by http://www.sirpakauppinen.fi/ | 4.6.2010 | Blogit
Selvityksessä on Helsingin virkamiesten kädenjälki, ja hallinnon sijaan se olisi voinut keskittyä enemmän kuntalaisten palvelujen laatuun ja saatavuuteen.
Ympäristön kannalta Helsingin ja Vantaan yhdistyminen ei ratkaise mitään. Oleelliset ilmasto-ongelmat ovat ratkaistavissa yhteistyöllä tai yhdistymisellä ympäryskuntien kanssa.
Seutulipun alentaminen sisäisen lipun tasolle riippuu tahdosta, ei organisaatiosta. Ympäryskunnissa kaupunkirakenne hajautuu ja sieltä tuleva työmatkaliikenne ei ole joukkoliikenteen parissa.
Fuusioilla on myös hintansa. Reaalitaloudellisesti ottaen yhdistyminen Helsingin kanssa voi pahimmillaan käydä Vantaalle raskaaksi: yritysfuusioissakin suurempi organisaatio määrää uuden hallintokulttuurin ja työtavat. Helsingin hallintomalli ja koko hallintokulttuuri ovat huomattavasti kalliimpia ja raskaampia kuin Vantaan
Organisaatiomuutokset vievät myös resursseja palvelujen tuottamiselta. Fuusiot, joita ei resursoida ja hallita, tulevat kalliiksi. Merkittävää taloudellista säästöä ei tällä yhdistymisellä edes virkamiesten mukaan saada. Sen sijaan yhteistyötä ja raja-aitojen kaatamista voi tehdä organisaatiorajoista huolimatta.
Juuri yhteistyössä pitäisi pistää töpinäksi tuli yhdistyminen tai ei: mm. joustava päiväkotien ja terveyskeskusten käyttö sekä seutulipun hinnan laskeminen kaupunkien sisäisen lipun tasolle tulee toteuttaa nopeasti. Organisaatioiden välinen yhteistyö ei saa jäädä odottamaan erilaisia hallintorakenteen päätöksiä.
Kuntataloudellisesti laskennallisesti tehokas yksikkö on 35 000 – 40 000 asukasta. Miten kansalaisten vaikuttaminen taataan paikallisiin asioihin? Katse tulee luoda kauas: kokonaiskuva tulevasta seudusta 50 tai 100 vuoden päästä auttaa hahmottamaan organisaation tarpeita ja rakenteita
Vain vertailu, jossa päästään tarkastelemaan eri vaihtoehtoja, kuten vain Helsingin ja Vantaan yhdistyminen, tai koko pääkaupunkiseudu yhdistymien tai yhdistymien myös ympäriyskuntiin antaa aitoja eväitä päätöksentekoon. Pelkkä hallintomallin kuvaus ei riitä – tulee arvioida mitä hyötyjä ja haittoja eri rakenteet tuovat käytännössä ihmisten arkeen.
/>
by http://www.sirpakauppinen.fi/ | 26.4.2010 | Blogit
Hyvinvointikertomus keskustelutti valtuustoa, ja keskustelu polveili hyvin paljon työttömyyden, nuorisotyöttömyyden, terveyerojen sekä liikunnan tienoilla.Myös Kimmo Kiljunen (sdp) puhui maahanmuuttajien työttömyydestä. Perussuomalaisten Malmi ilmoitti…
by http://www.sirpakauppinen.fi/ | 25.4.2010 | Blogit
Pyöräilykausi on käynnissä, vaikka esim. korjaamattomat routavauriot ovat paikoin vaarallisia. Pyöräilyn edistäminen vähentää ruuhkia ja parantaa kansanterveyttä. Ruuhkautuminen, lisäkaistat ja teiden kuluminen rasittavat kuntien taloutta.
Pääkaupunkiseutu olisi suunniteltavissa vielä pyöräilyn mallialueeksi seuraavasti:
- Kevyen liikenteen sujuvuus on kaupunkisuunnittelun lähtökohtia.
- Kevyenliikenteen väylien turvallisuutta ja viihtyvyyttä parannetaan.
- Pyöräväylät merkitään mahdollisuuksien mukaan erilleen muusta liikenteestä. Maali ei paljoa maksa.
- Pyöräteihin suunnitellaan kallistuksia.
- Juna-asemien pyöräparkkeihin asennetaan videokamerat pyörävarkauksien vähentämiseksi.
- Pyöräparkkien tarve huomioidaan suunnittelussa.
- Kaupunki ajaa aktiivisesti sujuvampaa pyörien kuljetusta junissa.
- Pyörätieverkon kattavuus ja sujuvuus myös kuntarajat ylittävillä reiteillä huomioidaan.
- Kannustetaan kaupunkien työntekijöitä kevyen liikenteen käyttäjiksi.
- Seurataan sopivaa tunnuslukua, jotta näemme helpommin kevyenliikenteen verkon kehityksen.
Ainakin Vantaa ja Espoo voisivat allekirjoittaa EU:n Charter of Brussels -sopimuksen, jossa mm. pyritään puolittamaan pyöräilyonnettumuuksien määrä vuoteen 2020 mennessä. Helsinki on jo sopimuksessa mukana. Nykyiset Charter of Brussels allekirjoittajat: http://www.velo-city2009.com/charter-brussels.html/>
Ruuhkien ennustetaan lisääntyvän kokopäiväisiksi 2017 mennessä, ja esimerkiksi matka-ajan Kehä kolmoselta keskustaan lisääntyvän 20 minuutista 40 minuuttiin.
Tähän ollaan menossa kaupunkisuunnittelulla, joka edistää liikkumistarvetta mm. vähentämällä lähipalveluita, sekä joukkoliikenteellä, joka ei seuraa väestömäärien ja liikkumistarpeen kasvua.
Kevyttä liikennettä ja hyötyliikuntaa lisätään parhaiten viihtyisyydellään houkuttelevilla ja turvallisilla reiteillä.
Kevyttä liikettä kevääseen!/>
by http://www.sirpakauppinen.fi/ | 17.3.2010 | Blogit
Julkaistu Helsingin SanomissaPääkaupunkiseutu tuskailee hyvän rakennusmaan puutteessa, mutta valtion tiehallinto estää tuhansien huoneistojen tonttien hyödyntämisen hyvien liikenneyhteyksien läheltä.Tiehallintoon on jäänyt pölyttymään kymmeniksi vuosik…
by http://www.sirpakauppinen.fi/ | 5.3.2010 | Blogit
Ekologiset alueet ovat tulleet tunnetuksi haluttuina asuinalueina. Tällainen on nousemassa myös Marja-Vantaalle.
Suuri hitti on myös autottomat asuinalueet, joissa auto jää alueen reunalle, ja asuinalueella vallitsee rauha, hiljaisuus ja lapsille on turvallista liikkua. Mm Norjassa on taajamia, jotka toimivat autottomasti ja näin voivat muistuttaa vaikkapa keskiaikaista kylää.
Nyt lähin lähes autoton asuinalue on Suomenlinna, mutta Vantaalla ei ole sellaista. Kun alue on autoton, se voidaan suunnitella paljon miellyttävämmäksi.
- Aloitteeni löytyy ”aloitteita” sivuilla (lopussa).
Lisätietoja: Sirpa Kauppinen, kaupunginvaltuutettu, p. 040 540 4691./>
Autottomalla alueella lapsilla olisi turvallista mellastaa, eivätkä autot vie tilaa kävelijöiltä, istutuksilta ja penkeiltä. Kadulla voi vaikka grillata.
