuuden hyvinvointi on osin riippuvainen siitä, riittävätkö matalapalkka-alojen työntekijät. Myös valmiit korkeakoulutetut työntekijät olisivat säästöä kansantaloudelle.
Maahanmuuttobyrokratia on liian hankala. Mistä syystä tahansa tulet Suomeen, byrokratia pompottaa sinua epävarmuudessa ja kuntien eri käytännöt ovat ristiridassa toistensa kanssa.
Joskus maahanmuuttoviranomaiset yltyvät jopa epämiellyttäviksi: kun 10 vuotta Suomessa opiskellut ja työskennellyt ystäväni päätyi naimisiin, viranomainen painosti voimakkaasti tunnusmaan että liitto on vain lumetta Suomen kansalaisuuden saamiseksi.
Suomi voisi myös ottaa enemmän pakolaisia ja auttaa heitä. Onhan Suomella itsellään yhä maailmanennätys lapsipakolaisten määrästä (sotalapset) ja suuret määrät suomalaisia on myös lähtenyt leivän perässä rannikon taakse kun kato kävi kotimaassa. Myös pelko valkoisten sorrosta sekä epävarmuus neuvostoliiton miehityksestä sai liikkeelle.
Suomen turvapaikkapolitiikka on kansainvälisesti tiukka. Pysyvän oleskeluluvan saanti on harvinaista, ja tilapäiset luvat eivät mahdollista työntekoa tai edes opiskelua. Turvapaikkaa hakevia lapsia on otettu yksin säilöön, kuulusteltu ilman edustajaa ja palautettu muihin EU-maihin ilman saattajaa.
Euroopan kireät rajat lisäävät ihmiskauppaa ja rikollisuutta. Jos ainoa mahdollisuus päästä leivän perässä Eurooppaan on kulkea epämääräisen välikäden kautta, on esimerkiksi seksibisnekseen helppo saada uhreja. Lisäksi Espanjassa viljelijät pitävät lähes orjina laittomia pakolaisia. Eurooppaan ei saisi muodostua ”kastitonta” luokkaa jonka ihmisoikeuksia voi polkea. Olisi parempi päästä laillisin keinoin töihin ilman harmaata taloutta ja rikollisuutta.
Suomi tarvitsee pian paljon uutta työvoimaa. EU:n ulkopuolisen työnhakijan on ensin saatava Suomesta työpaikka ja sitten palattava lähtömaahansa hakemaan oleskelulupaa. Edestakaisin matkusteluun on harvalla varaa. Nykyisellä politiikalla on vaikea houkutella Suomeen työntekijöitä.
Sirpa Kauppinen
Ympäristötekniikan M.Sc.
http://www.sirunsivut.fi/>/>
by http://www.sirpakauppinen.fi/ | 17.1.2007 | Blogit
Valtion antamaan ylimääräiseen puolueiden vaalitukeen on laitettu rahaa vuodesta 2004 lähtien joka vaalissa. Alunperin tuki tuli -99 eurovaaleihin ”tiedotuksen vuoksi”. Nyt tästä verovaroin kustannetusta puoluemainonnasta on tullut pysyvä käytäntö.
Vaalimainontaan käytetään järjettömät määrät rahaa siinä missä vanhuksia ei ole varaa hoitaa, pienten lasten kouluja lakkautetaan, nuorten pahoinvointi lisääntyy ja yhä useampi jää yhteiskunnan ulkopuolelle.
Vaikka nämä ovat eri budjetteissa, rahanlähde on sama: kansalta kerätyt veroeurot. Ja jokavuotisissa säästöissä ja supistuksissa vakuutetaan että tätä verokertymää on liian vähän.
Puolueiden kampanjabudjetit (ei sisällä yksittäisiä ehdokkaita):
- Keskusta 1,5 miljoonaa euroa
- Kokoomus 900 000 euroa
- Sdp 900 000 euroa
- Vasemmistoliitto 850 000 euroa
- Rkp 900 000 euroa
- Vihreät 500 000 euroa
- Kristillisdemokraatit 210 000 euroa
- Perussuomalaiset 215 000 euroa
Ylimääräisen puoluetuen osuus on Keskustan kampanjabudjetista lähes puolet, Sdp:llä yli kaksi kolmasosaa ja Kokoomuksella reilu puolet. Muilla puolueilla tuki on melko pieni. (Lukujen lähde: HS 7.1.2007)
Verorahoja ei vaalimainontaan saisi laittaa, niille on tärkeämpiäkin kohteita.
– Siru –
Sirpa Kauppinen
Ympäristötekniikan M.Sc.
http://www.sirunsivut.fi/>/>/>
by http://www.sirpakauppinen.fi/ | 17.11.2006 | Blogit
Kuntatyönantajan tulee olla aktiivinen naisten ja miesten palkkauksen tasa-arvon parantamisessa. Pelkkä stategiapaperi ei riitä, vaan myös johdon mielipide tasa-arvon edistämiseksi on hyvä ilmaista. Tasa-arvosuunnitelma jää helposti myös kuolleeksi kirjaimeksi, ja miehet nähdään alitajuisesti potentiaalisimpina johtajina.
Budjetin käsittelyssä tasa-arvotarkastelu on jäänyt lähinnä vihreiden hartaaksi toiveeksi. Tosiasiallisesti Vantaalla ei esimerkiksi budjetin vaikutuksia tasa-arvoon tarkastella. Budjetti on silti yksi tärkeimmistä johtamisen välineistä.
Naiset saavat keskinmäärin 20% pienempää palkkaa kuin miehet. Vaikka useimmiten lisääntymiseen tarvitaan kaksi, Suomessa vain toisen työnantaja maksaa vanhemmuuden kulut.
EY-tuomioistuimen päätös palkkaeroista käsittämätön
Luzemburgin EY-tuomioistuin antoi päätöksen palkkaeron hyväksyttävyydestä, mutta komissio aikoo puuttua asiaan vuoden 2008 kuluessa.
Tasa-arvoasioista vastaavan komissaarin Vladimír Jpidlan tiedottajan Katharina von Schnurbein mukaan tuomioistuimen tulkinta voi johtaa kasvaviin palkkaeroihin. Komission mielipiteen mukaan työnantajan pitää erikseen perustella mikäli käyttää uran pituutta palkkaeron perusteena.
Palkkaerojen syitä Suomessa:
/>
- Naisten hitaampi urakehitys, joka johtuu asenteista ja eriarvoistavista yhteiskunnan rakenteista.
- Palkkaeroja korostaa se että työn tuottavuutta ja tärkeyttä arvioitaessa esimies alitajuisesti arvottaa korkeammalle niiden työn, jotka tuntee hyvin. Tämä saattaa herättää puheita hyväveli-järjestelmästä.
- Vanhemmuuden kustannusten epätasainen jakautuminen: Tasa-arvojärjestöjen mukaan äitiys- ja isyyspäivärahojen kustannukset tulisi jakaa tasan kummankin työnantajan kesken. Näin työnantajat eivät välttelisi nuorten naisten palkkaamista.
- Miesten lyhyet isyyslomat. Kukaan ei oikeasti ole korvaamaton – paitsi omalle lapselleen.
- Naisvaltaiset alat ovat alipalkattuja.
Lasten vaikutus palkkaan
/>
Norjassa tutkittiin lasten vaikutusta palkkatasoon. Samanikäisiin samassa ammatissa toimiviin naisiin verrattuna lapset vähentävät palkkaa seuraavasti:
- 1. lapsi 8%
- 2. lapsi 11%
- 3. lapsi 17%
Saman tyyppinen tutkimis Suomessa vahvisti säännön. Miehiin verrattuna ero on vielä suurempi./>/>/>
Jo uuden työnhakijan palkkauspäätöksiä tehtäessä on hyvä miettiä miten se vaikuttaa organisaation tasa-arvotilanteeseen. Puolta Suomen kansasta – usein motivoituneita, osaavia ja luovia naisia – ei saa pitää syrjinnän kohteena.
Pohjoismaat ovat eurooppalaisittain katsottuna tasa-arvon kärjessä. Yhdentymiskehityksessä tasa-arvo vaatii tietoista taistelua, jotta emme taantuisi. Passiivinen EU-politiikka tässä asiassa ei riitä.
– Sirua (Siru) Kauppinen
M.Sc.
http://www.sirunsivut.fi/>/>
